Caswoi ennen caxi lasta
toinen caswoi caalimaassa
toinen Ruotzis yleni
toinen Hämehen Heinrichi
toinen Erichi Kuningas;
sanoi Hämehen Heinrichi
Erichillen welielensän:
lähkäm maita ristimähän
maillen ristimättömillen
paicollen papittomillen;
sanoi sitt Erichi Kuningas
Heinrichillen weliellensen:
änd' on järwet jätämättä
sulam on jåki-Kåwerrå
sanoi Hämehn Heinricki:
Kyllä me kierräm Kiwlen järwen
ymbärj Koki-Kåwerån;
pane warsat waliaisihijn
sawoi-kunnat suitzi suuhun
pane corjut cohdallensan
saatot lastut sariallensan
andureillensan awarat
perähensän pienet kirjat;
he cohta ajaman läxit
aioit nijn päiwä keväistä
caxi yctä järiästenzen;
sanoi Erichi kuningas
Heinrichillen welielenzän:
jo tästä tulepi nälkä
eikä syödä, eikä juoda,
eikä purtua pidättä;
on Lalli lahden takana
hywä neuvo hieman pääs,
siinä me syömme, siinä me juoma
Siinä purtua pidämme;
sijtä sinne saatuansa
Chertu kelwoton emändä
suitzi suuta cunnatoinda
sijttä hämehen Heinrichi
otti heinä hewoisen
heitti penningit siallen,
otti kellerist olutta
wieritti raha siallen,
otti kellarist olutta
wieritti raha siallen;
sijn on syönyt, sijn on juonut
sijnä purtua pitänyt;
ne cohta ajohon läxit;
tuli Lalli cotiansa
tuoi Lallin paha emändä
suitzi suuta cunnatoinda
keijtti kieldä kelwotonda
jo tässä käwit ihmiset,
täss on syöty, täss on juotu
tässä purtua pidetty;
otitt heiniä hewoisen
heitit hietoja siahan
otitt leipä uunin päältä
heitit hietoja siahan
otitt kellarist olutta
wieritit sandaa siahan;
lausui paimen patzahalda:
jo nainen walehteletkin!
älä wainen uscocana!
Lalli se paha-tapainen
sekä myös paha suukuinen
otti Lalli lackarinsa
piru pitkän keihähänsän
ajoi se herraa tacaa;
sanoi sittä uscollinen
palawelia herrallensan:
jo cumu tacana cuuluu!
ajango tätä hewoista?
wastais Hämehen Heinrichi:
"jos cumu cuuluu tacana
älä aja tätä hewoista
älä carcot gongarita
kättee suas kiwiä warjon
cuuldele kiwein tacana
cuin mua luuni lumesta
ja pane härjän rekehen
härkä Suomehen wetäwi;
cussa härkä uupunevi
siehen kirco tehtäköhn
cappeli rakettakohn
pappein saarnoja sanoa
cansan caiken cuuldawaxi";
palas tuoi cotia Lalli
lausui paimen patzahalda,
"cuusta Lalli lakin saanut
mies paha hyvän kypärän
pispan hijpan hirtähinen?"
sittä Lalli murhatöinen
lakin päästäns tawoitti
hiuxet ne himachtelit
sormuxen weti sormestans
sormen suonet liucachtelit;
näin tämän pahantapaisen
piispan rackaan ratelijan
tuuli costo corkialda
maxo maailman waldialda

Caxi oli pyhä miestä
caxi cansan ruhtijnasta
risti-weljestä jaloa
Ruotzist Eric riddarist
yxi caswoi Ruotzin maalla
toinen maalla wierahalla
pijan caswoit pinnalliset
yxijn woilliset ylenit
lapsi maalda wierahalta
Se oli herra Heinäricki
waan joka Ruotzisa yleni
Se oli Ericki cuningas
Ruotzin cuuluisa cuningas
sanoi herra Heinärickus
Erjkillen weljellensä:
Läckämme Hämehen maallen
maallen ristimättömällen
pajkallen papittomallen
kiwi-kirckoia tiettämähän
Cappelja rakendamahan";
Sijtte Erichi Riddari
sanoin lausui, suun puheli;
weickoseni, waimon poica
"paljon on sinne mennehitä
eij paljon palannehita
enämbi ewännehitä
nijn sanoi hän:
"toki minä lähden, en tottele
jos minä tapettanehan
tojnen jänewi jälelle"
sijttä herra Heinäricki
sanoin lausui, suin puheli:
"pilttiseni, pienoiseni
wantti waxan corkuhujnen
ota cotiani codasta
pane corja cohdallensa
perällensi pieni kirja
andurujllensa aseta
olijat suoniset oijenna
pane ränget mursunluiset
waliahat majawan-luiset
harman kaulan kahden puolen
ota orihildo oroinen
idulta isoi lihainen
maata jouki maldaisilta
pane luocka kynnäppäinen
harjallen hyvän hewoisen;
sijtten herra Henderiki
siellä karuttelepi
Wirman peuroin wiritti
jäliensä juoxemahan
latoi se lauman laulajitta
päänsä päällen lendämähän
otzansa wirgottamahan
carhu oli rauta cahleisa
teri rautainen kukersi
carhun rautaisen kidassa
jänöin walcoinen hypitti
edessänsä pildin päällä;
nju sanoi pildj pikuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
jo minun tulepi nälkä;
nju sanoi herra Henderjki:
"jo pian talvi tulepi
Lalloila on takoa lähdet
ota kyrsä uunin pääldä
ota olutta cellarista
heitä penningi siahan;
heinät heinä-huonehesta
caurat caura-hingaloista
heitä penningi siahan;
paha waimo pannahinen 
sata-syöjä suppehinen
sepä kirkui kiukahalda
parku patzahan nenästä:
"Lahea Lalloi cotihin saapi
wielä se sun luusi luistelepi
wielä päänsi päristelepi
suonensi singotelepi";
sitte herra Henderjki
kijruhti taloista poies
Lalloi cuin tuli cotihin
walehteli wanha naara:
poicaseni nuorembani
jopa on tässä sitten käynyt
ruoka-Ruotzi, syömä-Saxa
otti olutta kelläristä
heitti tuhkia siahan,
heinät heinä-huonehesta
"heitti tuhkia siahan"
nju siwui lalloi lahtarinsa
pijlun pitkän kirwehensä
lyckäisi lylyn lumellen
cuijn oli wuoldu wuoleskeldu
syöxi Kallum kalia maahan
cuijn talwoisen jänösen
Lalli hihti hirmuisesti
lyly juoxi winhiästi
tuli suitzi sucxen tiestä
sawusta sauvacon siaston
sitten herra Hendrjki
sanoin lausui, suin puheli:
jo lalloi hihtä ja tukepi
pitkä keihäs cainalosza
tunsi hän tuhon tulevan
hätä-päiwän päällen saawa
ja sanoi:
pildisen piennoiseni
wandi waxahan corkuhujnen
katzockas kiwen taega
eij ole kilpeä kiwestä
catzocos tacoa tammen
warjosta hywän heuwoisen
kuhunga luuni laudelepi
suoneni sirottelepi
he siinä werkahan wetelet
sini-langoin sitelet
siwu kaicki kaunihista
aseta oroin rekehen
kuhunga härkä tauwonewi
sijhen kircko tehtäköhön
cappeli rakettakohn
herra Hendrikjn
nimehen";
tosa on härkä tauwonuna
Nousiaisten hieta-maahan
hieta cangahan nenähän
sijhen herra Henderjki
ensjmmäjnen haudattihin
kircko myöskin rakettihin
Sijhen herran Hendrikin nimehen
waan eij poica pickuruinen
wandi waaxahan korkuhuinen
keexinyt lumen sisäldä
pyhän miehen peucalota
sormia isoin isännän
kulda-sormuxen keralla
ennen cujn kesä-sydännä
pienen jään palaisen päällä
tuuli alloisa aielli
sormi pyhän urohon
culda-sormuxen keralla
ihmisillen nähtäwäxi
tunnus-merkiksi jaloxi
jotta eij suonut suuri Luoja
eijkä sallinut Jumala
weden alle waipumahan
eijkä huckahan tuleman
pyhän miehen peucalota
sormia ison isännän
culda sormuxen kerallo
Lalli pahin pacaoista
julmin Juudasten seasta
joca tappoi pyhän miehen
pispa herran henderjkin
otti korkian kypärän
pyhän miehen pispan päästä
pani päähänsä omahan
callohonsa jlkiähän
meni killdinä kotihin
waimo kehräis torttiansa
sanoin lausuj, suin puheli:
"Mistä on Lalloi lakin saanut
mies häjy hywän kypärän?"
Lalli nosti lackiansa
hiuxet lackihin imewyit
cajken camaran keralla
läikuis luusta jrrallensa.
cai tei eakosta erahmiij
tuli turpa turwattomaxi
pää paha paliahaxi
nahattomaxi cujn haudan pää
paljahaxi pahan panna;
sen teki suuri luoja
salli wäkewä Jumala
imehexi isoixi
tunnus-merkixi jaloxi
mutta nyt on pispa jlosa
Lalli pijnassa pahassa
pispa engelein cansa laulele
jlon wirttä weisale
Lalli hijdessä hihtelepi
lylyjnensä luistelepi 
pijnan sawuhun satuttele
pirut pahoin pistelewät
helwetin heldehesä
sielu parco wajwailewat
pijnalevat hirujsesti
warjele sieldä mejtä
wacane Jumala eitä
totine luoja
saata salijhin taiwahasa
jlohn ijankaickisehla
päästä häjyst maajlmasta

Oli Hennu Heinericko
toinen Ericki riddari
toinen kaswoi kaungissa
toinen Suomessa sikisi
joka kaswo kaupungissa
se kaswo kanan munilla
joka Suomessa sikisi
Suomen suurilla härillä
sanoi toinen toisellensa
"läckämästä lähi-maille
paikoille papittomille
joss'on lapset ristimättä
waimot kirckon ottamatta
joit oluen tynnyristä
panit penningin siahan
ladoit heiniä ladosta
panit penningin siahan.
Laiskat oli lapset Lallolassa
laiskat lapset walskit waimot
kannoit kieldä kelwotointa
lijkutit lihan pahinta:
"käwi tästä ruoka-Ruohti
ruoka-Ruohti, syömä-Saxa
joi oluen tynnyristä
weden wiskasi siahan
otti kakun kamarista
kiwen wyörytti siahan";
Saipa Lallo laapurinsa
piru pitkän keihähänsä;
sanoi toinen toisellensa
jos sinä jälille jäänet
ja minä tapettanehan
korjaakkosta munni luuni
sito silcki-säckisehen
panen orihin rekehen
cuin orit uupuneewi
nijn pane härkä etehen;
jossa härkä upunowi
sijhen kircko tehtänöhön