Caswoi ennen caxi lasta toinen caswoi caalimaassa toinen Ruotzis yleni toinen Hämehen Heinrichi toinen Erichi kuningas sanoi Hämehen Heinrichi Erichillen welielensä: lähkam maita ristimähän maillen ristimättömillen paicoillen papittomillen; sanoi sitt' Erich kuningas Henrichillen weliellesen: änd' on järwet jätämättä sulan on jåki-kåwerrå; sanoi Hämehn Heinrichi: kyllä me kierräm Kiuulon järwen ymbärj jåki-kåweron, pane warsat waliaihisijn suwi-kunnat suitzi suuhun pane corjut cohdallensan saatat lastut pariallensan anduroillensan awarat perällensän pienet kirjat; he cohta ajaman läxit aijoit nijn päiwä kewäistä caxi yctä järiastenszen; sanoi Erich kuningas Henrichillen welielenszän: jo täszä tulepi nälkä eikä syödä, eikä juoda, eikä purtua pidättä; on Lalli lahden tacana hywä neuwo niemen pääs, sinä me syömme, sijnä me juoma sinä purtua pidämme; sijttä sinne saatuansa Chertu kelwoton emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotoinda; sijttä Hämehn Heinrichi otti heinä hewoisen heitti penningit siallen, otti leiwän uunin pääldä heitti penningit siallen, otti kellarist olutta wieritti raha siallen; sijn'on syönyt, sijn'on juonut sijnä on purtua pitänyt; ne cohta ajohon läxit; tuli Lalli cotiansa; tuoi Lallin paha emändä suitzi suuta cunnatoinda keijtti kieldä kelwotonda jo tässä käwit ihmiset, täss on syöty, täss' on juotu tässä purtua pidetty; otitt heiniä hewoisen heitit heitoja siahan otitt leipä uunin pääldä heitit hietoja siahan otitt kellarist olutta wieritit sandaa siahan; lausui paimen patzahalda: jo wainen walehteletkin! älä wainen uskocana! Lalli se paha-tapainen sekä myös paha suukuinen otti Lalli lackarinsan piru pitkän keihähänsä ajoi se herraa tacoa; sanoj sittä uscollinen palwelia herranlensan: jo kumu tacana cuuluu! ajango tätä hewoista? wastais Hämhen Heinirichi: "jos cumu cuuluu tacana älä aja tätä hewoista älä carcot gongarita, kätke kiweein tacana cuin mua luuni lumesta ja pane härjän rekehen härkä Suomehn wetäwi; cussa härkä uupenevi siehen kirco tehtäköhn cappeli rakennettakohn pappein saarnoia sanoa cansan caiken cuuldawaxi"; palais toi cotia Lalli lausui paimen patzahalda "cuusta Lalli lakin saanut mies paha hywän kypärän, pispan hiipan hirtähinen?" sittä Lalli murhatöinen lakin päästäns tawoitti hiuxet ne himachtelit; sormuxen weti sormestans sormen suonet liucachtelit; näin tämän pahantapaisen pispan rackan ratelian tuuli costo corkialda maxo mailman waldialda. Caxi oli pyhä miestä caxi cansan ruhtjnasta risti-weljestä jaloa Ruotzist Eric riddarist yxi caswoi Ruotzin maalla toinen maalla wierahalla pijan caswoit pinndliset yxin woilliset ylenit lapsi maalda wierahalda se oli herra Heinäricki waan joca Ruotzisa yleni se oli Ericki Riddari Ruotzin cuuluisa cuningas sanoi herra Henärickus Erjkillen weljellensä "Läckämme Hämehen maallen maalle ristimättömällen pajkallen papittomallen kiwi-kirckoia tiettämähän cappelja rakendamahan", sijtte Ericki riddari sanoin lausui, suin puheli: "weickoseni, waimon poica paljon on sinne mennehitä eij paljon palanneita enämbi ewännehitä;" njn sanoi hän: "toki mjnä lähden, en tottele jos minä tapettanehan tojnen jänewi jälelle" sijtte herra Heinärichi sanoin lausui, suin puheli: "pilttiseni, pienoiseni wantti waxan corkuhujnen ota coriani codasta pane corja cohdallensa perällensi pieni kirja andurojllensa aseta ohjat suoniset ojenna päne ränget mursunluiset waliahat majawan-luiset harmen kuulan kahden puolen ota ohrilda oroinen iduilta isoi lihainen maata jouhi maldaisilda pane luocka kynnäppäinen harjullen hyvän hewoisen"; sijtten herra Henderiki aiella karuttelepi wirman peuroin wiritti jäliesänsä juoxemahan latoi se lauman laulajtta päänsä päällen lendämähän otzansa wirgottamahan carhu oli rauta-cahlehisa teri rautainen kukersi carhun rautaisen kidassa jänöin walcoinen hypitti edesänsä fildin päällä; njn sanoi pildj pikuruinen wandi waaxahan korkuhuinen: jo minun tullepi nälkä; njn sanoi herra Henderjki: "jo pian taloi tulepi Lalloila on takoa lähdet ota kyrsä uunin pääldä ota olutta cellarista heitä penningi siahan heinät heinä-huonehesta caurat kaura-hingaloista heitä penningi siahan" paha waimo pannahinen sata-syöjä sappehinen sepä kirkui kiukahalda parku pazahan nenästä: "jahka Lalloi cotihin saapi wielä se sun luusi luistelepi wielä päänsi päristelepi suonesi sirgotelepi; sitte herra Henderjki kijruhti taloista poies; Lalloi cuin tuli kotihin walehteli wanha naara: "poikaseni, nuorembani, jopa on tässä sitten käynyt ruoka-Ruotzi, Syömä-Saxa otti olutta kellaristä heitti tuhkia sijahan heinät heinä-huonehesta kaurat kaura-hingaloista heitti tuhkia siahan"; nijn siwui Lalloi lahtarinsa pijlun pitkän kirwehensä lyckäisi lylyn lumellen cuin oli wuoldu wuoleskeldu syöxi kalhun kulia maallen cuijn talwisen jänösen Lalli hihti hirmuisesti lyly juoksi winhiästi tuli suitzi suxen tiestä sawu sauvacon siasta; sitten herra Henderjki sanoin lausui, suin puheli: jo Lalloi hihtäjn tullepi pitkä keihäs cainalosza tunsi hän tuhon tulewan hätä-päiwän päällen saawa ja sanoj:, "pildiseni, piennoiseni wandi waxahan corkuhujjnen katzockas kiwen taega eij ole kilpeä kiweszä catzocos tacoa tammen waijosta hywän hewoisen kuhunga luuni lendelepi suoneni sirottelepi ne sinä werkahan wetelet sini-langoihin sitelet sirvu kaicki kaunihista aseta oroin rekehen kuhunga orit tauwonnewi sijtä härkä pandakohon; kuhunga härkä tauwonnewi sijhen kircko tehtäköhön cappeli rakennettakohon herra Hndrikin nimehen"; tosa on härkä tauwonuna Nousiaisten hieta-maahan hieta-cungahan nenähän sijhen herra Henderjki ensimmäjnen haudattihin kirco myöskjn rakettihin sijhen herran Hendrikin nimehen waan ei poika pickuruinen wandi waaxanhan korkuhuinen keexinyt lumen sisäldä pyhän miehen peucalota sormia json isännän kulda-sormuxen keralla ennen cuijn kewät oli ihana jää oli järwestä sullanut nijn sijtte kesä-sydännä pienen jään palaisen päällä tuuli alloisa aielli sormi pyhän urohon culda sormuxen keralla ihmisillen nähtäväxi tunnus-merkixi jalloxi jotta eij suonut suuri luoja eijkä sallinut Jumala weden alle waipumahan eijkä huckahan tulemahan pyhän miehen peucalota sormia ison isännän culda-sormuxen keralla Lalli pahin pakanoista julmin Juudasten seasta joca tappoi pyhän miehen pispan herran Henderjkin otti korkian kypärän pyhän miehen pispan päästä pani päähänsä omahan callohonsa jlkiähän meni killdinä kotihin waimo kehräis torttiansa sanoin lausuj suujn puheli "mistä on Lalloi lakin saanut mies häjy hywän kypärän? Lalli nosti lackiansa hiuxet lackihin imewyit cajken camaran keralla luikois luusta irrallensa caicki callosta erannuj tuli turpa turwattomaxi pää paha paliaxi nahattomaxi cujn naudan pää paliahaxi pahan panna; sen teki suuri Luoja salli wäkewä Jumala imehexi isoixi tunnus-merkixi jaloxi mutta nyt on piispa jlosa Lalli pijnasa pahasa pispa engelein cansa laulele jlon wirtta weisale Lalli Hijdessa hihtelepi lylyjnensä luistelepi pijnan sawuhun sakiahan sauwallansa satuttele pirut pahoin pistelevät helwetin heldehesä sielu parca wajwaitewat pijnalewat hirmujsesti warjele sieldä mejtä wacane Luoja saata salihin taiwahassa Ilohon ijankaickisehen päästä häijyst maajlmasta Oli Hemme Heinericko toinen Ericki riddari toinen kaswoi kaupungissa toinen Suomessa sikisi; joka kawswoi kaupungissa se kaswo kanan munilla joka Suomessa sikisi Suomen suurilla härillä Sanoi toinen toisellensa: "läckämästä lähi-maille paikoille papittomille joss'on lapset ristimättä waimot kirckoon ottamatta Joit oluen tynnyristä panit penningin siahan ladoit heiniä ladosta panit penningin siahan Laiskat oli lapset Lallolassa laiskat lapset, walskit waimot kannoit kieltä kelwotoinda lijkutit lihan pihanta: "Käwi tästä ruoka-Ruohti ruoka-Ruohti, syömä-Saxa joi oluen tynnyristä weden wiskasi siahan otti kakun kamarista kiwen wyörytti siahan", saipa Lallo laapurinsa piru pitkän keihähänsä sanoi toinen toisellensa: "jos sinä jäljelle jäänet ja minä tapettanehen korjaakkosta munni luuni sido silcki-säckisehen pannen orit rekehen kuin orit uupenewi nijn pane härkä etehen josso härkä upunovi sijhen kircko tehtäsiohön."