1 Johdanto

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella virtuaalitodellisuutta kolmen filosofisen teorian valossa. Virtuaalitodellisuudella voidaan lyhyesti ymmärtää tietokoneen luomaa keinotekoista todellisuutta, jonka kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa.

Tutkielman aluksi tarkastellaan virtuaalitodellisuuden erilaisia määritelmiä, toteutusta ja sovelluksia. Tämän jälkeen määritellään tutkimuksen apuvälineeksi puhtaan virtuaalimaailman malli. Seuraavissa luvuissa tätä ideaalista virtuaalimaailmaa tarkastellaan eri filosofisissa teorioissa. Kunkin pääluvun alussa esitellään ensin valittu teoria ja sovelletaan sitä sitten virtuaalimaailmoihin.

Ensimmäisenä filosofisena mallina on mahdollisten maailmojen teoria. Tavoitteena on tutkia, voitaisiinko virtuaalimaailmaa pitää mahdollisena maailmana ja jos ei, niin miten virtuaalimaailma voidaan tulkita mahdollisten maailmojen filosofiassa. Mahdollisten maailmojen teorian yleisesitys perustuu Ruth Ronenin kirjaan Possible Worlds in Literary Theory. Lisäksi lähteinä ovat olleet David Lewisin On the Plurality of Worlds, Robert C. Stalnakerin Inquiry sekä Nelson Goodmanin Ways of Worldmaking.

Toisena mallina on Popperin kolmen maailman teoria. Tutkimuskohteena on, voidaanko virtuaalimaailmaa pitää Popperin maailma 3:na tai sen osana. Lähteinä ovat olleet Popperin lukuisat kirjoitukset, joista tärkeimpänä voidaan mainita Self and Its Brain.

Kolmantena mallina tarkastellaan Goodmanin maailman versioiden teoriaa. Tavoitteena on tulkita virtuaalimaailma Goodmanin maailman versiona sekä tarkastella, millainen versio se on. Luku perustuu ennen kaikkea Goodmanin teokseen Ways of Worldmaking.

Virtuaalitodellisuuden osalta tutkimuksen lähteinä on käytetty lukuisia alaa koskevia kirjoja, artikkeleita, www-sivuja ja luentomuistiinpanoja. Virtuaalitodellisuuden teknisen totetuksen osalta merkittävin lähde on TeKesin julkaisu 45/95 Virtuaaliympäristöt - kuvan sisälle vievät tekniikat. Muita keskeisiä lähteitä ovat olleet Kari A. Hintikan kirjoitukset, Michael Benediktin toimittama artikkelikokoelma Cyberspace: First Steps sekä Philippe Queaun Lumetodellisuus.