Java-ohjelmointi: koevihjeitä

Koealue:

• kirjassa: luvut 2-5 (6), ei kuitenkaan kappaletta 4.3.4 linkitetyistä listoista (s. 174-179), ei lukua 5.3 sarjallistetuista olioista, luvun 5 tiedostojenkäsittelyluokkia ei tarvitse osata ulkoa, luvusta 6 riittää ymmärtää perusidea (eikä siitä kysytä...)

• WWW-sivuilla: luvut 2-5 (6), ei kuitenkaan kappaleen 4.6 kohtaa "Pakkaukset Unixissa/Linuxissa (bash-shell)", ei kappeletta 5.3 "Pari näppärää tietorakennetta", luvun 5 tiedostojenkäsittelyluokkia ei tarvitse osata ulkoa, luvusta 6 riittää ymmärtää perusidea (eikä siitä kysytä...)

• Kannattaa huomata, että kirjan 4. täydennetyssä painoksessa (2003) on mmutama hyödyllinen täydennys vanhempiin painoksiin verrattuna. Näiden täydennysten "raakaversiot" löytyvät myös www-sivuilta:
  1. Esimerkki luokkamuuttujan käytöstä: Jonotuskone luvussa 4.2
  2. Esimerkki luokkametodin käytöstä: laajennettu Jonotuskone luvussa 4.2
  3. "Nelikenttä" (julkinen-yksityinen, luokka-ilmentymä) luvussa 4.2
  4. Pieni esimerkki abstraktin luokan yhdestä käyttötavasta luvussa 4.4

• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä. Alkueläinten ja tossueläinten "populaatiosimulaatioita", "kokeellista geneetistä tutkimusta", ei kuitenkaan kysytä; itse noiden elukoiden toteutus on tietenkin keskeistä.

Tärkeitä asioita, vihjeitä, ...

• Luvut 1 ja 2 ovat taustatietoja. Koska kurssi Ohjelmoinnin perusteet on kurssin esitietovaatimus, niiden asiat siis on osattava.

• Luku 3:
  • Tiivis kertaus ja täydennys algoritmien laadintavälineistä
  • "Varattuja sanoja ei tarvitse osata luetella!"
  • Alkeistyypit - viitaustyypit: tärkeä ymmärrettävä.
  • Numeeristen tyyppien tarkkoja lukualueita ei kysytä.
  • Eksplisiittistä tyyppimuunnosta (cast) ei pyydetä tekemään, on järkevää silti ymmärtää, mistä on kyse ja milloin implisiittinen on luvallinen.
  • Matemaattisia perusfunktioita ei tarvitse osata ulkoa.
  • Laskentajärjestystä ja operaatioiden sitovuutta ei kysytä, mutta ne on tietenkin käytännössä osattava. (Tai ainakin osattava käyttää sulkumerkkejä :)
  • Keskeytyslauseita break ja continue ei pyydetä käyttämään ohjelmoinnissa. Niitä saa kuitenkin käyttää, jos osaa tehdä sen hyvin.
  • Mitään tehtävää ei pyydetä ratkaisemaan rekursiolla. Saa toki käyttää, jos on aivan varma että osaa...
• Luku 4:
  • Keskeisin luku:
  • olio-ohjelmoinnin idea ja kayttötavat,
  • abstraktin tietotyypin, kapseloinnin idea, "API-kuvauksien" ymmärtäminen ja lukutaito,
  • ilmentymämuuttujat ja luokkamuuttujat,
  • luokan lataaminen ja olion luonti,
  • luokkamäärittelyn rakenne ja mahdollisuudet,
  • periytyminen, yli- ja aliluokat, konstruktorit periytymisessä
  • luokan käyttötavat,
  • abstraktin luokan ja rajapintaluokan ideat,
  • pakkausten käyttö Java-tasolla on ymmärrettävä, mutta kokeessa ei kysytä pakkauksien toteuttamisesta erityisissä käyttöjärjestelmissä, esim. Unixissa/Linuxissa tms.
  • näkyvyyden säätely on ymmärrettävä sekä teoriassa että käytännössä.
• Luku 5:
  • Tiedostojen käsittelyn valmiita luokkia ei tarvitse osata ulkoa. Jos sellaisia tarvitaan, ne annetaan.
  • Poikkeusten käsittelystä on ymmärrettävä periaateet siinä laajuudessa kuin materiaalissa on esimerkkejä.
  • Jos try-catch- lausetta tai throws-ilmausta tarvitaan, riittää tuntea "poikkeusten poikkeus" Exception.
  • Kirjan ja www-materiaalin (erilaiset!) luvut 5.3 eivät kuulu koealueeseen.
• Luku 6:
  • Sovelmia tai GUI-sovelluksia ei kokeessa ohjelmoida. Ideat on silti hyvä ymmärtää. Niitäkään ei kokeessa kysytä.

• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.

• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, jotka osaa. Sitten voi yrittää sitten niitä toisia ...

• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Silloin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.

• Tarkastajille on ohje "jos lausekkeen ymmärtämiseen kuluisi enemmän aikaa kuin 15 sekuntia, lauseketta ei tarvitse yrittääkään ymmärtää". On siis syytä kirjoittaa selkeitä lausekkeita.

• Luokkaa Lue saa käyttää, jos ei erikseen kielletä, "S.o.p" saa käyttää; se tarkoittakoon nimenomaan println-versiota.

• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä. Alkueläin- ja tossueläinsimulointeja ei kysytä. Viimeisten harjoitusten (5.) Java-API:n tiedostonkäsittelyluokkia ei tarvitse osata ulkoa.

• Vanhat kokeet ja vanhan Johdatus ohjelmointiin kurssin 2. välikokeet saattavat olla kiinnostavia. Linkkipolkujen alkuja löytyy kurssin pääsivulta.

Takaisin koetulos ja -selityssivulle.