Ohjelmoinnin jatkokurssi: koevihjeitä syksyllä 2008

Koealue:

• Kirjassa: luvut 2-5, ei kuitenkaan kappaletta 4.3.4 linkitetyistä listoista (s. 174-179), luvun 5.3 sarjallistetuista olioista ei kysytä, luvun 5 tiedostojenkäsittelytavat ovat "vanhentuneita". Aika monessa muussakin asiassa www-materiaali on kehittynyt kirjan sisältöä monipuolisemmaksi ja uudenaikaisemmaksi.
• Www-sivuilla: luvut 2-5, ei kuitenkaan luvun 4.3. kohtaa "Linkitetyt rakenteet" eikä luvun 4.6 kohtaa "Pakkaukset Unixissa/Linuxissa (bash-shell)". Luvun 5.1. kaikenlaisia eri poikkeusluokkia ei tarvitse opetella ulkoa: jos poikkeuksia kokeessa kysellään, riittää osata käyttää pelkästään poikkeusta Exception. Luvun 5.1. kohdasta "Virheiden käsittelyä" ei tule koekysymyksiä. Luvun 5.2 kohta "Historiaa - opettavainen tarina" ei kuulu koealueeseen, ei myöskään kohta "Sarjallistaminen - binääritiedostoja". Luvusta 5.3 riittää osata käyttää geneerisiä tietorakenneluokkia ArrayList<E> ja HashMap<K,V>. Luku 6 siis ei kuulu koealueeseen.
• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä, erityisesti "vaikeat" tehtävät.

Tärkeitä asioita, vihjeitä, ...

• Luvut 1 ja 2 ovat taustatietoja. Koska kurssi Ohjelmoinnin perusteet on kurssin esitietovaatimus, noiden lukujen asiat on osattava, vaikkei niitä erityisesti testatakaan.

• Luku 3:
  • Tiivis kertaus ja täydennys algoritmien laadintavälineistä
  • "Varattuja sanoja ei tarvitse osata luetella!"
  • Alkeistyypit - viitaustyypit: tärkeä ymmärrettävä.
  • Numeeristen tyyppien tarkkoja lukualueita ei kysytä. Ylivuotoasiat eivät tällä kurssilla ole mitenkään kovin kiinnostavia.
  • Eksplisiittistä tyyppimuunnosta (cast) ei pyydetä tekemään, on järkevää silti ymmärtää, mistä on kyse ja milloin implisiittinen on luvallinen.
  • Matemaattisia perusfunktioita ei tarvitse osata ulkoa.
  • Laskentajärjestystä ja operaatioiden sitovuutta ei kysytä, mutta ne on tietenkin käytännössä osattava. (Tai ainakin osattava käyttää sulkumerkkejä :)
  • Keskeytyslauseita break ja continue ei pyydetä käyttämään ohjelmoinnissa. Toki niitä saa käyttää, jos osaa tehdä sen hyvin.
  • Mitään tehtävää ei pyydetä ratkaisemaan rekursiolla. Saa toki käyttää, jos on aivan varma että osaa...

• Luku 4:
  • Kurssin keskeisin luku, koko jutun ns. "pihvi"!
  • Javan olio-ohjelmointikalusto: idea ja kayttötavat,
  • kapseloinnin ja abstraktin tietotyypin idea, "API-kuvauksien" ymmärtäminen ja lukutaito (kokeissa on usein annettu tuollaisia ja pyydetty toteuttamaan tai/ja käyttämään niitä!)
  • ilmentymämuuttujat ja luokkamuuttujat,
  • ilmentymämetodit ja luokkametodit,
  • luokan lataaminen ja olion luonti,
  • luokkamäärittelyn rakenne ja mahdollisuudet,
  • periytyminen, yli- ja aliluokat, konstruktorit periytymisessä, polymorfismin idea
  • luokan käyttötavat,
  • abstrakti luokka ja rajapintaluokka (esseiden lisäksi näitä voi olla myös ohjelmointitehtävissä!)
  • pakkausten käyttö Java-tasolla on ymmärrettävä, mutta kokeessa ei kysytä pakkauksien toteuttamisesta erityisissä käyttöjärjestelmissä, esim. Unixissa/Linuxissa, Windowsissa tms.
  • näkyvyyden säätely on ymmärrettävä sekä teoriassa että käytännössä.

• Luku 5:
  • Poikkeusten käsittelystä on ymmärrettävä perusperiaatteet. Oppimateriaalin esittelemä taso riittää!
  • Jos try-catch- lausetta tai throws-ilmausta tarvitaan, riittää osata käyttää poikkeusten yliluokkaa Exception. Nykyään kokeissa yleensä on tarvittu try-catch-taitoa...
  • On hyvä osata tekstitiedostojen lukemista ja kirjoittamista. Luokkien File, PrintWriter ja Scanner yksinkertainen käyttötaito on siis syytä osata.
  • ArrayList<E>- ja HashMap<K,V>-luokkien yksinkertainen käyttö on hyvä osata.

• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.
• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, jotka osaa. Sitten voi yrittää sitten niitä toisia ...
• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Silloin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.
• Tarkastajalle on annettu ohje "jos lausekkeen ymmärtämiseen kuluisi enemmän aikaa kuin 15 sekuntia, lauseketta ei tarvitse yrittääkään ymmärtää". On siis syytä kirjoittaa selkeitä lausekkeita.
• System.out.println-lauseen saa lyhentää muotoon "S.o.p".
• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä!
• Vanhat kokeet ja vanhan Johdatus ohjelmointiin kurssin 2. välikokeet saattavat olla kiinnostavia. Linkkipolkujen alkuja löytyy kurssin luennointikertojeni luettelosta. On syytä kuitenkin huomata, että kurssin sisältö on joiltakin osiltaan muuttunut melkoisesti! Vanhoihin malliratkaisuihin on muutenkin syytä suhtautua terveellä kritiikikillä, koska kehitys kehittyy...

Takaisin koetulos- ja koeselityssivulle.