4.3 Enemmistö ja vähemmistö

(Brown 4)

• kuten jo todettu, normit säätelevät ryhmän jäsenten käsityksiä ja toimintaa
• ne siis luovat yhtenäisyyttä ja ennustettavuutta ryhmän toimintaan – ryhmästä ja normien sitovuudesta riippuen enemmän tai vähemmän
• ryhmän jäsenyys itse asiassa siis edellyttää sopeutumista normistoon – ainakin jossain määrin
• tuo sopeutuminen voi tarkoittaa jopa omista mielipiteista, arvoista ja uskomuksista luopumista
• kiinnostava jännite: mukautuminen enemmistön käsityksiin ~ vähemmistön muutosvaikutus

• (minä: ryhmään on siis tavallaan sisäänrakennettu eräänlainen "enemmistövalta" ja pitäytyminen vallitsevassa normistossa)
• (minä: on aika kiinnostava kysymys, miten normisto voi muuttua, jos ryhmän olosuhteet ja toimintaympäristö muuttuvat; voiko vähemmistö saada aikaan muutoksen ja muuttua enemmistöksi, vakuuttelu, vallankaappaus, ...)

Enemmistön vaikutus

• yksilön mukautuminen enemmistön kantaan – klassinen koesarja (Asch 1956):
  • osallistujille kerrottiin että kyse on visuaalisen arvioinnin testaamisesta: vertaillaan pystysuoria eri mittaisia janoja
  • tehtävänä on verrata yhtä janaa kolmeen muuhun janaan ja kertoa mikä näistä kolmesta janasta on yhtä pitkä kuin vertailtava jana – oikea vastaus on ilmeinen ja helppo
  • koehenkilö saapuu testihuoneeseen, jossa on jo joukko muita "koehenkilöitä", jotka ovat oikeasti testaajan apureita
  • kokeessa näytetään sarjana 14 eri vertailutehtävää
  • parissa ensimmäisessä vertailussa kaikki antavat oikean vastauksen, joka siis on ilmeinen
  • lopuissa vertailuissa "koehenkilöt", so. testaajan apurit, antavat vastauksen, joka on ilmeisen väärä, mutta apurit ovat täysin yksimielisiä ja rauhallisen luottavaisia
  • todellisista koehenkilöistä peräti 3/4 meni mukaan ainakin kerran enemmistön silmin nähden virheelliseen arvioon!
  • todellisten koehenkilöiden vastauksista 39 % oli joko samoja kuin apureiden virheelliset vastaukset tai ainakin poikkesivat oikeasta virheellisen vastauksen suuntaan!

  • janojen pituuserot vertailutehtävissä olivat siis täysin selviä: kontrolliryhmissä ei tehty lainkaan virheitä!

  • Asch tulkitsi:
    • koehenkilöt halusivat "mennä enemmistön mukaan", mukautua, vaikka näkivätkin, miten asiat ovat
    • mahdollisesti heiltä puuttui luottamusta "omiin silmiinsä": "ehkä toiset kuitenkin näkevät tarkemmin"; epäusko omiin havaintoihin
    • toinen mahdollisuus on halu mennä porukan mukana, vaikka porukka olisi väärässäkin; halu mukautua enemmistön kantaan

  • Aschin alkuperäinen janojen vertailutesti: Asch's Conformity (4:10) (YouTube)

  • vastaavan tapaisissa kokeissa myöhemmin on havaittu, että tuohon tyyliin opitut "virheelliset" normit voivat säilyä myös, kun koehenkilöä testataan myöhemmin yksin, ilman ryhmän läsnäoloa
  • Ash totesi myös, että väärän vastausten antavien apureiden ryhmän koolla on merkitystä koehenkilöiden mukautumiseen: maksimimukautuvuus saavutettiin n. 5-10 hengen ryhmäkoolla, mikä jälkeen vaikutus alkoi vähetä
  • on myös tutkimuksia, jossa ryhmäkoon suurentaminen ei vähentänyt vaikutusta

  • koehenkilöiden mukautuvuus väheni myös, kun
    • testiryhmissä oli kaksi oikeaa koehenkilöä: 39 % --> 10 %
    • yksi (vain yksi!) testaajan apureista antokin aina oikean vastauksen 39 % --> 5 %
    • pelkkä apureiden yksimielisyyden rakoileminenkin vaikutti: jo kun yksi heistä antoi enemmistöstä poikkeavan väärän vastauksen, vaikutus oli merkittävä (39 % --> ? %)

• Aschin kokeita ja samantyyppisiä tutkimuksia on sittemmin tehty paljon ja "the basic conformity that he discovered seems to be remarkably prevalent" (Brown s. 129)

  • Kun kello kilahtaa... Social Conformity - Brain Games (3:39) (YouTube)
  • Miten ollaan hississä... Would You Fall For That? Will People Follow The Crowd In An Elevator Experiment? - WYFFT? (6:30) (YouTube)
  • Aschin tyylinen testi: SOCIAL PSYCHOLOGY Behavior Lab Conformity YouTube (8:58) (YouTube)
  • Mitä katossa on? Conformity demonstration at arundel high school (1:00) (YouTube)

• Ihmisillä on hyvin yleinen ominaisuus muokata käsityksiään ja käyttäytymistään vastaamaan ympäristönsä (ja ryhmänsä/ryhmiensä) käsityksiä ja käyttäytymistä: muoti, musiikkimaku, eettiset ja moraaliset arvot, sosiaaliset ja poliittiset käsitykset, ... (olemmehan sosiaalisia eläimiä)

• Milgramin (1963) klassinen ja paljon referoitu "sähköiskuin" opettamisen tottelevaisuuskoe:
  • ensimmäinen versio: koehenkilön on annettava "sähköiskuja" "opetettavan" vääristä vastauksista; oikeasti sähköiskuja ei tule ja opetettava on tutkimusavustaja
  • tutkija komentaa antamaan yhä voimakkaampia "sähköiskuja"
  • huolimatta "opetettavan" voimistuvista "tuskanhuudoista" hämmästyttävän moni (30-65%) koehenkilö totteli ja suostui antamaan jopa "400 voltin sähköiskuja"
  • tässä ei vielä ollut enemmistö-vähemmistö-asetelmaa vaan kyse oli mukautumisesta "komentajan määräyksiin", ei enemmistön käsityksiin ja normeihin

  • Milgram Experiment (11:46) (YouTube)
  • [The Milgram Experiment 1962 Full Documentary (44:26) (YouTube)]

  • (1965, -66) mukaan otettiin mukaan kaksi uutta avustajaa ikäänkuin varsinaisen koehenkilön kumppaneiksi, syntyi ryhmä
  • ryhmän jäsenet ehdottivat kukin annettavan "sähköiskun" voimakkuutta ja avustajat johdonmukaisesti halusivat suurta volttimäärää
  • ryhmä oli ohjeistettu valitsemaan ehdotuksista matalin
  • varsinainen koehenkilö olisi voinut ehdottaa matalia volttimääriä, mutta yli puolet meni ryhmän mukana korkeisiin arvoihin; vertailuryhmässä vain 2.5 %.
  • toisessa kokeessa tutkittiin tilannetta, jossa avustajat olivat tottelemattomia, ja myös silloin koehenkilöt menivät porukan mukana

• Festingerin selityksiä (1950) mukautumisen syistä:

  • todellisuus konstruoidaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa: meillä on käsityksiä ja uskomuksia maailmasta, joita peilaamme muiden käsityksiin ja uskomuksiin
  • koska "miniteoriamme" maailmasta eivät ole muuten todennettavissa, vertaamme niitä muiden "miniteorioihin"
  • jos "monella" on samanlaisia käsityksiä, käsitykset ehkä ovat "tosia" tai "oikeita"
  • muista edellisen luvun itsearviointi ja sosiaalinen vertailu
  • kun kaikki tekevät tätä, tuloksena on enemmän tai vähemmän yhtenäisyyttä

  • ryhmän tavoitteen tärkeys voi saada jäsenet tietoisesti mukautumaan yhtenäisyyteen tehokkuuden varmistamiseksi; esimerkkeinä vaikkapa köydenveto tai poliittinen puolue vaalien alla, ...

• Festingerin mainitsemat syyt eivät kuitenkaan selitä Aschin kokeiden tuloksia; Aschin ryhmät olivat hyvin tilapäisiä ja kyseessä oli mukautuminen ilmeisen virheelliseen valintaan

• Mikä siis neuvoksi? Deutsch et Gerard ehdottivat kolmatta syytä mukautumiselle (1955):
  • ehkä Aschin koehenkilöt tahtoivat välttää naurunalaiseksi joutumista ja kummajaiseksi tuomitsemista
  • emme halua tulla poissuljetuiksi
  • olemme mieluummin pidettyjä kuin vieroksuttuja
  • tällainen on "normatiivista vaikutusta", kun nuo Festingerin kaksi syyryhmää ovat "informatiivista vaikutusta"

• näistä kaikista kolmesta on (toki) myös monia tutkimustuloksia

• mukautuminen voi lähteä jäsenen halusta "kuulua jengiin" tai ryhmä voi painostaa jäsentä mukautumaan

Vähemmistön vaikutus

• perinteisesti sosiaalipsykologit pitivät vähemmistön mukautumista enemmistöön vallitsevana "lainalaisuutena", mutta koska maailma ja ympäristö muuttuvat, myös enemmistöjen käsitykset ja toimet joutuvat muuttumaan; tällöin myös vähemmistöt voivat muuttua enemmistöiksi

• Maailma ja tietomme siitä muuttuvat. Niinpä myös käsitysten on muututtava. Moscovicin esimerkki (1976): Charles Darwin viktoriaanisessa Britanniassa: muutos halveksitusta häirikköpuheesta tieteen valtavirraksi

• jotta vähemmistöllä olisi vaikutusta, sen on oltava käsityksissään hyvin sitkeä, yksimielinen ja yhtenäinen kaikkein myrkyllisimmänkin kritiikin edessä

• Moscovicin ja kumppanien koe Aschin kokeen hengessä (1969):
  • erisävyisten sinisten värikenttien värin arviointia ja värin nimeämistä
  • enemmistö (4) arviointiryhmästä todellisia koehenkilöitä, vähemmistö (2) "koehenkilöitä" eli tutkijan apureita
  • vähemmistö kutsuu ennalta sovitulla tavalla joitakin värikenttiä vihreiksi
  • vähemmistö yksimielinen "väärissä" valinnoissaan:
    - noin 1/3 enemmistöstä valitsee myös vihreän ainakin kerran
    - 8 % enemmistön vastauksista kaikkiaan oli "vihreä"
  • osa vähemmistön "vääristä" valinnoista poikkeaa toisistaan:
    - merkityksetön 1 % enemmistön vastauksista oli "vihreä
  • huom: vertailuryhmissä ei lainkaan valittu vihreää!

• vaikka tuo 8 % vaikuttaa pieneltä verrattuna Aschin 36 %, Brown pitää tulosta hyvin merkittävänä
  (koska kaavoihinsa kangistuneille vanhan koulun sosiaalipsykologeille vähemmistöjen vaikutus tuli yllätyksenä) (ja Moscovicia ajatellaan jopa sosiaalipsykologian Darwiniksi, jonka käsitykset nousivat vähemmistöstä enemmistöksi...;-)

• asiaa on sittemmin tutkittu paljon ja tehty myös metatutkimuksia, tutkimusten yhteenvetoja, ja nyt myös jopa sosiaalipsykologit uskovat, että vähemmistöllä voi olla vaikutusta enemmistöön ... ;-)

• edellytyksiä tutkitustikin ovat nuo edellä mainitut vähemmistön ominaisuudet: yksimielisyys ja yhtenäisyys
• (ja lisämahdollisuuksia vähemmistölle vastaavasti antaa enemmistön epäyhtenäisyys!)