2.2 Tutkimusmenetelmistä

(Helkama et al. 3)

Preludi: Korrelaatio EI ole kausaliteetti! Katso. ;-)

• Tutkimuksen tavoitteena on johtopäätösten teko, yleistettävä tieto:
  • teoreettinen yleistys: "jäätelön menekki ja hukkumiskuolemat korreloivat vuoden kierrossa"
  • perusjoukkoa koskeva yleistys: "BMW-kuskit ovat useammin kaljupäisiä kuin 2CV-kuskit" (otoksen perusteella)
  • kulttuurinen yleistys: havainnoidaan toimintaa, päätellään millaisia normeja ja sääntöjä

• Kokeelliset menetelmät – kausaaliyhteyksien etsintä:

  • "luonnotieteellinen" lähtökohta: tehdään oletus eli hypoteesi jostakin syy-seuraus-suhteesta, tehdään koe eli testataan hypoteesia, koe voi vahvistaa tai kumoata oletuksen (tai ei kumpaakaan, onko tällöin kyse oletuksen vai kokeen virheellisyydestä?)
  • Popper 1963: Koe ei voi koskaan todistaa hypoteesia, se voi vain falsifioida hypoteesin.

  • laboratoriokoe
    • hypoteesi ("turhautuminen tekee aggressiivikseksi")
    • koeryhmä ~ vertailuryhmä
    • koeryhmää manipuloidaan, vertailuryhmää ei ("turhautetaan ~ ei turhauteta")
    • koemuuttuja eli riippumaton muuttuja – ajateltu syy ("turhautumisen määrä")
    • riippuva muuttuja – ajateltu seuraus ("aggressiivisuuden määrä")
    • koeryhmässä siis koemuuttujaa manipuloidaan, vertailuryhmässä ei
    • miten riippuva muuttuja käyttäytyy?

    • miten muuttujille asteikko, mitta tai metriikka, muuttujien operationalisointi
    • ryhmien satunnaistaminen oleellista
    • ryhmien jäsenten valinta – "sosiaalipsykologia on tiedettä yhdysvaltalaisista college-opiskelijoista" ;-)
    • laboratoriokoe ei ole aivan ongelmaton ja kannattaa taas muistaa, että korrelaatio ei ole kausaliteetti..., entä päteekö tulos vain laboratoriossa?

  • kenttäkoe
    • tutkimusainesto kerätään luonnollisissa tilanteissa, "tosielämässä"
    • tilannetta manipuloidaan läsnäolijoiden huomaamatta ja tarkkaillaan, mitä seuraa
    • koemuuttujaa varioidaan suunnitellusti ja tarkkaillaan, muuttuvatko seuraukset
    • koetta toistetaan riittävän monta kertaa

  • kokeellinen simulaatio
    • tutkittavat tietävät osallistuvansa kokeeseen
    • tutkittaville jaetaan esim. roolit ja koetilanne rakennetaan "luontaisen kaltaiseksi"
    • tavallaan siis tutkitaan "larppaajia" ("live action role game") (esim. eräässä vankilakokeilussa roolit otettiin niin tosissaan, että koe jouduttiin keskeyttämään ...)

  • tutkimus on korrelatiivinen, jos ei yritetäkään päätellä havaittua korrelaatiota kumpaankaan suuntaan syy-seuraus-suhteeksi

  • tutkimus on kvasikokeellinen, kun ei syystä tai toisesta voida manipuloida koeryhmää, vaan sitä vain sellaisenaan vertaillaan vertailuryhmään; pakkaa olemaan korrelatiivista ("miten Sandy-myrsky vaikutti punatukkaisiin: verrataan myrskyn kokeneita punatukkaisia sellaisiin punatukkaisiin, jotka olivat muualla, mutta myrskyä lukuunottamatta muuten mahdollisimman samanlaisissa olosuhteissa")

• Otoksesta yleistäminen – survey-tutkimus
  • tuttu juttu: esim. puolueiden kannatusmittaukset
  • nojaa hyvin vahvasti tilastotieteen menetelmiin ja tekniikoihin
  • perusjoukosta poimitaan otos
  • otosyksikkö usein on yksilö, mutta se voi olla myös yhteisö, ryhmä, perhe, yritys, ylioppilasaine, hehkulamppu, yms...
  • otoksen tulisi olla edustava
  • keinoja edustavuuteen: satunnaisotos, ositettu otanta
  • tärkeä ongelma on kato: edustavuutta voi vaikeuttaa joidenkin ryhmien jättäytyminen kyselyn ulkopuolelle (kerettiläinen minä: taitaapa olla niin, että "kyselyihin kielteisesti suhtautuvat" ovat aliedustettuja kaikissa kyselytytkimuksissa!:-)
  • tiedot kerätään haastatteluin, puhelimitse, kirjeitse, netitse, ...
  • jos otos on edustava, siitä voidaan päätellä perusjoukon ominaisuuksia (kerettiläinen minä: vai päätelläänkö otoksen edustavuus siitä, että perusjoukossa tutkijan ennakko-odotusten arvellaan pätevän?:-)
  • suhteellisten osuuksien lisäksi asioiden yhteyksiä yleensä voidaan päätellä vain korrelatiivisesti (vaikka esim. vallankin toimittajat ja "tavallinen kansa" silloin tällöin näyttävät osaavan päätellä myös syy-yhteyksiä...)

• Rakenteen kuvaus
  • tavoitteena ei yleistys vaan yritys jäsentää ja selittää kohteen rakennetta ja olemusta
  • aineisto voidaan hankkia kyselyillä, haastatteluilla, testeillä, ääninauhoituksin, videoinnein, ...
  • voi olla korrelatiivista, mutta myös luokittelevaa, merkityksiä etsivää, ...
  • persoonallisuustutkimus itsearviointilomakkein
  • asennetutkimuksessa esitetään joukko väittämiä ja vastaaja arvioi, miten samaa mieltä hän on, "vastaa asteikolla 1-5, täysin eri mieltä, ... täysin samaa mieltä"; vastausten kesken voidaan yrittää etsiä korrelaatioita
  • käytettävissä on tilastotieteen "raskasta kalustoa", esim. faktorianalyysi
  • ääni- tai videotallenteesta voidaan koodata havaintoja analysoitavaksi aineistoksi, samoin voidaan menetellä suorassa tarkkailutilanteessa (mm. näitä kurssilla harjoitellaan!)
  • hauska esimerkki äänitettyjen puheluiden analyysistä – miten puhelu lopetetaan (Albert 1984, esimerkit minun):
    1. esitetään yhteenvetoa puhutusta
    2. viitataan lopettamisen oikeuttavaan syyhyn ("Ei, nyt minun kyllä täytyy mennä laittamaan vesi kiehumaan.")
    3. tuodaan esiin jotakin positiivista ("Olipa hauska kuulla suunnitelmistasi.")
    4. painotetaan suhteen jatkuvuutta ("Kuullaan!")

• Muutoksen tutkimus
  • iän tai yleisemmin elämänkaaren aikaisten muutosten tutkimista
  • pitkittäistutkimus: vähintään kaksi ajankohtaa ja samat tutkittavat – voi olla aikaa vievää, esim. "kehdosta hautaan"...
  • poikkileikkaus (cross sectional): esim. otos eri ikäluokkien edustajista, ikäkohortit

• Tapaustutkimus
  • kohteena yksi henkilö, ryhmä, tapahtuma, tms.
  • ei voi tehdä yleistyksiä, mutta voi lisätä ilmiön ymmärtämistä
  • yksi tapa on osallistuvan havainnoinin menetelmä – kohde voi tietää olevansa kohde tai sitten ei

• Dokumenttien ja tekstien tutkimus
  • tutkimusaineistona teksti: lehtiartikkelit, kirjat, kertomukset, kirjeet, puheet, oikeuden päätökset, lait, eduskunnan puheenvuorot, yms...
  • mittaava sisällön analyysi: etsitään tiettyjä sanoja ja/tai ilmauksia ja lasketaan yksinkertaisimmillaan vain lukumääriä; hauska(?) esimerkki: tutkittiin eräiden kirjoittajien tekstissä esiintyviä sanoja (mm.) "vapaus" ja "tasa-arvo" (Milton Rokeach 1973):
    • Lenin (kommunismi): "tasa-arvo" esiintyi usein, "vapaus" harvoin
    • Hitler (natsismi): molemmat harvinaisia
    • Barry Goldwater (kapitalismi): "vapaus" esiintyi usein, "tasa-arvo" harvoin
    • joukko sos.dem.(sosialismi): molemmat yleisiä
  • diskurssianalyysissä ajatus on, että kirjoitus/puhe rakentaa todellisuutta; tekstistä etsitään kirjoittajan soveltamaa kielellisesti yhtenäistä puhetapaa, diskurssia; tekstit ja puheet ovat sosiaalista toimintaa: esim. "vapaussota", "luokkasota", "vallankumous", "sisällissota", ... ja vaikkapa "terroristi" ja "vapaustaistelija" yms.
  • narratiivinen lähestymistapa analysoi nimensä mukaisesti nimenomaan tarinoita, valmiita tai erikseen ihmisiltä tilattuja; luokitellaan juonityyppejä, analysoidaan rakennetta, jne...; kiinnostuksen kohteena voi olla kirjoittajan suhde maailmaan ja toisaalta myös se, miten ja millaisena maailma näyttäytyy kirjoituksessa

Postludi: Korrelaatio EI ole kausaliteetti! Katso. ;-)