Iso Pyörä -uudistuksen mukana Helsingin yliopistolla annettava opetus järjestäytyy uudella tavalla. Lukuvuoden 2017-2018 alusta opetusta annetaan uusissa koulutusohjelmissa ja näiden sisäisissä opintosuunnissa. Uudessa systeemissä opiskelijat kuuluvat kerrallaan yhteen koulutusohjelmaan, kandi-, maisteri- tai tohtoriohjelmaan. Siirtymäaikaa on vuoteen 2020 saakka, eli vanhat opiskelijat voivat tuohon saakka valita, haluavatko opiskella vanhan vai uuden systeemin mukaisesti.

Koulutusohjelmien rakentamisella on kireä aikataulu, koska koulutusohjelmat muodostavat myös tulevat hakukohteet, ja lukuvuoden 2017-2018 hakukohteet on ilmoitettava jo alkukesällä 2016. Meidän tiedekunnassamme laitoksille on annettu hakukohteiden suunnittelun määräajaksi 4.12.2015.

Perustettaville koulutusohjelmille on annettu joitakin reunaehtoja. Koulutusohjelmia yliopistolla tulee olemaan noin 140, näistä kandiohjelmia noin 50, maisteriohjelmia noin 60 ja tohtoriohjelmia 20-30. Tässä keskitytään tarkastelemaan kandi- ja maisteriohjelmia. Näille ohjelmille on määritetty, että vuosittaisen sisäänoton pitäisi olla vähintään 40 opiskelijaa (ja vuosittain valmistuvia 30). Maisteriohjelmissa alarajasta voidaan pätevistä syistä joustaa jonkin verran. Kandiohjelmat tulevat olemaan lähinnä suomenkielisiä, maisteriohjelmat puolestaan lähinnä kansainvälisiä (englanninkielisiä). Kaikille toimijoille on annettu tehtäväksi kartoittaa annettavaa opetusta yli laitos- ja tiedekuntarajojen mahdollisten päällekkäisyyksien poistamiseksi ja rajoja ylittävien yhteisohjelmien rakentamiseksi.

Tiedekunnan Iso Pyörä -ryhmään kuuluvat laitoksellamme professori Jyrki Kivinen ja minä, opintoesimies Kjell Lemström. Tulevien koulutusohjelmien muodostamiseen liittyvään tiiviiseen keskusteluun ovat meidän lisäksemme osallistuneet laitoksemme johtaja, linjojemme vastuuprofessorit sekä matematiikan ja tilastotieteen laitoksen edustajat. Keskustelujen perusteella on muodostunut muutama ehdotus, joita esittelen seuraavaksi.

Nykyinen kandikoulutuksemme toimii luontevana pohjana luotaessa uutta tietojenkäsittelyn kandiohjelmaa. Tämän oman ohjelman lisäksi suunnitelmissa on olla mukana matematiikan ja tilastotieteen laitoksella valmisteltavassa kandiohjelmassa (työnimenä matemaattisten tieteiden kandiohjelma), johon tulevat ainakin matematiikan, tilastotieteen ja taloustieteen opintosuunnat. Tässä ohjelmassa kaikille on 25 + 35 opintopistettä pakollista matematiikkaa ja opintosuunnan mukaista ”pääainetta” 25 + 35 + x opintopistettä (missä x = 15 – 25). Koska ohjelman opiskelijoista suuri osa tulee joka tapauksessa ottamaan myös tietojenkäsittelytieteen opintoja, on varsin luontevaa osallistua omana opintosuuntana myös tähän kandiohjelmaan tarjoamalla ”oman” kandiohjelmamme teoreettisimpia opintojaksoja ilman valinnanvaraa. Näin saisimme myös teoreettisimmille maisteriohjelmillemme opiskelijoita, joilla on valmiiksi vahva matemaattinen pohja.

Aivan vastaavasti voisimme rakentaa maisteriohjelman, jossa opintosuuntina olisivat nykyiset suuntautumisvaihtoehdot sekä nykyinen datatieteen opintosuunta. Jälkimmäinen opintosuunta on tarkoitus toteuttaa yhdessä nykyisen matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kanssa, jolloin ylittäisimme tälläkin tasolla nykyiset laitosrajat. Lisäksi ajatuksena on ottaa mukaan professori Jukka Coranderin vetämä tilastollinen koneoppiminen (mahdollisesti omana opintosuuntanaan). Tätä yksinkertaisinta hahmotelmaa on havainnollistettu alla olevassa kuvassa. Kuvassa on käytetty värikoodeja havainnollistamaan, miten nykyiset laitokset osallistuisivat edellä mainittujen ohjelmien tuottamiseen. Huomatkaa, että ohjelmien ja opintosuuntien nimet ovat kaikissa kuvissa vasta työnimiä.

Toisessa suunnitelmassa nykyiset maisterivaiheen opinnot jakautuisivat kahdeksi ohjelmaksi: tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistojärjestelmien maisteriohjelmiksi (kts. alla oleva kuva). Tätä mallia tukevat seuraavat huomiot: 1) Ohjelmistojärjestelmien maisteriohjelman suomenkielisyys (toinen ohjelma kokonaan englanniksi), 2) matemaattisten aineiden kandiohjelmasta ei ole suunniteltu suoraa siirtymistä ohjelmistojärjestelmien maisteriohjelmaan, 3) yhteisten opintojaksojen löytäminen näille maisteriohjelmille on vähintäänkin haasteellista (ohjelmassa tulisi olla joitain yhteisiä opintoja), 4) ohjelmistojärjestelmien linjalla on jo tällä hetkellä sen verran opiskelijoita, että ohjelman koolle annettu reunaehto varmasti täyttyy, ja 5) molemmilla koulutusohjelmilla olisi kansainvälisestikin tunnustetut nimet, joten ulkopuolelta tulevat hakijatkin varmasti löytäisivät ne.

Viimeinen hahmotelma on monimutkaisin. Siinä meillä olisi kolme omaa maisteriohjelmaa ja olisimme lisäksi mukana yhdessä ulkopuolisessa maisteriohjelmassa. Professori Veli Mäkinen on käynyt matematiikan ja tilastotieteen laitoksen biometrian ja bioinformatiikan suuntautumisvaihtehdon sekä Viikin ja Meilahden relevanttien ohjelmien vastuussa olevien henkilöiden kanssa keskusteluja yhteisen maisteriohjelman perustamisesta. Jos tällainen perustetaan, Velin vetämä (laskennallisen) bioinformatiikan opintosuunta menisi tähän ohjelmaan mukaan (tämä siirtyminen voi tietysti tapahtua myös edellisissä hahmotelmissa). Tässä hahmotelmassa myös hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen opintosuunta on nostettu omaksi ohjelmakseen. Tämä olisi mahdollista, jos nykyiseen linjan opiskelijamääriin saataisiin pieni lisäys. Professori Sasu Tarkoma selvittää, onnistuisiko tämä esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä fyysikoiden kanssa.  

Toistaiseksi laitoksellamme ei ole vielä tehty päätöksiä tulevien ohjelmien suhteen ja henkilöstöllä on täysi mahdollisuus vaikuttaa näihin. Omia ideoitaan voi esittää esimerkiksi linjojen vastuuprofessoreille tai suoraan allekirjoittaneelle.