Henkilöstö

Vuonna 2010 laitoksella tehtiin 158 henkilötyövuotta. Täydentävällä rahoituksen työvuosia oli 66, mikä oli 13 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Perusrahoituksella tehtiin 92 työvuotta, mikä oli 4,5 vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Koska laitokselle myönnetty perusrahoitus putosi huomattavasti edellisestä vuodesta, perusrahoituksella palkattiin henkilöstöä pääasiassa sijaisuuksien hoitamiseen tai henkilöstösuunnitelman mukaisesti uusien professuurien tutkimusalueiden vahvistamiseen.

Laitos on toteuttanut henkilöstösuunnittelussaan yliopiston neliportaista opetus- ja tutkimushenkilöstön rakennetta.  Esimerkiksi tutkijanimikettä ei enää käytetä.

Laitoksen henkilöstön keski-ikä oli 36,4 vuotta. Keski-ikä nousi edellisestä vuodesta (33,3 vuotta).

Rahoitus

Laitoksen kokonaisrahoitus oli 10,86 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus laski 0,7 miljoonaa euroa vuodesta 2009.

Perusrahoituksen tilannetta paransi aiempien vuosien tapaan lisärahoitus, joka on määräaikaista rahoitusta (huippuyksikkörahoitus, opetuksen laatuyksikkörahoitus ja tutkimuksen arvioinnin perusteella saatava rahoitus). Kokonaisuutena käytettävissä ollut perusrahoitus väheni 0,9 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta.

Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta kasvoi ollen 4,4 miljoonaa euroa. Voimakkainta kasvu oli Tekesin ja Suomen Akatemian rahoituksessa. Täydentävä rahoitus on laitokselle tärkeää ja myös osoitus menestymistä kovassa kilpailussa. Suuri osuus lisää kuitenkin epävarmuutta erityisesti toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelussa.

2010 rahoitus käytettiin pääasiassa palkkoihin ja tiloihin.

Yliopistouudistuksesta seuranneet muutokset, uusien tietojärjestelmien käyttöönotto ja raportointikäytäntöjen muutokset vaikeuttivat talouden suunnittelua ja seurantaa erityisesti täydentävän rahoituksen osalta.

Opetus

Vuonna 2010 opetukseen käytettiin aiempaa vähemmän resursseja, sillä tuntiopetuksen määrää karsittiin selvästi. Tuntiopetusta lukuunottamatta opettajien ja opetuksen määrä pysyi viime vuosien tasolla. Opintoja suoritettiin erinomaisesti, sillä henkilötyövuosiin suhteutettuna opintopistekertymä on huomattavan korkea. Vuoden 2010 tulos 554 opintopistettä henkilötyövuotta kohden on ennätyksellinen, sillä aiempi huippuvuosi 2008 (tulos 532 op/henkilötyövuosi) selittyi tutkintouudistuksen siirtymäajan päättymisen aiheuttaman gradutulvan opintopistekertymällä.

Edellisen vuoden tapaan LuK-tutkintojen määrä on FM-tutkintoja huomattavasti mittavampi, vaikka piristymistä FM-tutkintojen määrässä onkin nähtävissä. LuK-tutkintojen suorittajissa oli vielä vuonna 2010 paljon opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa vanhan tutkintojärjestelmän mukaan. Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä selkeä jako LuK- ja FM-tutkintojen välillä korostaa LuK-tutkinnon arvoa itsenäisenä tutkintona.

Tutkimus

Pienen notkahduksen jälkeen, näyttää siltä että laitoksen julkaisutuotanto on taas lisääntynyt ja kaikkien painopistelaueiden tutkimustuloksista kirjoitettin runsaasti. Erityistä huomiota herätti Jussi Kangasharjun ja tutkija Mikko Pervilän tietokoneiden säänkestävyyttä koskeva tutkimus. Aapo Hyvärinen  nousi Thomson ISIn Highly Cited Researcher -kategoriaan suomalaisena tietojenkäsittelytieteen tutkijana. Leena Salmela, Katja Astikainen ja Eemil Lagerspetz saivat saivat palkinnon parhaasta konferessipaperista, konferenssiposterista tai konferenssidemosta, ja Petri Kontkanen ja Pauli Miettinen saivat molemmat kunniamaininnan väitöskirjoistaan eri kansainvälisissä väitöskirjakilpailuissa.

Vuonna 2010 otettiin yliopistossa käyttöön uusi tutkimustietokantajärjestelmä Tuhat. Tutkijat tallettavat Tuhat-järjestelmään julkaisunsa lisäksi myös aktiviteettinsa (palkinnot, vierailut, toimitustyöt, konferenssien osallistumiset ja järjestelyt, jäsenyydet eri toimikunnissa, opinnäytteiden ohjaukset ml. väitöskirjat sekä esiintymiset eri foorumeilla). Verrattuna aikaisempiin tutkimustietokantoihin, tutkijat vievät todellakin itse tietonsa Tuhat-järjestelmään.  Tuhat-järjestelmää käytetään myös yliopiston tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen arvioinnin (2010-2012) tietojen keräykseen; tämä on myös innostanut tutkijoita pitämään tietojaan Tuhatissa ajan tasalla.

Vuoden 2011 alussa siirrettiin julkaisutietoja vanhasta julkaisujärjestelmästä (JULKI). Monen tarkistuskierroksen jälkeen, johon tutkijat aktiivisesti osallistuivat, Tuhat-tietokannan tietoja saatiin päivitettyä niin hyviin lukuihin, että lopputuloksena aikaisemmin pelätty julkaisumäärien vähentyminen osoittautuikin myytiksi. Koko periodin (2005-2010) julkaisumäärät ovat siten nousseet siihen suhteen kuin mitä aikaisemmissa vuosiraporteissa on ilmoitettu. Vuoden 2005 jälkeen julkaisumäärät todellakin laskivat saavuttaen pohjanoteerauksen vuonna 2007. Mutta lasku pysähtyi ja vuodesta 2010 voimme iloisesti ilmoittaa että olemme palanneet huippuvuoden 2005 julkaisumäärän tasolle. Vuonna 2010 siis laitoksen tutkijat julkaisivat 165 referoituja julkaisua ja yhteensä kaiken kaikkiaan 228 julkaisua. Sol omnibus lucet.