Seminaari: Prototyypit käyttöliittymäsuunnittelussa

58315301
4
Ohjelmistojärjestelmät
Syventävät opinnot
Seminaarissa selvitetään, millaisia prototyyppejä käyttöliittymäsuunnittelun aikana kannattaisi laatia. Seminaaritöissä tutkitaan kirjallisuudessa kuvattuja käyttöliittymäprototyyppejä sekä mahdollisesti osallistujien omilla työpaikoilla tuotettuja protoja. Jokainen osallistuja tekee pienen kokeellisen työn, jonka osana hän laatii esimerkiksi paperiprototyyppejä ja arvioi niiden käyttöliittymäratkaisuja jollain sopivalla menetelmällä. Seminaari suoritetaan tekemällä pieni käytännön työ, kirjoittamalla seminaaritutkielma sekä pitämällä suullinen esitys omasta työstä. Enintään 11 osallistujaa.
Vuosi Lukukausi Päivämäärä Periodi Kieli Vastuuhenkilö
2015 syksy 03.09-26.11. 1-2 Suomi Sari A. Laakso

Luennot

Aika Huone Luennoija Päivämäärä
To 9-12 C220 Sari A. Laakso 03.09.2015-03.09.2015
To 9-12 C220 Sari A. Laakso 17.09.2015-15.10.2015
To 9-12 C220 Sari A. Laakso 29.10.2015-26.11.2015

Yleistä

Seminaari kokoontuu joka toinen viikko, ja joka toinen viikko on henkilökohtaiset ohjausajat niille, joiden esitys on tulossa seuraavaksi. Yhteiset kokoontumiset pidetään torstaisin klo 9.15-12 salissa C220. Yhteisiin kokoontumisiin osallistuminen on pakollista seminaarin suorittamiseksi.

Ks. alustava aikataulusuunnitelm pdf-tiedostosta:
Aikataulu voi muuttua vielä.
 

Seminaarityöt

Jokainen osallistuja tekee omasta aiheestaan kaksi työtä: kirjallisen tutkielman ja suullisen esityksen kalvoineen ml. demoprotot.

Töiden palautusajat (deadlinet):
  • tutkielma omaa ohjausaikaa edeltävänä pe klo 8 mennessä
  • palautteen avulla paranneltu tutkielma omaa esitystä edeltävänä ti klo 8 mennessä
  • esityksen PowerPoint-kalvojen pdf-tiedosto esitystäsi edeltävänä päivänä ke klo 8 mennessä.
  • (paranneltu tutkielma viikko esityksen jälkeen to klo 8)  <- VAPAAEHTOINEN PARANTELUMAHDOLLISUUS
Töiden sisältö
Seminaaritutkielmassa käsitellään oman soveltavan työn aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta (kanditutkielman tapaan lähdeviitteineen) sekä kuvataan itse tehty pieni soveltava työ. Soveltava työ voi olla jokin esimerkkitapaus työpaikalta tai seminaaria varten tehty pieni käyttöliittymäsuunnitelma tai sen osa. Seminaarityössä hyödynnetään prototyyppejä jollain tavalla käyttöliittymän suunnittelun tukena. Tyypillisesti hyödynnetään joitain käyttöliittymän suunnittelu- tai arviointimenetelmiä. Soveltava työ ei saa olla liian laaja ja suuritöinen, mutta sen tulee olla jokin todellinen ongelma, jonka ratkaisemisessa tarvitaan prototyyppejä. Prototyypit voivat olla paperiprotoja  taikka osittain tai kokonaan toimiviksi koodattuja käyttöliittymiä.

Työ 1: Kirjallinen tutkielma.
Seminaarissa tehdään kirjallinen 5-8 sivun laajuinen seminaarityö SIGCHI-konferenssiformaatissa. Tutkielma palautetaan sähköpostitse osoitteeseen salaakso at cs.helsinki.fi pdf-tiedostona ja laaditaan konferenssiartikkelipohjaan (Word Template for SIGCHI Papers and Notes, updated version on July 30th 2014), joka on tässä muokattu sisältämään ohjeita juuri tätä seminaarityötä varten: SIGCHIPaperFormat2014-seminaari.doc (Alkuperäiset Word- ja LaTeX-pohjat löytyvät SiGCHI Conference Publications Format -sivulta.)

Jos kirjallisessa tutkielmassa on selviä parannettavia kohtia, saat niistä palautetta, minkä jälkeen voit halutessasi korjata tutkielmaa paremman arvosanan saamiseksi. Tällöin paranneltu tutkielma tulee palauttaa viikon kuluttua oman esityksen jälkeen to klo 8 mennessä. Tämän korjauskierroksen tekeminen ei ole pakollista, jos työ on jo ylittänyt hyväksymisrajan, vaan se on ylimääräinen mahdollisuus syventää omaa oppimista ja parantaa samalla arvosanaa.

Työ 2: Suullinen esitys ja kalvot.
Valmistele PowerPoint-kalvot ja tarvittavat demot etukäteen. Palauta kalvot viimeistään esitystäsi edeltävänä päivänä ke klo 8 sähköpostin liitetiedostona, jonka tiedostonimessä näkyy oma nimesi. Jos käytät PowerPointia, palauta PowerPoint-kalvot. Jos teet kalvot jollain muulla työkalulla, palauta pdf-tiedosto. Käsittelyn nopeuttamiseksi tiedosto tulee palauttaa yksittäisenä sähköpostin liitetiedostona, ei siis esim. zipattuna tai monen tiedoston kokoelmana.

Esityksen tulee olla hyvin jäsennetty, konkreettinen katsaus aiheessa käsiteltävään ongelmaan esimerkkeineen ja demoineen. Valmistellun esityksen kesto on noin 30-45 min, koska myös keskustelulle eli asian yhteiselle käsittelylle on varattava aikaa. Käytännössä esitys ja keskustelu menevät limittäin, ja yleisön kysymykset ja havainnot keskeyttävät esitystä pitkin matkaa. Esittäjän ei tarvitse osata vastata yleisön kysymyksiin tai ihmettelyihin, vaan yleisö voi itsekin vastailla esille nostamiinsa kysymyksiin. Tarkoitus ei ole esityksen aikana kritisoida esittäjää tai testata hänen tietämystään aiheesta. Sen sijaan esittäjä valmistelee alustuksen aiheesta (=kuvailee kirjallisuuden pohjalta joitain keskeisiä seikkoja, joita löysi) ja kertoo omat kokemuksensa ja tekemänsä havainnot soveltavasta työstään (=näyttää miten teki ja mitä syntyi tulokseksi). Kaikki osallistuvat esille tuotujen seikkojen käsittelyyn yhteisesti.

 

Kurssin suorittaminen

Osasuoritukset

Seminaari suoritetaan tekemällä ja palauttamalla ajoissa hyväksymiskelpoinen seminaaritutkielma (5-8 sivua), osallistumalla omaan ohjaustapaamiseen, pitämällä suullinen esitys kalvoineen sekä osallistumalla yhteisiin kokoontumisiin. Osallistuminen yhteisiin kokoontumisiin on osa seminaarin suorittamista ja siksi pakollista. Enintään yhden kerran saa olla poissa pakottavasta syystä (esim. yllättävä työmatka jota ei voi siirtää, oma tai lapsen sairastuminen, kertausharjoitukset). Tällöin poissaolo korvataan ylimääräisellä kirjallisella työllä, jonka tekeminen vaatii suuremman työmäärän kuin seminaarikokoontumiseen osallistuminen. Korvaava työ on suoritettava hyväksytysti.

Arvostelu

Kokonaisuus. Arvostelussa suurin paino on kirjallisella seminaaritutkielmalla, mutta myös oma suullinen esitys ja siihen laadittu kalvomateriaali sekä asiantunteva osallistuminen muiden seminaariesitysten käsittelyyn yhteisissä kokoontumisissa vaikuttavat arvosanaan. Vastuullinen työskentely ja tehokkaan oppimisprosessin tavoittelu nostavat arvosanaa, vaikkei tutkielma vielä yltäisi seuraavan arvosanan tasolle.

Tutkielma. Tutkielman arvostelussa vaikuttavat
  • itse tehdyn kokeellisen työn sisältö ja siihen valittu asetelma,
  • keskeisten perustelujen (esim. valittuja näkökulmia tukevien ja niille vastakkaisten) esittäminen; joidenkin keskeisten näkökohtien hakeminen myös kirjallisuudesta ja esittäminen lähdeviitteineen,
  • kanditutkielman muut vaatimukset tieteellisen tekstin laatimisesta sekä
  • kyky hyödyntää ohjausta.

Palauta työt ajallaan. Työt on tärkeää palauttaa ajallaan, koska niiden tarkastamiseen on varattu aikaa juuri palautusajan jälkeen. Yhden tai useamman työn myöhästyminen pudottaa arvosanaa.