Harjoitus 5 (16.-19.10.2001)

1. TCP-protokollaa käyttävä kone lähettää kerrallaan 65 435 tavun määrän (= yhden täyden ikkunan) dataa linjalla, jonka kapasiteetti on 1 Gbps ja viive yhteen suuntaan 10 ms. Mikä on maksiminopeus,jolla kone voi lähettää? Mikä on tällöin linjan käyttötehokkuus?

2. Dijkstran algoritmi ja reititys
   1. Etsi allaolevasta verkosta Dijkstran algoritmia käyttäen kustannuksiltaan pienimmät reitit solmusta A kaikkiin muihin solmuihin.

                                  3
                          B . . . . . . .F
                        .  .            .  . 
                     .      .          .    .
                3  .       1 .      4 .      . 2
                 .            .      .        .
                .     3        .   .     3     .
      verkko   A . . . . . . .  D . . . . . . . .E
                 .             .  .             .
                  .           .    .           .
                   .         . 2    . 2       .
                 2  .       .        .       .  1
                     .     .          .     .
                      .   .            .  .
                       C . . . . . . .  G
       
                                2
      

   2. Laadi löydettyjen reittien perusteella solmulle A:lle reititystaulu, jossa kullekin solmulle kerrotaan käytettävä ulosmenolinkki ja kustannus solmuun. Ulosmenolinkit on numeroitu siten, että linkki A:sta B:hen on 1, A:sta D:hen 2 ja A:sta C:hen 3.

3. Käytössä on etäisyysvektorialgoritmi. Oletetaan, että kuvan verkossa jokainen solmu aluksi tietää vain etäisyyden naapureihinsa. Mikä on solmun E reititystaulun sisältö, kun solmu on vaihtanut etäisyystietoja naapuriensa kanssa?

                 1
        A --------------- B
        |               / |
        |              /  |
        |           5 /   |
        |            /    | 
        |           /     |
        |2         /      |15
        |        E        |
        |      /   \      |
        |     /     \     |
        |    /       \    |
        |   / 2    10 \   |
        |  /           \  |
        | /             \ |
        C --------------- D
                1

4. Miten etäisyysvektorireititys (distance vector routing) ja linkintilareititys (link state routing) eroavat toisistaan? Käy läpi kaikki linkintilareitityksen vaiheet.

5. Isäntäkoneen A verkkokerros saa kuljetuskerrokselta kuljetettavaksi 3000 tavua dataa isäntäkoneelle B. A ja B sijaitsevat vierekkäisissä verkoissa, joiden välissä on reititin. A:n lähiverkossa yhdessä paketissa voi kuljettaa korkeintaan 1500 tavua dataa ja B on verkossa paketissa voi kuljettaa korkeintaan 1000 tavua dataa. Oletetaan, että seuraavaksi käytettävä IP-paketin numero A:lla on 100.

   
           A - XXXXXXXXX  -  reititin -  XXXXXXXXXXXX - B
   
               verkko a                    verkko b 
         maks. 1500 tavua dataa       maks. 1000 tavua  dataa
   

   Millaisia IP-paketteja A lähettää? Mitä reititin tekee näille paketeille? Millaisia IP-paketteja B vastaanottaa? Esitä lähetettyjen ja vastaanotettujen IP-pakettien pakettien paloitteluun liittyvien otsakekenttien sisältö.

6. SMTP-yhteydellä lähetetään ensimmäiseksi HELO-sanoma.
   1. Millaisessa TCP-segmentissä HELO-sanoma kulkee TCP-yhteydellä? Mitä tietoja on tämän TCP-segmentin kentissä? Mitä TCP-segmenttejä on jo lähetetty ennen HELO-sanoman sisältävää segmenttiä?
   2. Miten nämä TCP-segmentit siirretään IP-paketeissa? Mitä tietoa IP-pakettien kentissä on?