Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
 
VERTTI - Opettajan verkkokurssituki
Yhteystiedot:
Tukitiimin sähköposti:
verkko-opetus@cs.helsinki.fi HUOM! Sivustoa ei päivitetä ja osa sisällöstä on vanhentunutta
Periaatesuunnittelu

Oppimateriaalin periaatesuunnittelussa määritellään yleiset puitteet materiaalille. Tähän sisältyvät mm.:

Perusta materiaalin rakentaminen selkeään näkemykseen materiaalin käytöstä

Kurssimateriaali jakautuu osiin ja eri osissa voidaan käyttää erilaisia opiskelu- ja opetusperiaatteita. Osiinjako tehdään yleensä oppisisällön perusteella. Jokaisen osan kohdalla ja osia yhteen liitettäessä on pohdittava millaiseen pedagogiseen malliin materiaali perustu:

  • miten materiaalia käytetään opiskelussa, ja
  • mikä on opettajan tehtävä

Materiaalin tuottajan näkemys näistä asioista ohjaa materiaalin laadintaa. Materiaalin hyödyntäjät eivät välttämättä toimi tuottajan näkemyksen mukaisti. Parhaassa tapauksessa he löytävät paremman tavan hyödyntää materiaalia. Onnettomassa tapauksessa he lyövät päätään seinään, kun materiaali ei sovellu käytetäväksi heidän ajattelemallaan tavalla. Tästä syystä tuottajan näkemys materiaalin käytöstä pitäisi tuoda esiin myös itse materiaalissa.

alkuun

Suunnittele etenemisperiaatteet

Eteneminen materiaalissa on keskeinen tekijä tarkasteltaessa sitä, miten materiaalia käyttäen opiskellaan. Eteneminen voi olla:

  • lineaarista, pakotettua (kirja on luettava alusta loppuun, materiaalin sivuja voi käydä läpi vain siirtymällä edelliseltä sivulta seuraavalle)
  • ohjattua (opiskelija saa suosituksia, mutta voi olla noudattamatta niitä)
  • vapaata, opiskelijakeskeistä (opiskelija muodostaa itse omat polkunsa)
Näitä ei voi laittaa yleisesti paremmuusjärjestykseen. Kyse on suunnittelupäätöksestä ja ratkaisu riippuu valitusta pedagogisesta mallista. Esimerkiksi ongelmakeskeisyyden ajatukseen pohjautuvassa mallissa ei ole varmaankaan järkevää pakottaa opiskelijaa lineaarisesti läpikäymään laajoja fakta-aineistoja.

Kommentti:

  • H.Laine: "En voi sietää pakotettua lineaarista etenemisjärjestystä! Se on varma tapa estää muita opettajia tutustumasta kurssiin, etenkin kun siihen yhdistää vaatimuksen jokaisen tehtävän suorituksesta, jotta pääsisi eteenpäin."

Toinen näkökulma etenemiseen on ajallinen. Materiaaliin voi liittyä etappeja, jotka on saavutettava määräaikaan mennessä. Jos kurssiin liittyy muitakin aktiviteetteja kuin materiaalipohjaista itseopiskelua, on etappien käyttö miltei välttämätöntä. Vaihtoehtona on ajoituksellisesti vapaa itseopiskelu.

Materiaali- ja ongelmakeskeiset osat

Oppimateriaali voidaan jakaa

  • faktoihin (näihin voidaan lukea myös mielipiteet) ja
  • tehtäviin (harjoittelu, testit, kokeet)
Näiden yhteenliittäminen on keskeinen tehtävä etenemisen suunnittelussa. Limittämistavan perusteella materiaalissa voi olla
  • materiaalikeskeisiä osia, ja
  • ongelmakeskeisiä osia.

Materiaalikeskeisessä osassa opiskelijan oletetaan tutustuvan ensin annettuun materiaaliin ja soveltavan sitten oppimaansa tehtävissä joko itsekseen tai yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa. Tällaisen osan kohdalla:

  • faktamateriaalin pitää olla erityisesti tarkoitusta varten laadittua
  • tehtävät voidaan lomittaa faktamateriaaliin tai pitää erillisinä
  • tehtävät voivat olla erityisesti tarkoitusta varten laadittuja, mutta myös tehtävävarannosta poimitut tai arvotut tehtävät tulevat kyseeseen
  • tehtävät voivat olla kattavuudeltaan suppeita
Materiaalikeskeisessä osassa etenemisen kontrolli voi olla fakta- tai tehtäväpohjaista.

Ongelmakeskeisessä osassa opiskelija tutustuu tehtävän ongelmaan itsekseen tai ryhmän jäsenenä, hakee tarvittavat faktat ja ratkaisee tehtävän. Tällaisessa mallissa

  • tehtävien pitää olla erityisesti tarkoitusta varten laadittuja ja yleensä kattavuudeltaan laajahkoja
  • .
  • fakta-aineisto voi olla yleisluontoisia, ei välttämättä tarkoitusta varten laadittua
  • faktoja voidaan poimia varannosta (vaikka webistä) - valinta on kuitenkin syytä tehdä huolellisesti, tehtävän tueksi määritelty, mutta siihen soveltumaton aineisto ärsyttää opiskelijaa ja antaa huonon kuvan kurssin suunnittelijasta
  • faktat voidaan liittää tehtäviin, mutta luonteeltaan ne ovat kuitenkin erillisiä
  • ympäristön tulisi tukea faktojen löytämistä.
Ongelmakeskeisissä osissa etenemiskontrolli on ensisijaisesti tehtäväpohjaista.

Tehtävät voivat kummassakin yllä esitetyssä tyypissä olla henkilökohtaisia tai ryhmätöitä. Tehtäviä laadittaessa on syytä pitää mielessä kohderyhmä ja mietittävä onko tehtävä kohderyhmälle mielekäs.

alkuun

Määrittele oppimiskontrollin periaatteet

Oppimiskontrollin suunnittelu on osa materiaalin suunnittelua. Oppimiskontrolli voi olla myös etenemiskontrollin väline. Eteenpäin ei pääse ellei osaa ratkaista tehtävää. Oppimiskontrolli voi olla myös etenemiseen vaikuttamaton. Tehtäviä voi tällöin ohittaa tai ratkaista virheellisesti ilman, että muodostuu etenemisesteitä. Oppimiskontrolli voi olla

  • oppijalle palautetta antava
  • opettajalle palautetta antava
  • arvosteluun vaikuttava
  • tai
  • arvosteluun vaikuttamaton
Periaatesuunnittelussa on syytä miettiä, mitä oppimiskontrollilla halutaan saavuttaa. Hyvä oppimiskontrolli voisi olla sekä oppilaalle että opettajalle palautetta antavaa. Valitettavasti monessa oppimisympäristössä joutuu valitsemaan jomman kumman: on päätettävä onko tehtävä itsearviointia vai tenttikysymys.

Arvostelua ja tenttikäytäntöjä on käsitelty toisaalla tässä sivustossa.

alkuun
Päivitetty viimeksi 19.05.2005 Verkko-opetuksen tukitiimi