NODES hajauttaa maailmalle Professori Kimmo Raatikanen on varmasti laitoksen kiireisin mies. Viimekesäinen Uuden Seelannin matka nostaa Raatikaisen tämän vuoden matkapäivien määrään peräti 180:een. Ensi vuoden tavoite olisi päästä alle sadan. Osaltaan tilannetta helpottaa NODES-tutkimusryhmässä kasvava nuorempi tutkijapolvi. Professori Raatikaisen kalenteri täyttyy tehokkaasti standardoinnista ja eurooppalaisista yhteisprojekteista. Yleisenä viitekehyksenä toimii Networking in Open Distributed Systems - NODES, joka syntyi vajaat kymmenen vuotta sitten Tekesin Ahto-projektin ympärille. Ryhmän taustalla oli käyttöjärjestelmä- ja suorituskykytutkimusta sekä laitoksen entisen esimiehen Martti Tienarin aloittamaa hajauttamisen ja verkottamisen tutkimusta. Ahto-projektin jälkeen tuli Mowgli-projekti, jossa aloitettiin langattoman Internetin tutkiminen. Pian tutkimus laajeni EU:n rahoittamaan Dolmen-hankkeeseen, jossa keskityttiin päätelaitteiden liikkuvuuteen corba-järjestelmissä. Raatikaisen mukaan juuri Corba-hanke kuvaa hyvin NODESissa tapahtunutta kehitystä. Syksyllä 1996 ryhmä ratkaisi, miten liikkuvuutta tuetaan väliohjelmistotasolla. Vuonna 1997 NODES esitteli kansainvälisille standardointitahoille tutkimusprotyyppin. Varsinainen standardointi lähti etenemään siten, että vuonna 1998 hankkeesta tuli Request for Information ja vuonna 1999 Request for Proposal. Vuonna 2000 kaksi kilpailevaa ehdotusta yhdistivät ratkaisunsa standardointia hoitaneessa Object Management Groupissa, OMG:ssä. Yhdistetystä ratkaisusta tuli kesällä 2001 adopted-standardi, ja nyt lokakuussa standardi viimeisteltiin. Kokonaisuudessaan projekti kesti kuusi vuotta. - Tällä hetkellä Corbassa ollaan siis tuotantovaiheessa. Esimerkiksi koko joukko Nokian verkkotuotteita pohjautuu Corbaan. Käytännössä televerkkojen hallinta ei ole mahdollista ilman Corbaa, mutta väline on tulossa myös ohjelmointirajapinnalle. Tiedettä teollisuuden ehdoilla? Hajautettujen järjestelmien tutkimus edellyttää läheistä teollisuusyhteistyötä, ja maailmanlaajuisessa kilpailussa standardit ovat käytännössä ainoa keino saada hyväksyttäviä ratkaisuja. Vuosien saatossa alan tutkimuskäytäntö onkin muuttunut melkoisesti. - Olemme tieteenalana hieman poikkeva, sillä tutkimus ei meillä parannuksien löytämiseen. Meidän täytyy myös hakea kansainvälisen yhteisön hyväksyntä näille parannuksille. Jos emme toimisi näin, niin emme myöskään tietäisi, mitkä ovat keskipitkän aikavälin relevantteja tutkimusalueita. Rahoituksen saamiseksi tutkimusprojektien pitää olla teollisuudelle mielekkäitä 3 - 5 vuoden tähtäimellä. Toisaalta ryhmän pitää olla tarkkana siitä, että tutkimus ei lipsahda tuotekehityksen puolelle. NODESilla on erittäin läheisen suhde Nokiaan, mikä on osaltaan taannut projektien jatkuvuuden. Kaikkea ei voi kuitenkaan laskea yhden rahoituslähteen varaan. - Tällä hetkellä minua työllistää erityisesti EU:n kuudennen puiteohjelman hankkeiden valmistelu. NODES tavoittelee pääsyä yhteen tai kahteen integroituun projektiin. Olemme myös mukana suunnittelemassa Networks of Excellence tai Thematic Network -hakemusta yhdessä ANWIRE-partnereidemme kanssa (http://www.anwire.org/). Ei pelkkää liikkuvaa tietojenkäsittelyä Vaikka liikkuva tiedonkäsittely on NODESin suurin tutkimusalue, mahtuu mukaan paljon muutakin. Kaikkiaan projekteja on toistakymmentä, ja parhaillaan esimerkiksi Linuxin ympärille rakennetaan erilaisia aktiviteetteja. - Kokonaiskuvan kannalta on tärkeää mainita, että meillä on pieni verifiointiin keskittyvä ryhmä. Tavoitteena on, että tiedonsiirtoprotokollat pystyttäisiin verifioimaan jo määritysvaiheessa. Lisäksi Lea Kutvosen ympärillä on astetta korkeammalla abstraktiotasolla toimiva ryhmä, joka tutkii automaattisten järjestelmien yhteistoimintaa, kertoo Raatikainen. Ensi vuosi merkinnee ryhmälle oikeaa väitöskirjabuumia. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tulossa voi olla jopa viisi väitöstä. Ryhmässä on useita ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita, ja lisääkin olisi tulossa, jos vain ohjausresursseja olisi enemmän. Luonnollisesti myös suhdanteet vaikuttavat potentiaalisten jatko-opiskelijoiden hakeutumiseen. Hyvinä aikoina ryhmälle virtaa rahaa mutta ei tekijöitä. Huonoina aikoina tilanne taas on usein päinvastainen. Kehityksen mukana, omiin vahvuuksiin keskittyen NODES on vakiinnuttanut asemansa palapelissä, jossa tulevaisuus on pitkälle ennakoitavissa. Kun teolliset toimijat ovat investoineet mittavasti olemassa oleviin järjestelmiin, niin asteittain etenevellä järjestelmäkehitykselle ei käytännössä ole vaihtoehtoja. Tärkeintä on toiminnan jatkuvuus. - ICT-toimialalla ei työtä voida enää aloittaa nollasta, koska se ei olisi taloudellinen realiteetti. Mielenkiintoista on, että tietystä konvergenssistä huolimatta kehityksen suuntana on usein divergenssi. Tällöin erilaisten laitteiden ja toiminallisen monimuotoisuuden hallitseminen on entistä tärkeämpää. Eivätkä ohjelmistoratkaisutkaan voi olla samoja. Kuten Raatikainen tapaa sanoa: "jos ainoa työkalu on vasara, niin kaikki ongelmat ovat nauloja." Kilpailun sijaan alan toimijoilta vaadittaisiinkin yhä enemmän yhteistyötä. Kotimaisessa alan tutkimuksessa näin onkin jo käynyt, mutta nyt sama temppu pitäisi tehdä Euroopan mittakaavassa. - Kokoomme nähden olemme nousseet kansainväliselle huipulle
hyvin, mutta kaikkea me emme voi tehdä. Täytyy malttaa
keskittyä joihinkin asioihin ja olla riittävän hyvä
niissä. |
