Huoltomiehen älykäs ja mobiili apulainen 4M syntyy monitieteisessä ryhmässä

Huoltomiehet korjaavat ja huoltavat monenlaisia laitteita mm. toimistoissa kuten kopiokoneita, tietokoneita ja tulostimia. Heillä on työtään varten periaatteessa suuri määrä tietoa käytettävissään, joka kuitenkin jää usein hyödyntämättä: juuri sen hetkiseen tilanteeseen sopivan tiedon löytäminen on työlästä. Myöskään huoltomiesten ”hiljainen tieto”, jota on kerääntynyt omassa ammatissa eikä löydy manuaaleista, ei ole kokemattomamman käytössä.

4M on hanke, jossa kehitellään ns. huoltomiehen apulaista eli pda-laitetta, jonka tarkoitus on avustaa huoltomiestä päivittäisissä ongelmanratkaisuissa automatisoimalla mahdollisimman paljon tietoa erilaisia tilanteita varten. ”4M eli Mobile and Multilingual Maintenance Man mahdollistaa älykkään ja mobiilin pääsyn käyttämään huoltopalvelukeskuksen keräämää dokumentaatiota”, selittää laitoksen Doremi -tutkimusryhmän johtaja Helena Ahonen-Myka. Tavoitteena on keskusteleva, kaksisuuntainen viestintäympäristö sekä kiinteille että liikkuville työntekijöille, joiden täytyy nopeasti päästä käsiksi tarkkaan kohdistettuun tietoon laajoista tietokannoista. Tekesin rahoittamassa hankkeessa yhdistetään kieliteknologiaa, tiedonhakua ja tekoälyä. ”Uusi piirre järjestelmässä on puheteknologian ja dialogin hallinnan yhdistäminen älykkääseen, ontologiapohjaiseen tiedon hakuun ja relevanssiin päättelyyn. Meidän osuutemme projektista keskittyy lähinnä järjestelmän ontologioihin eli käsitehierarkioihin: miten ne saadaan muodostettua, ja miten ontologioiden kuvaamaa tietämystä voitaisiin kerätä automaattisesti”, Helena kertoo. Syksyllä 2003 käynnistetyssä projektissa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistolta tietojenkäsittelytieteen lisäksi käännöstieteiden laitokselta ja kieliteknologiasta sekä Teknillisestä korkeakoulusta TAI -tutkimuslaitoksesta, tietämystekniikasta ja SOBER IT –käytettävyysryhmästä. Myös VTT Tietotekniikka on mukana. Meidän laitokseltamme Helenan lisäksi projektissa tutkijana on Reeta Kuuskoski.

Reeta ja Helena: mitähän tämä kopiokone on syönyt??

Huoltomiehen apulainen käsittäisi tietopankin lisäksi älykkäämmän järjestelmän, joka osaisi keskustella huoltomiehen kanssa. ”Kun huoltomies saapuu laitteiston luo, tai jopa jo matkalla sinne, järjestelmä antaisi taustatietoja ja ohjaisi häntä tarkastelemaan todennäköisimpiä toimintavaihtoehtoja. Jos käytettävissä olisi diagnostiikkatietoja ja vianetsintäsääntöjä, järjestelmä voisi antaa ohjausta automaattisesti”, Helena kertoo. Huoltomies voisi myös esittää kysymyksiä järjestelmälle, joka keskustelisi huoltomiehen kanssa ja hakisi kaikesta talletetusta tiedosta aina tilanteeseen sopivia ohjeita. Huoltomiehet joutuvat nykyisin myös tekemään paljon huoltoraportteja. ”Ohjelma voisi arkistoida tietoa huoltoprosessin yhteydessä, ja antaa lopuksi raporttiehdotelman. Raporteista analysoitua tietämystä käytettäisiin myöhemmin apuna vastaavissa tilanteissa.”

On kuitenkin haastavaa saada laitteen tietämystä aukottomaksi: aina tulee uusia tilanteita, joihin ei ole olemassa valmista vastausta. ”Järjestelmään on tarkoitus rakentaa tiedonhakukomponentti, jonka taustalla on huoltokäsikirja sekä huoltoraportit. Näistä lähteistä laitteen tulisi sitten kyetä viipaloimaan vastaus. Laite voisi myös tehdä lisäkysymyksiä käyttäjälle.” Tavoitteena on myös monikielisyys, jolloin laitteen älykäs tietämys olisi kielestä riippumatonta. Tällöin huoltomies voi käyttää järjestelmää esimerkiksi suomenkielellä, vaikka dokumentaatio olisi englanninkielistä. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmää voi käyttää tekstipohjaisesti, mutta lopullisena tavoitteena on puhekommunikaatio, jotta huoltomiehen kädet vapautuvat itse työhön.

Huoltomiehen apulaisen mahdollisia sovelluksia ovat ainakin kopiokoneet, tulostimet ja tietokoneet. Myös kiinteistöhuollon tehtävissä laitteesta voisi olla paljon hyötyä. Laitteen yhtenä tavoitteena olisikin nopeuttaa uuden työntekijän oppimista, kun kaikkea ei tarvitsisi oppia ns. kantapään kautta. Projektissa on mukana IT -alan yrityksiä, joista yhdessä on meneillään kokeilu, jossa testataan sisäisesti ns. atk-huoltomiespalvelua. ”Palvelussa atk-tukihenkilöt neuvovat joko puhelimitse tai tulevat paikan päälle käymään. Huoltotoimialan yritysten kannalta tietämystukijärjestelmä lisää huollon työn tuottavuutta ja virheettömyyttä. Mukana oleville dokumentaatio- ja kielipalveluja tuottaville yrityksille hanke taas tarjoaa mahdollisuuden laajentaa palvelutarjontaansa myös dokumentaation käytön helpottamisen suuntaan”, toteaa Helena.

Ylös