Tee nojatuolimatka museoon!
Museoissa käydään – ne jotka
käyvät! – sunnuntai-iltapäivänä tai
kesälomamatkalla. Enemmän museovierailuja tulee varmaankin
tehtyä ulkomaan matkoilla kuin kotimaan reissuilla. Entä
jos kotimainen museo olisi käden ulottuvilla, hiiren näpäytyksen
päässä?
Visio museokokoelmien yhteisestä käytöstä webin
kautta on puhuttanut museoalaa jo 1990-luvusta lähtien. Samaan
aikaan semanttisen webin konsepti, joka viittaa käyttäjän
tarpeet huomioivaan älykkääseen palveluun, on lyönyt
itseään läpi. Nyt unelma virtuaalisesta museosta
on lähtenyt toteutumaan, kun MuseoSuomi-portaali esiteltiin
maanantaina 8. maaliskuuta Kansallismuseossa. ”Portaali yhdistää
eri museoiden kokoelmat yhtenäiseksi webbisivustoksi, jossa
voi samoilla sisältöä yhdistävien temaattisten
suositusten mukaan sekä hakea tietoa käsitteisiin perustuvalla
älykkäällä hakukoneella”, kertoo professori
Eero Hyvönen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen
laitokselta ja HIIT:istä. MuseoSuomi -konsepti ja -järjestelmä
on ideoitu ja kehitetty Semantic Computing eli SeCo–tutkimusryhmässä.
Eeron vetämässä MuseoSuomi-tiimissä ovat olleet
mukana Miikka Junnila, Suvi Kettula, Eetu Mäkelä, Vilho
Raatikka, Samppa Saarela, Mirva Salminen, Ahti Syreeni, Arttu Valo
ja Kim Viljanen. Lisäksi ideoita on kehitelty useissa Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssin
harjoitusryhmissä. MuseoSuomi on osa Tekesin, Nokian, TietoEnatorin
ja Espoon kaupunginmuseon, Museoviraston, Helsingin yliopistomuseon
säätiön ja useista museoista koostuvan Antikvaria-ryhmän
rahoittamaa Semantic Web –teknologian tutkimushanketta.
 |
MuseoSuomen ensimmäisessä pilottiversiossa
on mukana noin neljäntuhannen esinekokoelman tiedot Kansallismuseosta,
Espoon kaupunginmuseosta sekä Lahden kaupunginmuseon kulttuurihistoriallisista
kokoelmista. ”Järjestelmän perustana on noin 10.000
erilaisen hierarkkisen käsitteen verkosto eli ontologia. Hakujärjestelmä
pohjautuu semanttiseen eli sanojen merkityksiä tulkitsevaan
ja yhdistävään tiedonhakuun. Tämä helpottaa
merkittävästi hakukyselyiden muodostamista ja johtaa tarkempiin
hakutuloksiin”, selittää Eero. Tiedonhaku toimii
niin, että esimerkiksi sana ’työkalu’ tuo
tietoa kaikista entisaikojen työvälineistä kuten
kirveistä, taltoista ja reikämeisteistä. Esineitä
voi etsiä samanaikaisesti yhdeksästä eri näkökulmasta,
joita ovat mm. esinetyyppi, käyttäjä ja käyttötilanne.
Nyt esiteltävä versio palvelusta on prototyyppi, jota
kehitellään vielä eteenpäin laitoksen uudessa
kansallisessa Suomalaisen semanttisen webin ontologiat tutkimushankkeessa.
Tässä laajassa tutkimusprojektissa on mukana 16 julkishallinnon
organisaatiota ja yritystä. Eero visioi: ”Tulevaisuudessa
museot ovat käden ulottuvilla ja niiden kokoelmiin on helppo
tutustua, mikä lisää varmasti kiinnostusta. Laajetessaan
museopalvelin voisi tarjota pääsyn erilaisiin esine-,
taide- ja valokuvakokoelmiin, tietokantoihin sekä kirjastojen
ja arkistojen dokumentteihin.” Tarkoituksena ei Eeron mukaan
suinkaan ole korvata museoita, vaan täydentää niiden
palvelua. Museopalvelin mahdollistaa pääsyn suuriin eri
puolilla Suomea oleviin kokoelmiin, joista vain pieni osa on kulloinkin
esillä museoissa. Suomalaisille museoille ja ylipäätään
kaikelle kulttuuriselle tiedolle MuseoSuomi voi toimia keskeisenä
julkaisukanavana. Tällä hetkellä MuseoSuomea voi
käyttää verkossa, mutta palvelu pyörii yhdellä
pc:llä. ”Systeemi on kuitenkin skaalautuva sikäli,
eli voimme ottaa useampia servereitä käyttöön”,
Eero huomauttaa. Nämä ovat MuseoSuomen ensi askeleet.
Hankkeessa yhtenä rahoittajana mukana oleva Museovirasto on
ryhtynyt tuotteistamaan vastaavantyyppistä museot online -palvelua,
jossa MuseoSuomessa kehitettyjä ontologioita ja ratkaisuja
varmasti jatkossa nähdään.
Tutustu MuseoSuomeen osoitteessa http://museosuomi.cs.helsinki.fi
Hankkeen kotisivun löydät osoitteesta hhtp://www.cs.helsinki.fi/group/seco/museosuomi
Ylös
|