Ryhmä
 

Tee nojatuolimatka museoon!

Museoissa käydään – ne jotka käyvät! – sunnuntai-iltapäivänä tai kesälomamatkalla. Enemmän museovierailuja tulee varmaankin tehtyä ulkomaan matkoilla kuin kotimaan reissuilla. Entä jos kotimainen museo olisi käden ulottuvilla, hiiren näpäytyksen päässä?

Visio museokokoelmien yhteisestä käytöstä webin kautta on puhuttanut museoalaa jo 1990-luvusta lähtien. Samaan aikaan semanttisen webin konsepti, joka viittaa käyttäjän tarpeet huomioivaan älykkääseen palveluun, on lyönyt itseään läpi. Nyt unelma virtuaalisesta museosta on lähtenyt toteutumaan, kun MuseoSuomi-portaali esiteltiin maanantaina 8. maaliskuuta Kansallismuseossa. ”Portaali yhdistää eri museoiden kokoelmat yhtenäiseksi webbisivustoksi, jossa voi samoilla sisältöä yhdistävien temaattisten suositusten mukaan sekä hakea tietoa käsitteisiin perustuvalla älykkäällä hakukoneella”, kertoo professori Eero Hyvönen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta ja HIIT:istä. MuseoSuomi -konsepti ja -järjestelmä on ideoitu ja kehitetty Semantic Computing eli SeCo–tutkimusryhmässä. Eeron vetämässä MuseoSuomi-tiimissä ovat olleet mukana Miikka Junnila, Suvi Kettula, Eetu Mäkelä, Vilho Raatikka, Samppa Saarela, Mirva Salminen, Ahti Syreeni, Arttu Valo ja Kim Viljanen. Lisäksi ideoita on kehitelty useissa Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssin harjoitusryhmissä. MuseoSuomi on osa Tekesin, Nokian, TietoEnatorin ja Espoon kaupunginmuseon, Museoviraston, Helsingin yliopistomuseon säätiön ja useista museoista koostuvan Antikvaria-ryhmän rahoittamaa Semantic Web –teknologian tutkimushanketta.

MuseoSuomen ensimmäisessä pilottiversiossa on mukana noin neljäntuhannen esinekokoelman tiedot Kansallismuseosta, Espoon kaupunginmuseosta sekä Lahden kaupunginmuseon kulttuurihistoriallisista kokoelmista. ”Järjestelmän perustana on noin 10.000 erilaisen hierarkkisen käsitteen verkosto eli ontologia. Hakujärjestelmä pohjautuu semanttiseen eli sanojen merkityksiä tulkitsevaan ja yhdistävään tiedonhakuun. Tämä helpottaa merkittävästi hakukyselyiden muodostamista ja johtaa tarkempiin hakutuloksiin”, selittää Eero. Tiedonhaku toimii niin, että esimerkiksi sana ’työkalu’ tuo tietoa kaikista entisaikojen työvälineistä kuten kirveistä, taltoista ja reikämeisteistä. Esineitä voi etsiä samanaikaisesti yhdeksästä eri näkökulmasta, joita ovat mm. esinetyyppi, käyttäjä ja käyttötilanne.

Nyt esiteltävä versio palvelusta on prototyyppi, jota kehitellään vielä eteenpäin laitoksen uudessa kansallisessa Suomalaisen semanttisen webin ontologiat tutkimushankkeessa. Tässä laajassa tutkimusprojektissa on mukana 16 julkishallinnon organisaatiota ja yritystä. Eero visioi: ”Tulevaisuudessa museot ovat käden ulottuvilla ja niiden kokoelmiin on helppo tutustua, mikä lisää varmasti kiinnostusta. Laajetessaan museopalvelin voisi tarjota pääsyn erilaisiin esine-, taide- ja valokuvakokoelmiin, tietokantoihin sekä kirjastojen ja arkistojen dokumentteihin.” Tarkoituksena ei Eeron mukaan suinkaan ole korvata museoita, vaan täydentää niiden palvelua. Museopalvelin mahdollistaa pääsyn suuriin eri puolilla Suomea oleviin kokoelmiin, joista vain pieni osa on kulloinkin esillä museoissa. Suomalaisille museoille ja ylipäätään kaikelle kulttuuriselle tiedolle MuseoSuomi voi toimia keskeisenä julkaisukanavana. Tällä hetkellä MuseoSuomea voi käyttää verkossa, mutta palvelu pyörii yhdellä pc:llä. ”Systeemi on kuitenkin skaalautuva sikäli, eli voimme ottaa useampia servereitä käyttöön”, Eero huomauttaa. Nämä ovat MuseoSuomen ensi askeleet. Hankkeessa yhtenä rahoittajana mukana oleva Museovirasto on ryhtynyt tuotteistamaan vastaavantyyppistä museot online -palvelua, jossa MuseoSuomessa kehitettyjä ontologioita ja ratkaisuja varmasti jatkossa nähdään.

Tutustu MuseoSuomeen osoitteessa http://museosuomi.cs.helsinki.fi

Hankkeen kotisivun löydät osoitteesta hhtp://www.cs.helsinki.fi/group/seco/museosuomi

 

Ylös