Sini Olander tekee hyönteisiin sovellettua geoinformatiikkaa

Mitä tekee laitoksellamme koloradonkuoriaisia tutkiva hyönteistieteilijä? Kuoriaisten levintäriskisimulaatioiden parissa Viikissä työskennellessään Sini Olander huomasi tarvitsevansa uuden analyysiohjelman. ”Kun sopivaa ohjelmaa ei alallamme valmiina ollut, päätin tehdä sellaisen itse”, kertoo tohtorintutkintoaan maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa suorittava Sini. Niinpä hän tuli meille sivuaineopiskelijaksi oppiakseen tekemään itselleen työkalun, jolla saa tutkimuksensa etenemään.

Sinin pääaine on maatalouseläintiede, joka on oikeastaan maatalouteen sovellettua hyönteistiedettä. ”Tutkimme kasvituholaisia, omassa työssäni olen keskittynyt koloradonkuoriaisiin. Koloradonkuoriainen on maailmanlaajuisesti pahin perunan tuholainen, ja Suomeen se on tullut isompina ”invaasioina” kesinä 1998 ja 2002 Venäjältä. Myös Virosta kuoriaisia on saapunut lahden yli.” Sini työskentelee intensiivisesti hyönteisten levintäriskisimulaatioiden parissa, tarkoituksenaan mallintaa koloradonkuoriaisen levintäriskiä. Levintäsimulaatiolla voidaan selvittää, miten nopeasti ns. saastunta etenee, ja mitkä alueet ovat riskialtteimpia eli missä torjuntatyö on aloitettava ensimmäisenä. ”Kasvituholaisten ilmainvaasiot ovat säähän liittyvä ilmiö; kuoriaiset pystyvät lentämään suurissa parvissa pidempiä matkoja ainoastaan tietynlaisissa ilmasto-olosuhteissa. Jotta pystyisimme kehittämään valtakunnallisen varoitusjärjestelmän, täytyy selvittää, missä sääolosuhteissa riski on kaikkein suurin. Silloin alueelliset kasvintarkastajat tietävät riskien ajoittumisesta ja voivat varautua ajoissa.”

Sini aloitti sivuaineopintonsa laitoksella viime syksynä, ja kursseja hän on käynyt mm. ohjelmoinnissa, tietokannoissa ja sovellussuunnittelussa. Sini on panostanut paljon aikaa ja vaivaa tietojenkäsittelytieteen kursseihin: ”Hyönteistiede on ihan eri ala kuin tämä. Olin suunnitellut mallin aika pitkälle käsitteellisellä tasolla, nyt se on muutettava matemaattisiksi malleiksi. Täällä se käy helpommin, omassa tiedekunnassa olemme oikeastaan valmiiden ohjelmistojen varassa.” Sini kiittelee kurssiensa opettajia, jotka ovat olleet iloisia sivuaineopiskelijan osoittamasta kiinnostuksesta ja motivaatiosta. ”Olen kyllä vaivannut heitä oman projektini kanssa, koska minulle ei kelpaa puolitiehen jätetty harjoitustyö, vaan teen oikeaa ’väitöskirjatyökalua’.” Sinille ohjelmointitaidoista voi olla hyötyä myös jatkossa: hän voi halutessaan tehdä vaikka oman alansa opetussoftaa. Sini opiskelee myös geoinformatiikkaa Metsävarojen käytön laitoksella: ”Siellä keskitytään enemmän sovellusohjelmien oppimiseen, joten syvennän spatiaalisen tilastotieteen opintoja matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tarjoamien kurssien avulla.”

Miten selvitä dialogista käpistelijän kanssa?

Kun kysyn eroja maataloustieteilijöiden ja tietojenkäsittelijöiden välillä, Sini miettii hetken ja nauraa: ”No kicksit tulee kyllä vähän eri jutuista, täällä ei ehkä tule hehkutettua, että mulla on kaksi koteloitunutta kiitäjä-perhosta jääkaapissa, jee jee!” Sini ei ollutkaan ihan varma laitokselle tullessaan, miten hän selviää dialogista käpistelijän kanssa! ”Ammattisanasto täällä on tietysti omansa, ja sisäänajo oli vaikeaa. Tämä päti myös kahteen suuntaan: alussa aloin helposti selittämään oman alani asioita liian vaikeasti. Oli opeteltava selittämään asioita helpommin, jotta sai apua oman ohjelman teossa. Simulaatio-ohjelmassa on selitettävä, mihin biologisiin faktoihin se perustuu.” Myös samat sanat saattavat myös tarkoittaa eri asioita eri laitoksilla: ”Meidän tiedekunnassa labra on useimmille sitä, että mennään valkoiset takit päällä pipetoimaan, täällä tai tilastotieteessä se voi olla tietokoneella suoritettavia harjoituksia.”

Sini menee omien sanojensa mukaan mielellään yli rajojen – sinne missä kulloinkin tarvittava tieto on. ”Se on itse asiassa virkistävää, perspektiivit tuulettuvat! Välillä tuntuu, että alan muistuttaa enemmän käpistelijää kuin hyönteistieteilijää. Olen ajautunut perinteisestä hyönteistieteestä hieman erilaiseen työhön: teen tietokoneella riskianalyyseja. Itse olen aina ollut kiinnostunut eliömaantieteellisestä näkökulmasta, en pelkästään laboratoriokokeista, joita niitäkin toki tarvitaan. Voisi sanoa, että teen ’hyönteisiin sovellettua geoinformatiikkaa’.”

Ylös