Laitoksen blogissa käsitellään ajankohtaisia tietojenkäsittelytiedettä tai laitosta koskevia asioita. Blogia toimittaa provokatorisistakin kirjoituksistaan tunnettu professori Jukka Paakki. Kommentointi ja keskustelu on toivottavaa ja suorastaan pakollista.

International department blog

Summer Trip to Porvoo, 14 August 2015
The CS Blog Task Force
10
1

Akateeminen Bullshit-bingo

Nyt kaikki pelaamaan akateemista Bullshit-bingoa!

Helsingin Sanomissa julkaistiin sunnuntaina 3.2.2013 tyypillinen esimerkki ns. Bullshit-bingosta. Pelin säännöt ovat yksinkertaiset: Pelaajilla on vaaka- ja pystyriveihin asetetuista sanoista muodostuva kortti ja aina kun pelaaja kuulee kortissaan olevan sanan, hän ruksaa sen. Pelaaja, joka saa ruksatuksi kortistaan kokonaisen vaaka- tai pystyrivin, nousee pystyyn ja huutaa kuuluvalla äänellä: "Bingo!" Ensimmäisenä huutonsa kajauttava voittaa kyseisen pelikierroksen. Bullshit-sanat ovat sisällöttömiä muotisanoja, joilla puhuja yrittää vakuuttaa kuulijakuntansa ylivertaisella tietämyksellään, vaikkei ymmärrä itse asiasta yhtään mitään. Bullshit-sanoja käyttävät johtajat ja konsultit. Duunarin suusta ei moisia tyhjänpäiväisyyksiä kuulla eikä heidän kielensä edes useimmiten taipuisi mutkikkaiden sivistyssanojen lausumiseen.

Jokaisessa työyhteisössä voidaan pelata Bullshit-bingoa juuri kyseisen työyhteisön omilla muotisanoilla. Millainen olisi yliopistojen Bullshit-bingo-kortti? Alla yksi ehdotus. Sen avulla voidaan ryhtyä pelaamaan laitoksen Bullshit-bingoa välittömästi tiedekuntaneuvoston ja laitosneuvoston kokouksissa sekä laitoksen aamukahveilla, yksikkökokouksissa, kuukausi-iltapäivissä ja strategiapäivillä. Vuoden aikana eniten bingorivejä huutanut julistetaan laitoksen joulukahveilla Vuoden Bullshitiksi.

Jukka Paakki

 

Tohtorikoulutusmalli Kokonaisarkkitehtuuri Innovaatiojärjestelmä H-indeksi
Voimavarat MOOC Tutkimusetiikka Lyhyttutkinnot
Urapolku Nollabudjetointi Ekosysteemi Flamma
Huippuosaaminen Julkaisufoorumi Opettajien akatemia Kokonaiskustannusmalli

 

Vaikka kommentoida voi anonyymisti, niin toiveena on että oman nimen laittaisi viestin loppuun tai kommentoisi sisäänkirjautuneena, jolloin käyttäjätunnus näkyy viestin alussa.

Lisää kommentti

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään kirjautumattomille käyttäjille, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
16 + 4 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.

Kommentit

Suositut sanat ei riitä, sisällöttömyys on olennaista

Minun täytyy nyt kyllä interjektoida manageriaalinen kannanottoni: olemassaolevat järjestelmät kuten "Julkaisufoorumi", "Flamma" ja "MOOC" eivät ole hyviä BS-bingotermejä, koska niitä voi joku tulosta tuottava yksilökin vahingossa käyttää ihan oikeissa merkitsevissä lauseissa, kuten "milloin se Flamma otetaan käyttöön?". Parhaita BS-bingotermejä ovat juuri sellaiset, joilla sanotaan asioita jotka eivät tarkoita oikeastaan mitään itsessään ja ovat mieluusti tarkemmin katsottuna jotenkin korneja, kuten uusin suosikkini "learnings".

BS-bingon luonteeseen sopivat mainiosti merkitykseltään epämääräiset taustakäsitteet, joilla järjestelmien tarvetta puolisokkona perustellaan, tyyliin "tutkimuksen objektiivinen laadunvarmistus", "kokonaisvaltainen julkaisukäyttöliittymä", "opintopolkujen terävöittäminen", "innovatiiviset oppimisympäristöt" ja "työajan kohdentaminen". (Ikävä kyllä en kykene keksimään yksisanaisia termejä, koska kirjallisen ilmaisun metodologiani on tänään jokseenkin informaatiotiheysrajoittunut. :))

Kyllä tuolta monta lupaavaa löytyy jotka sopivat myös tähän formaattiin, ja herättävät juuri herkullisesti ajattelemaan mitä me oikeasti tarkoitamme kun puhumme näistä asioista. BS-bingoa parhaimmillaan!

Erikseen voi toki pelata myös buzzword-bingoa, jossa ei tarvitse välttämättä olla edustettuna ihan sitä ihteään, riittää että termi on ihan liian suosittu ja tulee jo korvista ulos. Höyryävän topikaaliseen BS-bingoon perehtyminen vaatinee kuitenkin jo todennäköisesti kansallisen innovaatiostrategian tasoiseen konsultein rikastettuun dokumentaatioon tutustumista, jotta homma pääsee kunnolla etevältä liukumiinalta vaadittavaan alkuvauhtiin. Toimen ohessa lakoavista viattomista sivustakatsojista saa lisäpisteitä!

:D

Nämähän ovat jo ehkä vanhentuneita termejä, mutta listaan voisi lisätä:

haaste (= vaikeus/ongelma),
tahtotila,
ketterä (= voi tarkoittaa lähestulkoon mitä vain)

-Susanna Kallonen

ylläoleva kirjoitus

Lukaiskaapa joskus oikeustieteellistä tuotantoa. Ukot ja akat ovat tiedekunnassa niin paskantärkeitä (vai omaa tärkeyttään alitajuisesti kyseenalaistavia ?), että jossei vakuuttavampaa bullshit-sanaa ole jo keksitty, tungetaan virkkeisiin itse keksittyjä anglismeja... Voi ziisus että ottaa päähän.

Tajusin vasta nyt että olis pitänyt hakea teidän tiedekuntaan (ehkä vielä haenkin), mutta nyt olen jo "pot committed" (uponneiden kustannusten harha, tiedän) ja tutkinnon loppu 40% on hampaat irveessä lusittava..

Samaa mieltä

Olisko mahollista tulla sinne opiskelemaan, jos on niin laita paikka valmiiksi nimellä Juuso Helminen.

 

Jukka Paakki on ohjelmistojärjestelmien linjan vastuuprofessori, laitoksen entinen esimies ja tiedekunnan entinen dekaani.

  

 

04.02.2013 - 11:08

Nyt kaikki pelaamaan akateemista Bullshit-bingoa!

25.10.2012 - 12:36

Osana syksyn Johdatus tekoälyyn -kurssia järjestettiin kurssin opiskelijoiden kesken shakkiturnaus. Tehtävä oli toteuttaa yksi tärkeimmistä shakkialgoritmin eli "shakkibotin" osista eli heuristinen arviointikriteeri, joka liittää annettuun pelitilanteeseen numeerisen arvion siitä, kumpi pelaaja on niskan päällä. Heuristiikka on tarpeen, koska shakkipelissä ei kaikkia mahdollisia pelejä ehditä käydä läpi niiden suuren määrän takia.

07.09.2012 - 13:15

Kansainvälisiä esikuvia seuraten on Suomeen nyt saatu Julkaisufoorumihankkeen tuloksena tieteellisten julkaisukanavien ensimmäinen laatuluokitus. Yhteensä noin 22 000 tieteellistä julkaisukanavaa (lehdet, kongressisarjat, kirjankustantajat) on luokiteltu kolmeen laatuluokkaan (tasot 1, 2, ja 3) eli perustasoisiin, johtaviin (noin 15 % kaikista) ja korkeimman tason (noin 5 % kaikista) tieteellisiin julkaisukanaviin. Luokitustyö tehtiin 23 tieteenalakohtaisessa arviointipaneelissa Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan organisoimana.

31.05.2012 - 17:11

Tiedekunta laski keväällä tilastoja jatko-opintojen kestosta ja tohtorien iästä. Hyvä uutinen: tietojenkäsittelytieteessä tohtorin tutkintoon kuluva aika on 5.3 vuotta (mediaani), ei siis ihan hirmuisesti enemmän kuin tavoitteena oleva 4 vuoden aika. Huono uutinen: väittelyyn kuluva aika ei ole yrityksistä huolimatta lyhentynyt 12 viime vuoden aikana (ks. kuva). Pienistä lukumääristä johtuvaa vaihtelua on toki ollut, muttei selvää muutossuuntaa.

14.03.2012 - 19:09

Tämä artikkeli on pitkälti oman turhautumiseni purkamista, koska erityisesti viimeisen reilun vuoden aikana opiskelijoiden laiskuus ja viitsimättömyys tuntuvat saavuttaneen aivan uusia huippuja. Vaikka tämä artikkeli onkin vain ihan ikioma mielipiteeni, olen keskusteluissa muiden opettajien kanssa havainnut, että heidän kokemuksensa ovat vahvasti samansuuntaisia.

02.02.2012 - 13:17

Lyhyesti

Stanfordin yliopisto järjesti syksyllä 2011 kolme MOOC-kurssia (massive open online course), joille voi osallistua kuka tahansa. Kurssit käsittelivät tekoälyä, koneoppimista ja tietokantoja. Kahdesta ensinmainitusta luvattiin HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoille opintopisteitä.

04.10.2011 - 18:12

Perusohjelmointikurssien tavoite ei oikeasti ole jonkun yksittäisen ohjelmointikielen kieliopin oppiminen ja sen mahdollinen soveltaminen. Kaiken alkuvaiheen opinnoissa tehdyn ohjelmoinnin taakse on piilotettu huomattavasti yleishyödyllistä harjoittelua.

25.08.2011 - 16:26
Laajassa ”trendence Graduate Barometer” –kyselyssä selvitetään säännöllisesti eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä heidän opinnoistaan sekä heidän tulevalle työuralle asettamiaan odotuksia. Vastikään on julkaistu viimeisimmän, syksyllä 2010 toteutetun selvityksen tulokset. Kyselyyn osallistui yhteensä 310 945 opiskelijaa 24 maasta ja 1077 yliopistosta. Suomesta mukana oli mm. 568 kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Koska selvityksen kohdealueina ovat taloustieteet, (tieto)tekniikka ja luonnontieteet, olivat Helsingin yliopiston edustajat pääasiassa matematiikan ja tilastotieteen (65,8 %) sekä tietojenkäsittelytieteen (36,2 %) opiskelijoita.
13.06.2011 - 14:41

Ulkomainen kollegani ihmettelee suuresti joitakin laitoksemme käytäntöjä, joita hän ei millään pysty ymmärtämään. Kun hän päätyy toistuvasti tivaamaan käytäntöihin hyviä perusteluja minulta, olen joutunut yllätyksekseni tunnustamaan, että en lopulta osaa selittää, miksi niihin on ajauduttu.

18.05.2011 - 11:50

Kuten saimme 12.5. lukea laitoksen pääuutisista, on Helsingin yliopisto ränkätty maailmanlaajuisesti sijoille 51-100 tietojenkäsittelytieteessä. Onko rakas laitoksemme siis maailman huipulla vai mutasarjassa?

02.05.2011 - 16:32

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt laitoksen RAGE-tutkimusryhmälle kolmeksi vuodeksi rahoitusta ketterän opetuksen kehittämiseen ja tutkimiseen. Mutta mitä on ”ketterä opetus”, ja onko laitoksen opettajilla oikeutusta käyttää ohjelmistokehittäjien pyhää varattua sanaa ”ketterä” omiin tarpeisiinsa?

13.04.2011 - 15:18

Laitosta ei – ainakaan meidän omasta mielestämme – tunneta riittävän hyvin. Suurin syyllinen on tietenkin asiantuntematon valtamedia, joka säännön mukaan unohtaa meidät silloin kun se alan tutkimuksesta tai opetuksesta jotain uutisoi.

Syndicate content