Laitoksen blogissa käsitellään ajankohtaisia tietojenkäsittelytiedettä tai laitosta koskevia asioita. Blogia toimittaa provokatorisistakin kirjoituksistaan tunnettu professori Jukka Paakki. Kommentointi ja keskustelu on toivottavaa ja suorastaan pakollista.

International department blog

Summer Trip to Porvoo, 14 August 2015
The CS Blog Task Force
10
1

Kokemuksia Stanfordin yliopiston verkkokurssista ja suoritusten hyväksilukemisesta syksyllä 2011

Lyhyesti

Stanfordin yliopisto järjesti syksyllä 2011 kolme MOOC-kurssia (massive open online course), joille voi osallistua kuka tahansa. Kurssit käsittelivät tekoälyä, koneoppimista ja tietokantoja. Kahdesta ensinmainitusta luvattiin HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoille opintopisteitä.

Tekoälyä käsittelevälle Introduction to Artificial Intelligence –kurssille ilmoittautui yli 50 laitoksen opiskelijaa ja kurssin suoritti 41 opiskelijaa. Lähes kaikki suorittajat olivat etäsuoritusmahdollisuuteen hyvin tyytyväisiä ja pitivät kurssia kiinnostavana ja onnistuneena. Parannuskohteita löytyi myös paljon. Lähes kaikki sekä tekoäly- että koneoppimiskurssin suorittaneet pitivät jälkimmäistä paremmin järjestettynä.

Tekoälykurssin suoritus todennettiin Stanfordin myöntämän varmenteella vahvistetun PDF-sertifikaatin avulla. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat 2-3 sivun raportin kurssista. Näiden perusteella kurssistä myönnetään 4 opintopistettä niille, jotka eivät ole suorittaneet laitoksen omaa Johdatus tekoälyyn –kurssia (JohTek), missä tapauksessa Stanfordin kurssin suoritus korvaa JohTek-kurssin. JohTekin suorittaneet saavat Stanfordin kurssista 2 opintopistettä. Kurssi arvosteltiin asteikolla 1-5 perustuen kotitehtävien (30%), välikokeen (30%) ja loppukokeen (40%) painotettuun keskiarvoon.

Yhteenvetona kurssiin oltiin keskimäärin hyvin tyytyväisiä ja sen koettiin palvelleen vähintään yhtä hyvin kuin oman laitoksen vastaava opetus. Suorituksen todennus ja kirjaaminen eivät tuottaneet normaalista poikkeavaa hallinnollista vaivaa (ei enempää eikä vähempää), eikä muitakaan ongelmia ilmaantunut. Ohjelmointitehtävien täydellinen puuttuminen oli kurssin merkittävin yksittäinen puute. Summa summarum, MOOC-kurssien hyväksilukemista voi pitää hyvänä muttei täysin ongelmattomana ratkaisuna.

Taustaa: Johdatus tekoälyyn ja AI Class

Laitoksen oma JohTek-kurssi on neljän opintopisteen laajuinen kaikille pääaineopiskelijoille pakollinen aineopintotasoinen kurssi. Se luennoidaan kerran vuodessa syyslukukauden ensimmäisessä periodissa.

Stanfordin yliopisto aloitti syksyllä 2011 kolmen MOOC-kurssin tarjoamisen kaikille halukkaille. Tekoälykurssille (“AI Class”, www.ai-class.com) piti ilmoittautua omalla nimellä verkossa ja suoritukset kirjautuivat ko. opiskelijalle kurssin edetessä. Kurssi koostui viikottaisista luennoista, niihin liittyvistä pienistä tehtävistä (quiz), joihin vastattiin monivalinta- tai numeerisin vastauksin. Kurssilla oli myös väli- ja loppukoe, jotka kumpikin oli suoritettava 72 tunnin ikkunan sisällä vapaasti valittavana 4 tunnin jakson aikana.

Opiskelijoiden kokemuksia: vaikeuksien kautta voittoon

Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella AI Class –kurssi herätti etukäteen suuret odotukset. Kurssia pitivät tunnetut tekoälytutkijat Peter Norvig, joka on toinen alan “raamatun” Artificial Intelligence: A Modern Approach toinen kirjoittaja, ja Sebastian Thrun, joka on tunnettu itsestään ajavien autojen menestyksekkäästä tutkimuksestaan.

Etenkin kurssin alussa opiskelua kuitenkin haittasivat tekniset ongelmat, jotka osin johtuivat odotettuakin suuremmasta osallistujamäärästä: kurssille osallistui toistasataa tuhatta opiskelijaa. Ladattavat videot ja kotitehtävät olivat välillä jumissa tai myöhässä aikataulusta. Ongelmiin kuitenkin löydettiin nopeasti ratkaisuja ja tarvittaessa aikataulua löysennettiin, jotta opiskelijat ehtivät suorittaa tehtävät riittävän ajan kanssa.

Kurssin ensikerran luennoinnista seurasi myös joitakin sisällöllisiä ongelmia. Monet opiskelijat valittelivat, että joissain tehtävissä vastaus ei selvinnyt luennoidusta materiaalista tai että se oli selvä ilman luentojakin. Tällaisen kuvan sai myös joistakin väli- ja loppukokeista. Jotkut kysymykset olisivat voineet olla peräisin vaikkapa Tieteen kuvalehden loppusivujen pähkinäpalstalta.

Pääosin sisältöjä ja tehtäviä kuitenkin kiiteltiin. Etenkin muoto, jossa luennot olivat lyhyitä, 5-15 minuuttin mittaisia, ja luentoja seurasi aina sen sisältöä kertaavia kysymyksiä, oli monesta erinomainen. Tehtävät pakottivat arvioimaan omaa osaamista ja tarvittaessa palaamaan luentoihin tai etsimään lisätietoa esimerkiksi Wikipediasta ja alan kirjallisuudesta. Lisämateriaalia oli ilmeisesti riittävän helppo löytää, koska kirjan tai muun “virallisen” materiaalin puutetta ei kukaan harmitellut.

Arvioinnista: “Congratulations! You have successfully completed…”

Sertifikaatit

Kurssin onnistuneesti suorittaneet saivat Stanfordista PDF-muotoisen sertifikaatin.

Sertifikaatissa annetaan prosenttiosuus oikeista vastauksista, jossa eri osien painotus oli sellainen, että luentoihin liittyvien tehtävien paino oli 30%, välikokeen 30% ja loppukokeen 40%. Lisäksi parhaaseen 50%, 25%, 10% tai 5% kuuluneiden opiskelijoiden kohdalla on tästä erikseen maininta, kuten yllä (25%).

Arvostelu

Arvostelu tehtiin seuraavan taulukon mukaisesti.
oikeat vast. (%)           
arvosana
72 ≤ x < 72                
1
72 ≤ x < 79
2
79 ≤ x < 86
3
86 ≤ x < 93
4
93 ≤ x
5

Pisterajat olivat melko tiukat, koska kysymykset olivat pääosin helpohkoja. Näinkin tiukoilla arvosanajakauma oli painottunut korkeampiin arvosanoihin: arvosanoja 4 ja 5 oli yhteensä 22 kappaletta eli 54 % kurssin läpäisseistä opiskelijoista. Jakauma oli kokonaisuudessaan seuraava:

1 ****** (6)

2 ****** (6)

3 ******* (7)

4 ********* (9)

5 ************* (13)

Varmenteet ja muu valvonta (sen puute)

Sertifikaatit on varustettu Stanfordin sähköisellä varmenteella, joten (käsittääkseni) niiden väärentäminen on ainakin vaikeaa. Tietenkin etänä suoritettava kurssi on altis väärinkäytöksille, vaikkapa tekemällä tehtävät kaverin kanssa yhdessä tai kokonaan jonkun muun nimissä. Tällaista voi joka tapauksessa tapahtua käytännössä kaikessa arvioinnissa, joka ei perustu paikan päällä valvotusti suoritettuun kokeeseen. Jos tämä siis katsottaisiin ongelmalliseksi, olisi samalla luovuttava monesta muustakin ei-koemaisesta arviointitavasta. Toki määrällinen muutos valvomattomien arviointikäytäntöjen soveltamisessa laitoksella voidaan kyseenalaistaa, mutta itse en toistaiseksi pidä tätä ongelmaa merkittävämpänä kuin “ilmaisen” hyvätasoisen opetuksen hyötyjä.
 

Yhteenveto

Kurssin suoritti 41 opiskelijaa, joista karkeasti arvioiden vähintään puolet oli joko suorittanut tai oli samaan aikaan suorittamassa laitoksen omaa JohTek-kurssia. Merkittävä osa näistä jätti JohTek-kurssin kesken, koska koki Stanfordin kurssin mielenkiintoisemmaksi tai verkkokurssina paremmin omiin aikatauluihin sopivaksi (se myös alkoi muutaman viikon myöhemmin).

Stanfordin kurssin kautta on siis tuotettu yhteensä useita kymmeniä opintopisteitä, jotka ovat omalle laitoksellemme vähintäänkin hyvin halpoja. Koska JohTek-kurssin oppimistavoitteet ovat eläneet viime vuosina eivätkä mitkään niistä ole merkittävässä roolissa jatkokurssien esitietoina, ei ole suurta riskiä, etteivätkö opiskelijat jatkossakin kyseisellä kurssilla oppisi riittävän hyvin JohTekin korvaavia asioita, lukuunottamatta ehkä tekoälymenetelmien käytännön toteutusta, mitä harjoiteltiin JohTek-kurssilla melko paljon, mutta Stanfordin kurssilla ei lainkaan.

Kaikenkaikkiaan tämän ja muiden kurssien osalta on syytä miettiä tapauskohtaisesti hyväksi-luetaanko niitä ja etenkin luetaanko ne vapaavalintaisiin opintoihin vai voiko niillä korvata vastaavia omia kurssejamme.

PS. Monia askarrutti syksyn mittaan Stanfordin ja kurssien vetäjien innokkuus tarjota ilmaista opetusta. Ainakin Thrunin kohdalla tähän kysymykseen tuo mielenkiintoisen näkökulman viimehetken tieto, jonka mukaan Thrun on irtisanoutunut Stanfordin professuuristaan ja omistautuu jatkossa opetuspalveluja tuottavan firmansa pyörittämiseen.

Vaikka kommentoida voi anonyymisti, niin toiveena on että oman nimen laittaisi viestin loppuun tai kommentoisi sisäänkirjautuneena, jolloin käyttäjätunnus näkyy viestin alussa.

Lisää kommentti

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään kirjautumattomille käyttäjille, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
16 + 1 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.

Kommentit

Elämme mielenkiintoisia aikoja

Mitx:
http://web.mit.edu/newsoffice/2011/mitx-education-initiative-1219.html

t. Tomi Pasanen

PS. Jos laitokseltamme valittaisiin vaikka viisi satunnaista opiskelijaa jotka lähettäisiin Stanfordiin tai MITiin, panostaisivatkohan he enemmän aikaansa opiskeluun ;-). En väitä tällä ajatuskuviolla että opiskelijamme olisivat keskimäärin laiskoja, vaan yritän peilata motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Nythän näyttää siltä että MITistä kohta saa tutkinnon "ilmaiseksi"; mahtavatkohan nuo instituutit hakea tällä menettelyllä parhaimpia mahdollisia "aivoja" heille töihin...

Kannattaa kokeilla

Olisi varmasti kaikinpuolin hyvä, jos opiskelijoille voitaisiin tarjota mahdollsimman paljon tilaisuuksia vierailla Stanfordin tai MIT:n kaltaisissa paikoissa. Itse ainakin olen varttuneemmalla iällä (kuin opiskelijana) saanut tosi paljon irti vierailuista nimenomaan MIT:ssa ja vastaavissa paikoissa.

Stanfordin AI-kurssin parhaisiin opiskelijoihin oli itse asiassa otettu yhteyttä ja pyydetty lähettämään hakemus tiettyihin firmoihin, joiden kanssa kurssin vetäjät ovat tekemisissä. Netistä löytyy tällainen sähköposti, jonka todenperäisyyttä en ole edes yrittänyt tarkistaa:
http://pastebin.com/JiczaBxb

Sitä paitsi, eiköhän meidänkin laitos ole aikeissa ottaa sisään opiskelijoita omien MOOC-kurssiemme parhaimmistosta! Kiinnostavaa seurata tätäkin hanketta.

terveisin Englannin Cambridgesta,
Teemu Roos

MOOC´it osana opetusta ja EUA:n raportti

Kiitos jutusta, jossa konkreettisella tavalla kuvasit monia MOOC´ien käyttöön liittyviä kysymyksiä!

Kevään aikana teema on ollut runsaasti esillä julkisuudessakin. Olisikin ollut mielenkiintoista kuulla myös keskusteluista, joita opettajien kesken tästä ilmiöstä ja hyväksiluvuista olette käyneet. Lopussa mainitsetkin, että tapauskohtaisesti on pohdittava mm. sitä, voiko näillä kursseilla korvata yliopiston omia vastaavia kursseja.

Tiedoksi, että European University Association (EUA) on juuri julkaisut aiheesta tiiviin raportin, jossa lähinnä yleisellä tasolla kuvataan MOOC´eja, mutta nostetaan esille myös pohdintaa vaativia kysymyksiä (http://www.eua.be/News/13-02-25/Massive_Open_Online_Courses_MOOCs_EUA_to_look_at_development_of_MOOCs_and_trends_in_innovative_learning.aspx)

Matti Lappalainen
Opetuksen kehittäjä
Turun yliopisto
matlap@utu.fi

 

Teemu Roos on laitoksen dosentti, vanhempi tutkija HIIT:ssä, vieraileva tutkija Cambridgen yliopistossa sekä monessa muussa mukana. Hänen tutkimusalaansa on informaatioteoria, data-analyysi sekä koneoppiminen.

  

 

04.02.2013 - 10:08

Nyt kaikki pelaamaan akateemista Bullshit-bingoa!

25.10.2012 - 11:36

Osana syksyn Johdatus tekoälyyn -kurssia järjestettiin kurssin opiskelijoiden kesken shakkiturnaus. Tehtävä oli toteuttaa yksi tärkeimmistä shakkialgoritmin eli "shakkibotin" osista eli heuristinen arviointikriteeri, joka liittää annettuun pelitilanteeseen numeerisen arvion siitä, kumpi pelaaja on niskan päällä. Heuristiikka on tarpeen, koska shakkipelissä ei kaikkia mahdollisia pelejä ehditä käydä läpi niiden suuren määrän takia.

07.09.2012 - 12:15

Kansainvälisiä esikuvia seuraten on Suomeen nyt saatu Julkaisufoorumihankkeen tuloksena tieteellisten julkaisukanavien ensimmäinen laatuluokitus. Yhteensä noin 22 000 tieteellistä julkaisukanavaa (lehdet, kongressisarjat, kirjankustantajat) on luokiteltu kolmeen laatuluokkaan (tasot 1, 2, ja 3) eli perustasoisiin, johtaviin (noin 15 % kaikista) ja korkeimman tason (noin 5 % kaikista) tieteellisiin julkaisukanaviin. Luokitustyö tehtiin 23 tieteenalakohtaisessa arviointipaneelissa Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan organisoimana.

31.05.2012 - 16:11

Tiedekunta laski keväällä tilastoja jatko-opintojen kestosta ja tohtorien iästä. Hyvä uutinen: tietojenkäsittelytieteessä tohtorin tutkintoon kuluva aika on 5.3 vuotta (mediaani), ei siis ihan hirmuisesti enemmän kuin tavoitteena oleva 4 vuoden aika. Huono uutinen: väittelyyn kuluva aika ei ole yrityksistä huolimatta lyhentynyt 12 viime vuoden aikana (ks. kuva). Pienistä lukumääristä johtuvaa vaihtelua on toki ollut, muttei selvää muutossuuntaa.

14.03.2012 - 18:09

Tämä artikkeli on pitkälti oman turhautumiseni purkamista, koska erityisesti viimeisen reilun vuoden aikana opiskelijoiden laiskuus ja viitsimättömyys tuntuvat saavuttaneen aivan uusia huippuja. Vaikka tämä artikkeli onkin vain ihan ikioma mielipiteeni, olen keskusteluissa muiden opettajien kanssa havainnut, että heidän kokemuksensa ovat vahvasti samansuuntaisia.

02.02.2012 - 12:17

Lyhyesti

Stanfordin yliopisto järjesti syksyllä 2011 kolme MOOC-kurssia (massive open online course), joille voi osallistua kuka tahansa. Kurssit käsittelivät tekoälyä, koneoppimista ja tietokantoja. Kahdesta ensinmainitusta luvattiin HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoille opintopisteitä.

04.10.2011 - 17:12

Perusohjelmointikurssien tavoite ei oikeasti ole jonkun yksittäisen ohjelmointikielen kieliopin oppiminen ja sen mahdollinen soveltaminen. Kaiken alkuvaiheen opinnoissa tehdyn ohjelmoinnin taakse on piilotettu huomattavasti yleishyödyllistä harjoittelua.

25.08.2011 - 15:26
Laajassa ”trendence Graduate Barometer” –kyselyssä selvitetään säännöllisesti eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä heidän opinnoistaan sekä heidän tulevalle työuralle asettamiaan odotuksia. Vastikään on julkaistu viimeisimmän, syksyllä 2010 toteutetun selvityksen tulokset. Kyselyyn osallistui yhteensä 310 945 opiskelijaa 24 maasta ja 1077 yliopistosta. Suomesta mukana oli mm. 568 kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Koska selvityksen kohdealueina ovat taloustieteet, (tieto)tekniikka ja luonnontieteet, olivat Helsingin yliopiston edustajat pääasiassa matematiikan ja tilastotieteen (65,8 %) sekä tietojenkäsittelytieteen (36,2 %) opiskelijoita.
13.06.2011 - 13:41

Ulkomainen kollegani ihmettelee suuresti joitakin laitoksemme käytäntöjä, joita hän ei millään pysty ymmärtämään. Kun hän päätyy toistuvasti tivaamaan käytäntöihin hyviä perusteluja minulta, olen joutunut yllätyksekseni tunnustamaan, että en lopulta osaa selittää, miksi niihin on ajauduttu.

18.05.2011 - 10:50

Kuten saimme 12.5. lukea laitoksen pääuutisista, on Helsingin yliopisto ränkätty maailmanlaajuisesti sijoille 51-100 tietojenkäsittelytieteessä. Onko rakas laitoksemme siis maailman huipulla vai mutasarjassa?

02.05.2011 - 15:32

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt laitoksen RAGE-tutkimusryhmälle kolmeksi vuodeksi rahoitusta ketterän opetuksen kehittämiseen ja tutkimiseen. Mutta mitä on ”ketterä opetus”, ja onko laitoksen opettajilla oikeutusta käyttää ohjelmistokehittäjien pyhää varattua sanaa ”ketterä” omiin tarpeisiinsa?

13.04.2011 - 14:18

Laitosta ei – ainakaan meidän omasta mielestämme – tunneta riittävän hyvin. Suurin syyllinen on tietenkin asiantuntematon valtamedia, joka säännön mukaan unohtaa meidät silloin kun se alan tutkimuksesta tai opetuksesta jotain uutisoi.

Syndicate content