Laitoksen blogissa käsitellään ajankohtaisia tietojenkäsittelytiedettä tai laitosta koskevia asioita. Blogia toimittaa provokatorisistakin kirjoituksistaan tunnettu professori Jukka Paakki. Kommentointi ja keskustelu on toivottavaa ja suorastaan pakollista.

International department blog

Summer Trip to Porvoo, 14 August 2015
The CS Blog Task Force
1

Laitokselle uusi nimi

Laitosta ei – ainakaan meidän omasta mielestämme – tunneta riittävän hyvin. Suurin syyllinen on tietenkin asiantuntematon valtamedia, joka säännön mukaan unohtaa meidät silloin kun se alan tutkimuksesta tai opetuksesta jotain uutisoi.

 
Tuorein esimerkki törkeästä syrjinnästä on Helsingin Sanomissa 3.4. julkaistu koulutusliite, jossa käsiteltiin tietotekniikka-alan koulutusta ja opiskelua. Liitteessä markkinoitiin alan koulutusta tarjoavia yliopistoja, mutta Helsingin yliopisto loisti listalla ainoastaan poissaolollaan. Hesarissa julkaistiin pari päivää myöhemmin oikaisu, jossa todettiin alan koulutusta annettavan ”tietotekniikan” lisäksi myös ”tietojenkäsittelytieteen” nimellä, mutta oikaisu oli niin pienellä präntillä ja sellaisessa lehden sopukassa, ettei sitä huomannut minun lisäkseni varmaankaan kukaan muu.
Syy ei ikävä kyllä ole yksin toimittajissa: ”tietojenkäsittelytiede” ja ”tietojenkäsittelytieteen laitos” ovat niin pitkiä ja kankeita nimiä, ettei niistä normaali ihminen voikaan saada tolkkua. Silloin harvoin kun laitoksesta tehdään juttua, tuppaa nimemme väkisinkin vääntymään joko muotoon ”tietojenkäsittelyn laitos” tai sen oikomuotoon ”tietojenkäsittelylaitos”. Koska mediaa ei voi kouluttaa, pitää meidän itse tehdä asialle jotakin.
Oppiaineen ja laitoksen nimi on siis vaihdettava mitä pikimmin. Hesarin koulutusliitteen kanssa yhteensopivat nimet olisivat ”tietotekniikka” ja ”tietotekniikan laitos”. Mutta olisikohan se kuitenkaan viisas ratkaisu? Silloin nimittäin vajoaisimme muiden samannimisten laitosten massaan, josta on vaikea erottua. Voisimme tietysti yrittää profiloitua muihin tietotekniikan laitoksiin verrattuna enemmän ”tieteeseen”, ”tieteelliseen tutkimukseen” tai ”tieteelliseen tutkimukseen ja siihen perustuvaan ylimpään opetukseen” panostavana laitoksena, mutta ei tuonsuuntaisia profiloitumisia ainakaan kukaan ulkopuolinen noteeraa. Kyllä iskevä ja muista erottuva nimi on ainoa toimiva ratkaisu erottua joukosta tummasta omaan kastiin.
Samaa nimi- ja profiiliongelmaa on näköjään pohdittu muissakin yliopistoissa, koska kirjo on yllättävän suuri. Yleisimmät laitosten nimet ovat kolmen osuman ”tietotekniikan laitos” (Aalto-yliopisto / Teknillinen korkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto), ”tietojenkäsittelytieteen laitos” (me, Aalto-yliopisto / Teknillinen korkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto) ja ”tietojenkäsittelytieteiden laitos” (Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto,). Kaksi osumaa saa ”informaatioteknologian laitos” (Turun yliopisto, Åbo Akademi på svenska). Uniikin nimen ottaneet ovat varmaankin pyrkineet sen avulla korostamaan toimintansa ainutlaatuisuutta; tällaisia ovat ”ohjelmistotekniikan laitos” (Tampereen teknillinen yliopisto), ”tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö” (Vaasan yliopisto), ”sähkö- ja tietotekniikan osasto” (Oulun yliopisto) sekä ”tieto- ja palvelutalouden laitos” (Aalto-yliopisto / Kauppakorkeakoulu).
Koska edellä mainitut nimet ovat jo varattuja, erottuaksemme joukosta meidän ei kannata ottaa mitään niistä. Onneksi valinnan varaa jää vielä runsaasti, ja ainakin seuraavissa on potentiaalia:
         (Algoritmisen) data-analyysin laitos. Hyvää: vastaa tutkimuksemme huippua ja strategista painopistealaamme. Huonoa: kukaan muu ei tiedä, mitä ihmettä ”data-analyysi” oikein mahtaa olla.
         IT-laitos tai ICT-laitos. Hyvää: vastaavat alan vakiintuneita yleislyhenteitä. Huonoa: mieleen tulee ensimmäisenä tietotekninen yksikkö eli atk-tuki.
         Tietokonepelien laitos tai Sosiaalisen median laitos. Hyvää: trendikkäitä nimiä, jotka voisivat kiinnostaa mediaa ja houkutella nuorisoa. Huonoa: ollaksemme nimemme väärtejä meidän pitäisi muuttaa radikaalisti tutkimustamme ja opetustamme.
         Toimistotieteiden laitos. Hyvää: vastaa todellisten tieteiden mielikuvaa meistä. Huonoa: rahvaan mieleen nousevat ensimmäisiksi konttoritarvikkeet ja sihteerit, joita pitäisi siis hankkia runsaasti lisää.
         Linux-laitos tai Linus Torvaldsin laitos. Hyvää: vastaavat tunnetuimpia tuotteitamme. Huonoa: ollaksemme uskottavia meidän pitäisi saada Linus takaisin kylmään, pimeään ja köyhään Suomeen.
         Software Factory. Hyvää: kansainvälinen nimi, joka edustaa hyvässä brändissa ja nousussa olevaa painopistealaamme. Huonoa: ?
Nimenmuutos on tehtävä pikaisesti ennen kuin jokin ketterämpi laitos putsaa pöydän. Onneksi asiasta voi keskustella laitoksen yksikkökokouksessa heti perjantaina 15.4.2011 klo 14:00, minkä jälkeen laitosneuvosto voi päättää asiasta tiistaina 10.5. klo 14:15 ja tehdä saman tien klo 14:30 esityksen tiedekunnalle. Ripeästi toimien uusi uljas laitoksemme nimi voidaan ottaa käyttöön uuden lukuvuoden alkaessa 1.8.2011.
 
 

Vaikka kommentoida voi anonyymisti, niin toiveena on että oman nimen laittaisi viestin loppuun tai kommentoisi sisäänkirjautuneena, jolloin käyttäjätunnus näkyy viestin alussa.

Lisää kommentti

CAPTCHA
Tämä kysymys esitetään kirjautumattomille käyttäjille, jotta lomakkeen automatisoitu käyttö voitaisiin estää.
11 + 2 =
Ratkaise tämä pieni laskutehtävä ja anna vastaus. Esim. 1+3, anna 4.

Kommentit

Mitä tiedottajan paikalle kävi?

Tietojenkäsittelytieteen laitos on nimensä puolesta hyvässä seurassa, joskin Itä-Suomen yliopiston painoa voi kyseenalaistaa. Nimenmuutos tuskin lisäisi näkyvyyttä, ainakaan pitkällä tähtäimellä, vaikka toimistotieteiden laitoksesta repäisty iltapäivälehtien lööppi "Vaaleaveriset sihteerit lisääntyvät toimistotieteiden laitoksen käytävillä" voisikin tuoda kaivattua huomiota. Ehdotustahan voisi soveltaa myös nykyisellä nimellä...

Eräs jenkeissä vaikuttava it-asiantuntija esitelmöi jokunen viikko sitten tehokkuudesta maailmassa, jossa faktat ja teoreettiset tulokset painavat vain noin 10% rahoitus- ja näkyvyyskupissa.

Tärkeimpiä kotiinviemisiä esityksessä oli toiminnasta tiedottamisen oleellisuus, kommunikaation ja tärkeiden vuorovaikutussuhteiden ylläpitämisen tärkeys, sekä yhteiskunnan tarpeiden muutoksiin reagointi. Laitoksen nykyinen johtajakin taisi eräässä puheessaan kyseenalaistaa nurkkien pyyhkimisen oleellisuutta, ja toivoa rohkeutta uusien asioiden kokeiluun.

Näkyvälle paikalle pääseminen on vaan vaikeaa huopatossut jalassa, ihan nimestä riippumatta.

"Computer Science"

Miten olisi vaan ytimekkäästi "tietokonetiede"? Kuulemma "It's not about computers and it's not a science", mutta kyllä Tietokonetieteen laitoksen hiffaisivat ne pihtiputaan papatkin.

Tietotieteen laitos

Miksi emme jättäisi monikkoa ja "käsittelyä" pois, ja nimeäisi laitosta Tietotieteen laitokseksi. Eihän Matematiikan laitoksenkaan nimi ole Matematiikkojenlaskemisentieteen laitos. Tietysti tästä on jätetty myös tiede pois, mutta Tiedon laitos yhdistänee meidät tiettyyn Suomalaisfirmaan, joka voisi haastaa meidät TM-oikeuteen.

taasko?

Pitääkö sitä laitoksen nimeä koko ajan muuttaa, vieläkin on vaikea muistaa ettei tämä ole enää tietojenkäsittelyopin laitos.

Kun uusien kotimaisten opiskelijoiden määrän pienentyessä painopiste siirtyy yhä enemmän ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttelemiseen ja englanninkieliseen opetukseen niin eikö nimen voisi suoraan vaihtaa englanninkieliseksi ilman käännöstä kotimaisille kielille?

"tietojenkäsittelytiede"

Mikä on muuten tietojenkäsittelytieteen "virallinen" määritelmä nykyään? Joskus aikaisemmin se oli muistaakseni jotakin tyyliin "mitä voidaan automatisoida (tehokkaasti)".

Ylipäätään tässä on taustalla sellainen syvällisempi kysymys, että mitä ylipäätään on "software" ja sen tekeminen. Yleisesti on tietääkseni olemassa esim. seuraavia jakoja (ACM):

- Software Business
- Software Engineering
- Computer Science
- Computer Engineering
- Information Systems
- Networks and Communication
- Digital Products

Laitoksen nimen olisi varmaan hyvä peilata joko nykyistä tai mahd. tulevaa haluttua pääkompetenssia. Joku voisi jopa puhua "brändistä".

Huomioita

- TKTL-"brändi" oli jäänyt pois listalta (jos todellakin halutaan brändätä...)
- IT on suomeksi ja englanniksi sama
- ICT on melkein sama suomeksi

Yleistajuinen sana tietotekniikan laitos on paras, koska ei kukaan ulkopuolinen ymmärrä erilaisiin sanoihin liittyviä hienoja eroja, ja onko niitä ylipäätänsäkään kun tarpeeksi läheltä syynätään: on/off-logiikkaa kaikki lienee lopuksi riippumatta siitä kovistellaanko vai pehmeilläänkö, sumeillaanko vai karkeillaanko, vai peräti kvinttimiehiltä apua anotaan (ja tässäkin tapauksessa lopulta täytyy tehdä päätös...)

Tomi

Informatiikka

Useimmissa sivistyskielissä "informatiikka" on tieteenalastamme käytetty nimi. Vaikka tuon termin suomessa ovatkin kirjastotieteilijät omineet, ehdotan että otamme sen omin lupinemme omaan käyttöömme ja jätämme kirjatotieteilijät kirjanoppineina ratkomaan nimen moniselitteisyysongelmaa.
Arto W.

Reteetä sen olla pitää

Keskeisenä ongelmanamme on siis se, että tietojenkäsittelytiede on liian pitkä sana, varsinkin taivutettuna. Keskitytään olennaiseen ja siirrytään tieteenkäsittelyn laitokseksi.

Kaikkihan tiedämme, kuinka liikkeellä on monenlaista tiedettä joita soisi vähän "käsiteltävän" yhteisen edun nimessä. ;) Ja mikäpä siihen paremmin sopisi kuin soveltava ala, jonka harrastajien pitää tietää vähän kaikesta kaikkea (noin ollakseen hyödyksi jotenkin oikeassakin maailmassa, mutta miksei muutenkin).

Teemaan sopivaksi tutkimusryhmäksi tässä uudessa laitoksessa sopisi FD2S, "From Data To Science"; ryhmänhän tarvitsee enää varsinaisesti kattaa vain siirtymä knowledge -> science (tai information -> science jahka uusi TIVIT-shokki pääsee käyntiin). Ja siinä olemme jo valmiiksi asiantuntijoita!

Nimim. "Vielä ehdit kirjautua ulos ennen kuin painat tallennusnappia"

Nimen vaihtamisesta

Nimen vaihtaminen vähentää tunnettuutta, joten se on huono ratkaisu tunnettuuden lisäämiseksi.

Mikäli nykyinen nimi koetaan liian pitkäksi ja kömpelöksi--mitä se onkin!-- niin paras ratkaisu on lyhentää se Tietojenkäsittelyn laitokseksi.

Tunnettuuden rakentaminen on markkinointia ja tiedotusta, ja todelliset ratkaisut löytyvät kehittämällä näitä toimintoja.

Jos

Jos "tietojenkäsittelytiede"-nimike ei aukene medialle ja tavallisille ihmisille kunnolla, niin mahtaako työelämässäkään kaikille olla selvää, mitä filosofian maisteri pääaineena tietojenkäsittelytiede osaa?

Onko kyseessä kenties filosofi, joka osaa käsitellä tietoja? ;)

Varovaisuutta

Nimeä ei kannata muuttaa hätäratkaisuna epäpätevän toimittajan tekeleeseen. Onko kyseessä sattuma vai isompi ilmiö? Miksi laitoksen edes pitäisi olla pihtiputaalaisen huulilla?

"Tietojenkäsittelytiede" on erottuu edukseen niissä piireissä missä sen pitääkin: tutkijoiden ja opiskelijoiden. Jos on uudistuttava uudistumisen takia, ehdotetuista mielestäni vain "Tietojenkäsittely" on järkevä: se säilyttää brandin. Ja toisaalta "tiede" on turha täsmennys - kaikissa *yliopiston* laitoksissa pitäisi olla kyse tieteestä eikä sitä liene tarpeen toistaa laitosten nimissä.

- Antti O, laitoksen dosentti

Mediaakin voi opettaa

Suurin ongelma tietojenkäsittelytieteen alalla on se, että ulkopuolinen maailma ei tiedä, mitä oppiaine ylipäätään pitää sisällään. Tämän olen huomannut käytettiin sitten minkä kielistä nimeä tahansa. Kun kysyttäessä vastaan opiskelevani tietojenkäsittelytiedettä (englanniksi computer science, ranskaksi informatique), reaktio on aina kutakuinkin sama. "Ahaa. Vau. Mutta mikä sinusta tulee isona?" Tietojekäsittelytiede kuulostaa hienolta, mutta mitä se oikein on?

Ylipäätään ihmiset turvautuvat enemmän sanojen konnotaatioihin silloin kuin he eivät tiedä sanan varsinaista merkitystä. Tiede viittaa tutkimukseen, hyvä homma. Tietojenkäsittely? Suurimmalle osalle se ei sano suoraan mitään, joten sanaa pyöritellään hieman. Käsitellä tietoja? No mutta sehän on esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman käyttöä! Omalle kohdalle ainakin tuo käsitys on osunut useampaan kertaan työelämässä: kollegat ovat todenneet minun olevan tietojenkäsittelytieteilijä, osaan siis helposti käyttää Excel-taulukoita.

Kun mietitään muita tieteenaloja, esimerkiksi matematiikkaa tai valtio-oppia, opetusta järjestävien tahojen nimet ovat yhtä abstarkteja kuin tietojenkäsittelytiedekin, mutta niistä ulkopuolisella maailmalla on sentään jonkinlainen käsitys. Matemaatikon ei tarvitse selitellä sen tarkemmin, mikä hänestä tulee isona.

Kuten tuossa viimeisessä postissa sanotaankin: Tunnettuuden rakentaminen on markkinointia ja tiedotusta, ja todelliset ratkaisut löytyvät kehittämällä näitä toimintoja.

Ensin pitää selventää itsellemme, mitä tietojenkäsittelytiede oikein on ja sen jälkeen viestiä pitää välittää eteenpäin, tietoisuutta pitää lisätä. Jos Helsingin Sanomien toimittaja ei tiedä, mitä tietojenkäsittelytiede on, kutsutaan toimittaja kylään, esitellään alaa ja laitoksen toimintaa. Kun viestiä lähetetään tarpeeksi, viidakkorumpu kyllä jatkaa viestin etenemistä.

Täytyy vain löytää se tehokkain viestinvälityskanava. Tämä blogi on mielestäni askel oikeaan suuntaan sen kanavan löytämisessä.

Nimiehdotus laitokselle perusteluineen

Mielestäni laitoksen mahdollisen uuden nimen tulee ilmentää suurempaa kokonaisuutta ollen riittävän yleinen, tunnistettava ja yhdenmukainen maailmalla tämän alan korkea-asteen koulutusta tarjoavien yksikköjen kanssa. Erottuvuus, yksilöivyys tai mediamarkkina-arvo eivät mielestäni siis ole edellytyksiä hyvälle nimelle, vaan enemminkin tärkeitä ominaisuuksia ovat tunnistettavuus, yhdenmukaisuus ja imago-orientoituneisuus. Missään tapauksessa en siis kannata yhden suppean tietojenkäsittelyn (informatiikan) osa-alueen (esim. "Data-analyysin laitos") tai varsinkaan jonkin henkilön/tuotteen nimestä tehtyjä johdannaisia (esim. "Linux-laitos"). Arton ehdottama "Informatiikan laitos" on jo askel parempaan suuntaan, mutta sen ongelma on se, että "informaatio", vaikka nykyäänkin onkin Suomen kielen sana, ei ole alunalkujaan etymologialtaan suomalaisperäinen. Tutkiskelin laitoksen erikoistumislinjojen nimiä, ja ainoa yhdistävä tekijä tuntuu olevan se, että jonkinlaista ohjelmistoa kaikilla linjoilla laaditaan, joskin algoritmeja ja data-analyysia kai voi tehdä ilman ohjelmistoakin(?), mutta niitäkin kai sovelletaan/tehdään lähinnä ohjelmistojen avulla. Ehdotan siis meidänkin laitokselle samaa nimeä mikä on Tampereen Teknillisessä Yliopistossa: "Ohjelmistotekniikan laitos" ("Depatment of Software Systems"). Se erottaa meidät selvästi useista ammattikorkeakouluista (jossa käytetään oppiaineesta useimmiten nimeä "Tietotekniikka"), ja toisesta pääkaupunkiseudun pääkilpailijasta eli Aalto/TKK:n "Tietotekniikan laitoksesta". Lisäksi nimenomaan ohjelmistot ovat mitä tärkeimmässä roolissa tulevaisuuden erilaisissa sovelluskohteissa; mobiililaitteissa, hajautetuissa järjestelmissä, bioinformatiikassa jne.

Simo Kähönen,
LuK, opiskelija,
HY / Tietojenkäsittelytieteen laitos

Arvot järjestykseen Tietojärjestelmien laitoksessa

Tieteen näkyminen suoraan laitosten nimissä vaihtelee kovasti. Kaikki tuntevat jo yleiskieliset maantieteen ja lääketieteen, muita muun muassa muualla ovat esimerkiksi kognitiotiede ja tilastotiede. Tieteen edellä näissä esiintyy yksi lyhyt sana perusmuodossaan. Jos tiede jätettäisiin pois, tilalle tulee muodostaa genetiivi. Maan laitos? Lääkinnän laitos? Tiede-epäsuoruutta nähtävästi tarvitaan nimessä välttelemään ylimielisyyttä tai puhtaaseen operatiivisuuteen vajoamista. Kognition laitos miltei menettelisi, mutta siihenkin jäisi vivahde yliopiston kollektiivisen tajunnan hermokeskuksesta.

Fysiikan laitos kuuluu siihen joukkoon, jonka nimi on samalla lukion itsenäinen oppiaine. Merkitys hahmottuu siten suuren yleisön mielikuviin helposti ja varsin oikein.

Askel kohti konkretiaa hiomalla sekä tiede että monikkomuotoilu pois nimestämme voisi olla mahdollinen ja tervehenkinen. Tilalle otettavalta sisarkäsitteeltä täytyy yhtäkaikki vaatia sekä sopivaa monipuolisuutta että riittävää arkisuutta.

Ehdotan kotimaan oloissa lähestulkoon joutilasta nimeä Tietojärjestelmien laitos. Termi järjestelmä on esiintynyt tässäkin keskustelussa. Arvelen kaikkien osa-alueidemme pääsevän tarpeeksi lähelle tätä tavoitteenasettelua eli tuotantokäytössä toimivaa laskentaa, jokainen tyylillään. Mahdolliset periferiat voitaneen karsia ja lahjoittaa toisiin tieteisiin.

- SinkkuSimeoni77

Tietotekniikan laitos

Aluksi minusta tuntui Tietojenkäsittelyopin jälkeen "CS" Computer Science tosi viisaalta kun oli ollut TKOL.

Kantasanojen tuijotus toi mieleeni seuraavaa: Onneksi "Rechner" ja siitä johdettu "laskin" ei yleistynyt, vaikka sitä aikoinaan esitettiin.

Itse mielsin opetuksen painottuvan algoritmeihin, matematiikkaan, rakenteisiin jne. Viime aikoina lienee opetukseen tullut liiketoiminnan opetusta, mitä pidän positiivisena asiana, jopa välttämättömänä suuntauksena antamassa eväitä ja perspektiiviä.

Pitkä sana "tietojenkäsittelytiede" yleisön korvissa kuulostaa joltain alaosastolta - eikä kuvaa laitoksen saavutuksia ja merkittävyyttä.

Perustelematta esitän: "Tietotekniikan laitos" , vaikka se jättää sen oleellisen osan pois, että kysymyksessä on tieteellisen tason ja orientaation laitos.

Ohjelmistotieteiden laitos

Ohjelmistotieteiden laitos

Ohjelmistotieteiden inventointi

Nimi-ideointi tuntuu tekevän hyvää myös laitoksen toiminnan painopisteiden määräaikaishuollolle.

Ehdotin jo nimeksi kenties helpommin mielikuvissa hahmotettavaa Tietojärjestelmien laitosta, johon ohjelmistollisuus jäisi implisiittiseksi. Teema kiteytyisi monenlaisten konkreettisten ynnä kuviteltujen järjestelmien hienouksien opettamisen ja tutkimisen varaan.

Ohjelmistotieteiden tarjoaminen laitoksen nimeksi herättää erilaisia kysymyksiä. Julistetaanko tietojenkäsittely riittävän samaksi kuin ohjelmistotietämys? Ohjelmistollisuuden mahdollisesti noustessa keskiöön pitäisi määritellä ensin ohjelmistotiede yleensä ja sitten vielä monikkomuodon takia antaa useita esimerkkejä eri ohjelmistotieteistä. Tarkoitetaanko vaikkapa tietoliikenneohjelmistoja, tiedonhallintaohjelmistoja, laskentaintensiivisiä ohjelmistoja (lähinnä algoritmit) ja sovellustiedeohjelmistoja? Ehdotus voidaan ottaa vakavasti, jos ryhmittelylle saadaan pitävä perusta.

- SinkkuSimeoni77

 

Jukka Paakki on ohjelmistojärjestelmien linjan vastuuprofessori, laitoksen entinen esimies ja tiedekunnan entinen dekaani.

  

 

04.02.2013 - 11:08

Nyt kaikki pelaamaan akateemista Bullshit-bingoa!

25.10.2012 - 12:36

Osana syksyn Johdatus tekoälyyn -kurssia järjestettiin kurssin opiskelijoiden kesken shakkiturnaus. Tehtävä oli toteuttaa yksi tärkeimmistä shakkialgoritmin eli "shakkibotin" osista eli heuristinen arviointikriteeri, joka liittää annettuun pelitilanteeseen numeerisen arvion siitä, kumpi pelaaja on niskan päällä. Heuristiikka on tarpeen, koska shakkipelissä ei kaikkia mahdollisia pelejä ehditä käydä läpi niiden suuren määrän takia.

07.09.2012 - 13:15

Kansainvälisiä esikuvia seuraten on Suomeen nyt saatu Julkaisufoorumihankkeen tuloksena tieteellisten julkaisukanavien ensimmäinen laatuluokitus. Yhteensä noin 22 000 tieteellistä julkaisukanavaa (lehdet, kongressisarjat, kirjankustantajat) on luokiteltu kolmeen laatuluokkaan (tasot 1, 2, ja 3) eli perustasoisiin, johtaviin (noin 15 % kaikista) ja korkeimman tason (noin 5 % kaikista) tieteellisiin julkaisukanaviin. Luokitustyö tehtiin 23 tieteenalakohtaisessa arviointipaneelissa Tieteellisten Seurojen Valtuuskunnan organisoimana.

31.05.2012 - 17:11

Tiedekunta laski keväällä tilastoja jatko-opintojen kestosta ja tohtorien iästä. Hyvä uutinen: tietojenkäsittelytieteessä tohtorin tutkintoon kuluva aika on 5.3 vuotta (mediaani), ei siis ihan hirmuisesti enemmän kuin tavoitteena oleva 4 vuoden aika. Huono uutinen: väittelyyn kuluva aika ei ole yrityksistä huolimatta lyhentynyt 12 viime vuoden aikana (ks. kuva). Pienistä lukumääristä johtuvaa vaihtelua on toki ollut, muttei selvää muutossuuntaa.

14.03.2012 - 19:09

Tämä artikkeli on pitkälti oman turhautumiseni purkamista, koska erityisesti viimeisen reilun vuoden aikana opiskelijoiden laiskuus ja viitsimättömyys tuntuvat saavuttaneen aivan uusia huippuja. Vaikka tämä artikkeli onkin vain ihan ikioma mielipiteeni, olen keskusteluissa muiden opettajien kanssa havainnut, että heidän kokemuksensa ovat vahvasti samansuuntaisia.

02.02.2012 - 13:17

Lyhyesti

Stanfordin yliopisto järjesti syksyllä 2011 kolme MOOC-kurssia (massive open online course), joille voi osallistua kuka tahansa. Kurssit käsittelivät tekoälyä, koneoppimista ja tietokantoja. Kahdesta ensinmainitusta luvattiin HY:n tietojenkäsittelytieteen laitoksen opiskelijoille opintopisteitä.

04.10.2011 - 18:12

Perusohjelmointikurssien tavoite ei oikeasti ole jonkun yksittäisen ohjelmointikielen kieliopin oppiminen ja sen mahdollinen soveltaminen. Kaiken alkuvaiheen opinnoissa tehdyn ohjelmoinnin taakse on piilotettu huomattavasti yleishyödyllistä harjoittelua.

25.08.2011 - 16:26
Laajassa ”trendence Graduate Barometer” –kyselyssä selvitetään säännöllisesti eurooppalaisten yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä heidän opinnoistaan sekä heidän tulevalle työuralle asettamiaan odotuksia. Vastikään on julkaistu viimeisimmän, syksyllä 2010 toteutetun selvityksen tulokset. Kyselyyn osallistui yhteensä 310 945 opiskelijaa 24 maasta ja 1077 yliopistosta. Suomesta mukana oli mm. 568 kandidaatti-, maisteri- ja tohtoriopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Koska selvityksen kohdealueina ovat taloustieteet, (tieto)tekniikka ja luonnontieteet, olivat Helsingin yliopiston edustajat pääasiassa matematiikan ja tilastotieteen (65,8 %) sekä tietojenkäsittelytieteen (36,2 %) opiskelijoita.
13.06.2011 - 14:41

Ulkomainen kollegani ihmettelee suuresti joitakin laitoksemme käytäntöjä, joita hän ei millään pysty ymmärtämään. Kun hän päätyy toistuvasti tivaamaan käytäntöihin hyviä perusteluja minulta, olen joutunut yllätyksekseni tunnustamaan, että en lopulta osaa selittää, miksi niihin on ajauduttu.

18.05.2011 - 11:50

Kuten saimme 12.5. lukea laitoksen pääuutisista, on Helsingin yliopisto ränkätty maailmanlaajuisesti sijoille 51-100 tietojenkäsittelytieteessä. Onko rakas laitoksemme siis maailman huipulla vai mutasarjassa?

02.05.2011 - 16:32

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö on myöntänyt laitoksen RAGE-tutkimusryhmälle kolmeksi vuodeksi rahoitusta ketterän opetuksen kehittämiseen ja tutkimiseen. Mutta mitä on ”ketterä opetus”, ja onko laitoksen opettajilla oikeutusta käyttää ohjelmistokehittäjien pyhää varattua sanaa ”ketterä” omiin tarpeisiinsa?

13.04.2011 - 15:18

Laitosta ei – ainakaan meidän omasta mielestämme – tunneta riittävän hyvin. Suurin syyllinen on tietenkin asiantuntematon valtamedia, joka säännön mukaan unohtaa meidät silloin kun se alan tutkimuksesta tai opetuksesta jotain uutisoi.

Syndicate content