Luentomateriaali
Syksy 2010:
6.9.2010: Ensimmäinen luento: "Tärkeimmät asiat"
13.9.2010: Toinen luento: "Tiedon hakeminen ja kirjastot" (Anna-Kaisa Hyrkkänen, Kumpulan kampuskirjasto)
20.9.2010: Kolmas luento: "Sujuvaa tekstiä": Tyylin vaikutus lukijaan (tiedostetut ja tiedostamattomat piilovaikuttimet); Tiiviyden ihanne; Kaikkinainen tasapaino; Vakuuttavuutta tyylillä (tieteellistä napakkuutta: kuka teki, vertailun kohde esiin, lyhenteet pois); Hyvä tiivistelmä; Selkeät viittaukset; Täydellinen maailma vs reealimaailma. (ks. Sipun materiaalista alla osat "Tyyli", "Kirjoittaminen" ja "Lähdeluettelo". Hyviä ohjeita kielenhuoltoon löytyy A. Leinon kevään 2009 luentokalvoista.
27.9.2010: Neljäs luento: "Suullinen esitys"
Lue myös nämä:
Seppo Sipun syksyn 2009 ja kevään 2010 kurssien luentomateriaali kattaa hyvin monia oleelliset asioita Kandidaatintutkielmaa varten.
Tietojenkäsittelytieteen alan kirjallisuus: tieteellinen tieto, artikkeli ja kirjoittaminen, tutkimusartikkelin rakenne, tieteelliset aikakauslehtiartikkelit, konferenssiartikkelit, artikkelit muissa kokoomajulkaisuissa, tekniset raportit, katsausartikkelit, monografiat ja oppikirjat, artikkelit ammattilehdissä, väitöskirjat.
Kirjallisuuden hakeminen ja lukeminen: hakemisen ja lukemisen ongelma, tietojenkäsittelytieteen julkaisujen aiheluokitukset, tietojenkäsittelytieteen bibliografiat, digitaaliset kirjastot, tieteelliseen tietoon erikoistuneet hakukoneet, sitaatti-indeksit, artikkelien viittausketjujen seuraaminen, tutkijoiden julkaisuluettelot ja tutkimusryhmien www-sivustot, lehtien ja konferenssijulkaisujen tuoreet vuosikerrat, kirjastot, artikkelien lukeminen, haettavan ja luettavan laadun valvonta, muistilista artikkelin lukemiseen, muistiinpanot haetusta ja luetusta.
Lähdeluettelon laatiminen ja lähteisiin viittaaminen: lähdeviittausten merkitys, ensisijaiset ja toissijaiset lähteet, yleisesti tunnetut asiat, lähdeluettelo vs. bibliografia, lähteen tunniste ja bibliografiset tiedot, lehtiartikkeliviite, konferenssiartikkeliviite, kokoomateosartikkeliviite, monografiaviite, väitöskirja- ja raporttiviite, lähteiden järjestys luettelossa, lähdeviittaukset, lähdeviittauksen sijoittelu, ala- ja loppuviitteet, suorat lainaukset, kaupalliseen teknologiaan, verkko- ja muihin epämääräisiin lähteisiin, omiin töihin ja luoksepääsemättömiin lähteisiin viittaaminen, toisen työn kritisointi.
Tutkielman kirjoittaminen: kirjoitustyön aloittaminen, tutkielman aiheen rajaaminen, tutkimustulosten arvioimistapa, julkaisukanavan valinta, tutkielman viesti lukijalle, tutkielman jäsentely, ketjuttava jäsentely, kasvavaan yksityiskohtaisuuteen, esimerkkiin ja kasvavaan monimutkaisuuteen perustuva jäsentely, artikkelin pituuden rajaaminen, tulosten ja niiden analyysin esittämisjärjestys, tutkielman sekä lukujen ja kohtien otsikointi, jäsentely ja otsikointi, sisältösuunnitelma, kirjallisuuskatsaus, johdannon kirjoittaminen, määritelmät, yhteenvedon kirjoittaminen, tiivistelmän kirjoittaminen, ensimmäinen luonnos, artikkelin viimeistely, yhteisartikkelin laatiminen.
Tieteellisen kirjoittamisen tyyli: taloudellisuus, sävy, esimerkit, motivaatio, perusteellisuus ja tasapaino, aktiivi ja passiivi, aikamuoto, avauskappaleet, kappalejako, luettelot, lauserakenne, turhia tai väärinkäytettyjä sanoja, yhdyssanat ja sanaliitot, lyhenteet, akronyymit, käännökset.
Matematiikka, kuvat, taulukot ja algoritmit: matematiikka, teoreemat ja todistukset, symbolit, kaavat ja numerot, kuvitus, käyrästöt, kaaviokuvat, algoritmit, algoritmin esittäminen.
Tutkimusetiikka: rehellisyysoletus, tieteellinen varkaus, itseltä varastaminen, vääristely, tekijyys, luottamuksellisuus ja eturistiriidat.
Suullinen esittäminen: tutkimusesitelmä, esitelmän sisältö, jäsentely, johdanto, yhteenveto, valmistautuminen, esitelmäkalvot, tekstikalvot, kuvakalvot, esitelmän pito, kysymykset.