Yliopistoyhteisössä tehtiin työhyvinvointikysely lokakuussa 2013. Myös yhdeksän muuta suomalaista yliopistoa teki saman kyselyn tänä syksynä. Kysely tehtiin Suomen yliopistojen yhdessä vakuutysyhtiö Varman kanssa kehittämällä kyselylomakkeella.
Kysely lähetettiin kaikille 8530 työntekijälle ja ensimmäistä kertaa myös apurahatutkijoille ja muille yliopiston piirissä työskenteleville ei-työsuhteisille yliopistoyhteisön jäsenille. Kyselyyn vastasi 4701 työntekijää ja 114 apurahatutkijaa tai muuta ei-työsuhteista.
Työsuhteisista yliopistolaisista kyselyyn vastasi 55,1 prosenttia. Edellisessä, vuonna 2011 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä vastausprosentti oli 48,4. Tiedekuntien vastausprosentit vaihtelivat 64,1 ja 45,5 välillä. Keskushallinnon henkilöstöstä kyselyyn vastasi 86,5 prosenttia. Avovastauksia oli kirjoittanut yhteensä 2567 henkilöä.
Kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 4308 vastasi suomeksi, 165 ruotsiksi ja 342 englanniksi.
Vastaajista 44 prosenttia oli opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 56 prosenttia muuta henkilöstöä. Vastaajista oli naisia 67 prosenttia ja miehiä 33 prosenttia. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskenteleviä vastaajista oli 60,5 prosenttia, määräaikaisia 37 prosenttia ja apurahatutkijoita tai muussa kuin työsuhteessa työskenteleviä 2,5 prosenttia.
Kyselyn osa-alueet olivat oman työn sisältö ja osaaminen, lähiesimiestyö, yhteisöllisyys yksikössämme, työolot ja strateginen johtaminen. Vastausvaihtoehdot olivat 1-5, joista 5 on paras mahdollinen vaihtoehto. Tuloksia voidaan pitää riittävän hyvinä, jos vastausten keskiarvo on yli kolmen.
Tuloksissa voidaan nähdä positiivista kehitystä verrattuna vuoden 2011 tuloksiin kautta linjan lähes kaikissa kysymyksissä, joista vertailutieto saatiin. Osa-alueista myönteisimmin arvioitiin oman työn sisältöä ja osaamista sekä lähiesimiestyötä. Työtehtävät koettiin mielenkiintoisiksi ja haastaviksi (ka 4,21) ja myös omat vaikutusmahdollisuuden työn sisältöön arvioitiin hyviksi. Omaa osaamista arvioitiin positiivisesti. Sen sijaan mahdollisuuksia edetä uralla yliopistossa arvioitiin negatiivisemmin (ka 2,72). Osa-alueista vain strateginen johtaminen yliopistotasolla jäi alle kolmen (ka 2,98). Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yliopistotason päätöksentekoon arvioitiin negatiivisesti.
Enemmistö vastaajista koki, että on riittävästi aikaa työtehtävistä selviytymiseen työaikana (ka 3,26) ja että muutokset eivät kuormita jaksamista (ka 3,28). Lähiesimiestyötä arvioitiin suurimmaksi osaksi positiivisesti. Entistä useampi kertoi käyneensä kehityskeskustelun esimiehensä kanssa vuoden sisällä. Myös kehityskeskustelujen laatuun oltiin melko tyytyväisiä (ka 3,36).
Yhteisöllisyys omassa lähityöyhteisössä arvioitiin melko hyväksi (ka 3,41). Koettiin että suurimmaksi osaksi työkaverit tukevat ja kannustavat toisiaan ja osaamista jaetaan riittävästi. Sen sijaan koettiin, että vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa (ka 2,85) on vielä parantamista, vaikka tulos olikin hieman parantunut vuodesta 2011 (ka 2,63).
Liitetiedostossa on yliopistotason tulos verrattuna edellisen kyselyn tuloksiin. Tiedekuntien tulokset valmistuvat viimeistään viikolla 50.
Helsingin yliopiston työhyvinvointikysely 2013
Kyselyn tulokset taustatiedoittain:
Helsingin yliopiston työhyvinvointikysely 2013 Keskiarvot sukupuolen mukaan
Helsingin yliopiston työhyvinvointikysely 2013 Keskiarvot ikäryhmittäin
Helsingin yliopiston työhyvinvointikysely 2013 Keskiarvot palvelussuhteen mukaan
Helsingin yliopiston työhyvinvointikysely 2013 Keskiarvot kansalaisuuden mukaan