Työt on ryhmitelty cum laude -kursseja vastaavaan järjestykseen siten, että ensin ovat termofysiikan työt, sitten elektroniikan ja lopuksi aineen rakenteeseeen liittyvät työt. Periaatteessa töiden laajuus kasvaa loppua kohti. Työt arvostellaan normaalisti asteikolla 1-3, mutta lopullista arvosanaa laskettaessa yksittäisistä töistä saatuja arvosanoja painotetaan kertoimella 1-4 työn laajuudesta riippuen. Arvosanan saamiseksi kaikki työt on suoritettava hyväksytysti, joten puutteelliset työselostukset palautetaan korjattaviksi.
Työt suoritetaan itsenäisesti lukuunottamatta röntgendiffraktiotyötä, joka tehdään muutaman hengen ryhmissä. Töiden suoritusjärjestys on periaatteessa vapaa, kunhan säteilynsuojelukurssi on suoritettu ennen ydin- ja röntgenfysiikan töitä. Töitä voi tehdä myös kesällä.
Laboratoriotöiden tekeminen on opiskelijoiden keskuudessa yleisesti koettu rasittavaksi, aikaavieväksi ja jopa turhaksi puuhaksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että fysiikka pohjimmiltaan on luonnonilmiöiden havaitsemista ja mittaamista sekä mittausten tulosten tulkitsemista. Oikeaksi fyysikoksi ei koskaanopi, ellei pysty tekemään mittauksia, eikä teollisuuskaan tee mitään fyysikolla, joka ei osaa käyttää edes oskilloskooppia. Toisaalta Laboratoriotyöt I on oikeastaan ensimmäinen kurssi, jolla tehdään itsenäisesti laboratoriotöitä _ peruskurssien työthän ovat enemmän demonstraatiotyyppisiä. Tämän vuoksi työt ovat suhteellisen yksinkertaisiin perusasioihin liittyviä ja niissä käytettävä välineistökin saattaa olla vanhanaikaisen tuntuista. Tärkeintä on kuitenkin oppia työskentelemään itsenäisesti, ymmärtää mistä työssä on kysymys ja oppia laatimaan kunnollinen työselostus.
Työselostuksia on kolmea tyyppiä: selostus, lyhyt selostus ja laskut. Selostuksen laajuus on liitteineen noin 5-10 sivua ja laskujen muutama sivu. Työselostuksen laatimiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä niitä tehdessä oppii tieteellisen julkaisun rakenteen, joka koostuu tiivistelmästä, johdannosta, teoriasta, mittalaitteiden ja mittausten kuvauksesta, tuloksista, johtopäätöksistä ja kirjallisuusviitteistä. Kaikissa tieteellisissä julkaisuissa on nähtävissä sama rakenne, joten sen periaatteeen hallitseminen on keskeistä.
Laboratoriotöitä varten kannattaa opintoja suunnitellessa varata riittävästi aikaa, sillä muun toimen ohessa työt, ja varsinkin työselostukset, tahtovat tulla tehtyä hutaisemalla ja usein töitä jää rästiin kiusaamaan myöhempiä opintoja.