Internet - paljon melua tyhjästä ?

Kymmenen vuotta sitten kohuttiin hakkereista, jotka murtautuivat Yhdysvaltain armeijan tietoverkkoihin. Katselimme War Games -elokuvaa ja ihmettelimme verkoissa viihtyviä nörttejä. Viisi vuotta sitten cyberpunkista tuli muotia. Luimme William Gibsonin Neurovelhoa, katselimme Terminaattoreita ja ihmettelimme verkoissa viihtyviä nörttejä. Nyt on nettisurffauksesta tullut päivän muoti-ilmiö. Luemme City-lehden sivuilta World Wide Webistä ja Martti Ahtisaaren sähköpostiosoitteesta ja ihmettelemme Mirja Pyykön kera verkoissa viihtyviä trendikkäitä edelläkävijöitä.

Viime aikoina internet on ollut varsin paljon esillä julkisuudessa. Kuten tavallista, suuri osa aihetta käsittelevistä jutuista on ollut harhaanjohtavia tai sensaatiohakuisia. Iltapäivälehdet repivät otsikoita internetin "lapsipornovälityksestä" ja poliitikot uhoavat "tiedon valtatiestä". Internet, virtuaalitodellisuus, hypermedia ja muut hienot sanat sotketaan mediassa ja kahvipöydässä autuaasti yhdeksi pullamössöksi. Tietoverkot ovat nyt in, must, pop ja hype. Saat kuulla olevasi onnekas, kun pääset ilmaiseksi surffailemaan eli kruisailemaan "netissä", ja sinut kohotetaan muiden verkkokäyttäjien tavoin edelläkävijöiden kastiin. Lue siis, mikä todellisuudessa on internet, jonka käyttäjäksi olet astumassa.

Verkkojen verkko

Internet on ollut olemassa jo parikymmentä vuotta, vaikka siitä vasta nyt on ruvettu melskaamaan. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa että internet on pienemmistä alueellisista verkoista koostuva maailmanlaajuinen akateeminen tietoliikenneverkko, eli eräänlainen verkkojen verkko. Pelkkä verkkohan ei tee ketään autuaaksi, vaan verkossa käytössä olevat erilaiset palvelut (sähköposti, uutisryhmät, WWW jne). Niinpä internet ei varsinaisesti ole mikään "paikka", vaikka usein käytetäänkin ilmaisuja "mennä internettiin" tai "käydä netissä", kun tarkoitetaan, että kytkeydytään paikalliseen (yleensä jonkin korkakoulun) tietoliikenneverkkoon ja käytetään hyväksi sen palveluita ja kytkentöjä muihin verkkoihin.

Esimerkiksi Suomen internet-yhteyksiä ylläpitää korkeakoulujen yhteinen systeemi FUNET, jonka kautta yhteytemme maailmalle kulkevat. Ilmaista verkon ylläpito ei ole, vaikka tavalliselle käyttäjälle ei laskua esitetäkään. Laskun maksaa opinahjosi FUNETin jäsenmaksun muodossa. Sen suuruus on reilu kymppi käyttäjää kohti vuodessa. Ei siis kovin kallista, muttei ilmaistakaan.

Teillä tietymättömillä

"Tiedon valtatie" ei oikeastaan ole aivan huono termi. Internethän on vain eräs liikennemuoto, ja sitä voisi verrata vaikka maantie- tai puhelinverkkoon . Eri paikkakunnilla on erilaiset tiet ja paikallislinjat, ja niitä hallitaan alueellisesti - kukaan ei kai vastaa koko maailman tiestöstä (tai puhelinverkosta tai postinkulusta sen paremmin). Kuitenkin kaikki väylät ovat jotain kautta yhteydessä toisiinsa ja niitä pitkin voi kulkea maasta toiseen. Joissain maissa on ehkä erikoissäännöksiä (kuten vasemmanpuoleinen liikenne), mutta kulku onnistuu silti. Täysin kaoottinen systeemi ei kuitenkaan ole, sillä onhan olemassa joitain kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia kuten liikennesäännöt, kalustonormit ja tekniset standardit puhelinyhteyksille.

Internetillä ei luonteeltaan hajanaisena oliona siis ole mitään organisaatiota, jäseniä, virallisia sääntöjä (lukuunottamatta teknisiä sopimuksia) tai maailmanlaajuista valvontaa. Tätä silmällä pitäenhän verkko alun perin suunniteltiin - jotta se voisi kriisitilanteessa tilapäisesti pirstoutua säilyttäen silti toimintakykynsä, ja myöhemmin taas yhdistyä! Jokainen alueellinen verkko hoitaa omat hommansa ja maksaa omat kulunsa, ja olemassaolevat yhteydet ovat muodostuneet maailmanlaajuisena spontaanina yhteistyönä.

Internet is full _ go away

Tällaisena idealistisena, akateemisena yhteysverkkona syntynyt internet on luonteeltaan avoin, ilmainen, sensuroimaton ja epäkaupallinen. Odotettavissa onkin rajuja aatteellisia yhteentörmäyksiä liike-elämän kanssa, joka vihdoin on haistanut internetin kaupalliset mahdollisuudet, ja haluaa apajille maksullisten, rajoitettujen ja säädeltyjen yhteyksien muodossa. Selvää kuitenkin on, että kaupalliset yhteydet ovat ainoa tapa saada valtaosa väestöstä tietoverkkojen piiriin, kun akateemisten yhteyksien resurssit loppuvat. Lisäksi kaupallinen tarjonta muuttaa internetin palveluita helppokäyttöisemmiksi; akateemisessa ja sisäänpäin lämpiävässä tietokonegurujen systeemissä kun ei aiemmin ollut "tarvetta" käyttäjäystävällisyyteen.

Internetin solmujen eli siihen kytkeytyneiden tietokoneiden määrä kasvaa eksponentiaalisesti, ja kaksinkertaistuu tällä hetkellä yhdessä vuodessa. Käyttäjien määrä kasvaa ehkä vielä nopeammin, ja sinäkin olet juuri liittymässä tähän paisuvaan joukkoon. Nyt on jo muotia pitää rintanappia "Internet is full - go away!", mutta toistaiseksi voimme kuitenkin toivottaa sinulle: tervetuloa Nettiin!

Sisällysluettelo

Limes Ry Liisankatu 16 D 00170 Helsinki
Kommentit : Limeksen postituslistalle
Limeksen kotisivu