Opiskelu-tekniikkaa

FK:n tutkintoa varten vaaditaan vähintään 160 opintoviikkoa. Niin kuin varmaan tiedät, opintoviikkoja saat käymällä kursseja, tenttimällä ja tekemällä harjoituksia. Voit suhtautua opiskeluusi periaatteessa kahdella tavalla: ajattelet 160 ov:n kakkua ja alat vähitellen suorittaa siitä pois palasia tai alat oppia parhaasi mukaan tietoa, ymmärrystä ja kykyä käyttää tietojasi. Jos valitset poissuorittamisen, huomaat pian pyrkiväsi yli siitä, mistä aita on matalin: mahdollisimman paljon opintoviikkoja mahdollisimman vähällä vaivalla. Ehkä huomaat myös työskentelysi keskittyvän tentteihin ja kun tentti menee pieleen, olet aivan maassa: et saanutkaan opintoviikkojasi. Kannattaisi ehkä kokeilla toista vaihtoehtoa. Yritä ajatella opiskeluasi pitkänä prosessina, joka jatkuu koko elämäsi ajan tavalla tai toisella. silloin sinun ei tarvitse hermoilla jokaisen tentin takia. Kun vain opiskelet ja opit asioita, ehdit kyllä tenttiä kaiken tarpeellisen.

Älä mieti enää, onko sinulla lahjoja yliopisto-opiskeluun. Olet päässyt yliopistoon ja nyt sinun on vain pelattava niillä korteilla, joita kädessä sattuu olemaan. On turha pelätä, että joutuisit lopettamaan opiskelun siksi, että et jossakin vaiheessa enää ymmärrä mitään. Jos vain opiskelet tunnollisesti alusta alkaen, saat hyvän pohjan ja pärjäät myöhemminkin. Ei kuitenkaan pidä säikähtää, jos ei ihan kaikkea ymmärrä. Vaikeimmat asiat tulevat sisäistettyä paljon myöhemmin kuin ne ensimmäistä kertaa esiintyvät.

Yliopistossa ei kukaan vaadi sinua opiskelemaan, joten vastuu edistymisestäsi on yksin sinun. Saattaa olla hyödyllistä tehdä joitakin suunnitelmia. Opiskeluusi tulee puhtia, jos sinulla on selviä tavoitteita joihin pyrit. Helposti hahmottuvia tavoitteita ovat tentit, lyhemmän tähtäimen tavoitteita on myös hyvä olla.

Älä yritä liikaa, ja kun olet päässyt tavoitteeseesi, palkitse itseäsi. Palkinto voi olla jätskiannos, kuuma kylpy tai koira, uudet kengät tai mitä tahansa. Kunnon saavutuksen jälkeen voi pitää rauhassa vapaatakin ja nukkua kunnolla.

Jos et pidä yksitoikkoisesta puurtamisesta, koeta suunnitella lukukausista erilaisia. Lue joskus enemmän sivuaineita, keskity harjoitustöihin tai lue itseksesi loppukokeeseen. Muista, että opinto-oppaan aikataulut ovat vain viitteellisiä, yksi mahdollisuus monista.

Käydäkö vai eikö käydä...

Olet jo ehkä kuullut jonkun sanovan, ettei luennoilla kannata käydä. Usein niin onkin, mutta tässä niin kuin muissakin kysymyksissä sinun täytyy tehdä tuskallinen päätös itse: käydäkö vai ei? Luennoitsijan opetuskyvyt, saatavissa oleva materiaali yms. vaikuttavat valintaasi, samoin kuin se, opitko paremmin kuuntelemalla vai lukemalla. Luennoilla nukahteluun on muuten hyvä lääke: muistiinpanojen tekeminen. Jos kurssilla on luentomoniste tai kirja, kirjoita avainsanoja ja luennon runkoa marginaaleihin. Jos taas monistetta ei ole ja muistiinpanoja on joka tapauksessa tehtävä, älä kopioi suoraan luennoitsijan kalvoja. Mieti, mistä puhutaan ja yritä kommentoida hämäriä ranskalaisia viivoja. Sen lisäksi, että pysyt hereillä, saatat oppiakin jotain. Muista, että kysyminen on sallittua _ jopa suotavaa. Jos luennoitsija sekoaa konsepteissaan, se on hänen murheensa, ei sinun.

Laskuharjoituksissa on hyvä käydä, vaikkei luennoilla kävisikään, niissä nimittäin todella oppii. Laskarit on vaikea paikka monelle, koska niissä "joutuu" silloin tällöin esittämään omia ratkaisujaan. Yritä suhtautua alusta alkaen laskaritilaisuuksiin rauhallisesti. Jos ilmoittaudut heti alussa vapaaehtoiseksi tekemään tehtäviä, pelkosi poistuu nopeasti ja voit keskittyä oppimiseen.

Aikataulu

Lukujärjestystä suunnitellessa on otettava huomioon, että suuri osa opiskelusta on omaa työtä: lukemista ja harjoitusten tekoa. Kaikille matemaattisille aineille on tyypillistä, että tuhansien sivujenkahlaamisen sijasta joutuu miettimään muutamaa riviä ja soveltamaan niitä tehtäviin. Vaikka opetus ei ehkä tällä hetkellä innosta luovuuteen niin paljon kuin voisi, aineidemme opiskelu pakottaa kyllä käyttämään päätä. Loogisuus on valttia ja se lisääntyy ihmeesti opiskelun myötä. Tärkeää on löytää oikea asenne, joka ei pidä mitään ongelmia ylitsepääsemättöminä.Yritä oppia tuntemaan itsesi: älä laiskottele, mutta kun olet todella henkisesti tai fyysisesti väsynyt, lepää tai tee jotain muuta. Toinen työ on toisen lepo. Anna itsellesi aikaa opiskeluun. Kun opiskelet, älä ajattele, mitä kaikkea muuta sinun pitäisi tehdä. Tekemättömät työt rasittavat aina eniten. Yritä keskittää arkiset talousaskareet ja kaupoissa juoksemiset. Kaupungissa liikkumiseen tuhlaantuu yllättävän paljon aikaa ja voimia. Monet opiskelijat noudattavat virastoaikaa ja pitävät illat ja viikonloput vapaata; toiset taas arvostavat sitä, että voivat liikkua kaupungilla keskipäivällä ja tehdä töitä milloin haluavat. Valitse mieleisesi vaihtoehto. Tarkka aikataulu auttanee, kun motivaatio ei ole parhaimmillaan. Varmaa on joka tapauksessa, ettei aamusta iltaan kannata tehdä töitä. Sitä ei kestä erkinkään aivot. Muista, että alussa on pakko oppia tylsiä perusasioita, mutta mitä pitemmälle pääset, sitä mielenkiintoisemmalta alasi alkaa tuntua. Motivaatiota lisää vaihtoehtoinen opiskelu: lue lehtiä ja kirjoja ja keskustele asioista. Erityisen hyödyllistä on kuunnella vanhempia opiskelijoita ja kysellä heiltä kaikenlaista.

Toimi, älä nyhjää!

Tässä oli joitakin hyviä neuvoja, joita voit miettiä ja kokeilla. Huomaa kuitenkin, että elämä on opiskeluakin tärkeämpää. Jos sinun on tänä vuonna löydettävä itsesi tai Suuri Rakkautesi tai tehtävä vallankumous, tee se. Muuten voit katua myöhemmin. Monet ovat rauhallisemman nuoruuden elettyään "syntyneet" vasta ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden aikana. Älä kuitenkaan tule syyttämään ratkaisuistasi tätä opasta.

Helena Ahonen

Sisällysluettelo

Limes Ry Liisankatu 16 D 00170 Helsinki
Kommentit : Limeksen postituslistalle
Limeksen kotisivu