Kympillä kylläiseksi (?!)

eli Porthania, jonka sijainti on varmaan kaikille tuttu. Viime kesänä paikka koki remontin, jonka jälkeinen uusi ilme on entistä parempi. Porsun hyviin puoliin kuuluu paitsi keskeinen sijainti "kampuksella", myös KEHY-ateriat (aterian hinnasta menee osa kehitysmaiden tukemiseen). Lisäksi maustevalikoima on laaja, ja keittiön ruokalista ottaa myös hyvin huomioon ns. "syömärajoitteiset": on leipää keliakiapotilaille, maidotonta ja jauhotonta ruokaa jne. (Aina vähintään 3 vaihtoehtoa: lihaton, laktoositon ja mauton... Toim.huom.)

Keskeinen sijainti aiheuttaa myös ongelmia, parhaimpaan lounasaikaan saattaa jonon pää tulla vastaan ennen portaita. Ruokapuolelta ainoat puutteet löytyvät annosten pienuudesta, lisää ei saa vaikka kinuaisi.

Myöskin päärakennuksen parhaita puolia on keskeinen sijainti. Lisäpinnoja tuo myös sisäpihan viehättävä terassi, sekä erittäin mukava erillinen kahvila. Ruokalan käyttäjäkunta on huomattavasti "humanistisempaa" kuin esim. Porsussa, varsinkin salin perällä olevasta tupakkahuoneesta on saanut alkunsa moni maailmanparannus.

Ruokapuoli sinänsä ei ole kehuttava, annokset ovat pieniä ja valmiiksi lautaselle annosteltuja, mikä johtaa siihen että ne saattavat seisoa pitkänkin aikaa tiskillä. Lisäksi Pääkkärillä ruokailevat saavat aika ajoin todeta ruokalan olevan kiinni virkaanastujaiskahvien tai vastaavien tilaisuuksien johdosta.

Fabianinkadun pohjoispäässä olevan harmaan talokompleksin kellarissa sijaitsee keskustan ruokaloista yksi parhaimpia. Valittuasi laajasta ruokalistasta mieleisesi annoksen, tuotuasi sen julki hymyilevälle henkilökunnalle, saatuasi kohtalaisen runsaan ja maittavan näköisen annoksen ja maksettuasi sen, istuudut pöytäliinalla katetun pöydän ääreen (täytyy kyllä todeta, että tuolit ovat epämukavat) ja maistat: Mielihyvän ilme kohoaa kasvoillesi, ruokahan on juuri niin hyvää miltä se näyttääkin. Harmi vain ettei leipävalikoima vastaa muuta tasoa. Näkisipä vielä ulos!

Fysiikan laitoksen pikkuruisen kuppilan taso on vaihdellut vuosien varrella paljon. Kannattamattomuussyistä sulkemisuhankin alla ollut ruokala tarjoaa nykyisellään ihan sulatettavaa ruokaa. Toisinaan keittiö yltää varsin maukkaisiin annoksiin, ja iltapäivällä myydäänkin yleensä jo eioota myöhään heränneille fyysikoille, tai vähintäänkin herkkulounaat ovat jo menneet parempiin suihin. Punaruudulliset pöytäliinat sekä puiset mausteikot lisäävät viihtyisyyttä muuten hieman kalseaan kuppilaan.

Sijaitsee Yliopiston kirjaston kellarikerroksessa, ja vanhana kellarina on aika omaleimaisen näköinen ja oloinen. Omaa väriään kahvilaan tuo myös vieressä oleva pysyvä näyttelytila, jossa esitellään kirjaston aarteita. Paikka on riviopiskelijalle tuntemattomampi ehkä siitä syystä, ettei täältä saa opiskelijalounaita, hieman kalliimpia pikkulämpimäisiä kylläkin. Näin ollen paikan asiakaskunta koostuu pääasiassa tutkijoista ja opettajista. Paikka on erittäin rauhallinen ja vallan mainio vaikka kirjan lukemiseen tai luottamukselliseen keskusteluun.

Valtsikan uusi rakennus Unioninkadulla pitää sisällään myös tyylikkään ja siistin kuppilan tulevien valtiomiesten kofeiinintarpeeseen. Päiväsaikaan kahvilasta saa myös vaatimattoman kokoisia ruoka-annoksia, jotka tosin ovat maultaan ihan kohtalaisia. Leipätarjottimelta saattaa löytää tuoreita pikkusämpylöitä. Kuppila on hyvin pieni ja lounasaikaan täpösen täynnä hyvinpukeutuvia valtiotieteilijöitä, yritä mahtua sekaan.

Nämä vuosisadan alussa rakennetut klassishenkiset puutalot luovat aivan oman tunnelmansa ruokailuun. Myöskin niiden sijoittaminen Yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kupeeseen tuo idylliin viimeisen silauksen. Kahvilarakennuksen sisustus noudattaa talojen henkeä ja seinällä olevat valokuvat kertovat niiden ja puutarhan historiasta. Haittoina ovat kahvilatuotteiden korkeat hinnat ja pieni keittiö, ruokaa kuitenkin tullaan saamaan normaaliin opiskelijahintaan _ toivottavasti.

Kaikenkaikkiaan paikka on yksi Helsingin kauneimmista kahviloista ja siellä viivähtää mielellään pitempäänkin.

Opettajankoulutuslaitoksen ruokala Ratakadulla. Pieni, mutta viihtyisä, ruokavalikoimaltaan vaatimaton kuppila. Koska asiakaskunta on hyvin vakiintunutta (kaikki opiskelevat opettajiksi), tuntee myös henkilökunta asiakkaansa hyvin ja se lisää paikan viihtyvyyttä. Huonona puolena on se että kaikki myös syövät samaan aikaan, jolloin saa varautua pitkään jonottamiseen ennenkuin saa ruokaa.

Domus Academican ravintola Alibiin sijoitettu ruokala on yksi pimeimmistä ja epämiellyttävimmistä loukoista. Sen rumuuden tuottama savuverho kirvelee esteetikon silmiä. Hyvinä puolina voidaan nähdä sijainti lukusalien ja kurssikirjaston läheisyydessä sekä ruokailumahdollisuus myös viikonloppuisin.

Eläinmuseossa sijaitseva ruokala on parempi vaihtoehto, jos on nälkä ja liikuskelee Dommalla päin. Tässä luonnonsivistävässa paikassa on tarjolla paljon lounasvaihtoehtoja, joista vähintään yksi on aina kasvisruokaa. Tila on jaettu kolmeen huoneeseen, joissa laitimmaisissa on pitkä pöytä, jonka ääressä on vaikka fuksiryhmän kiva istuskella. Huoneita koristavat eläinten kallot (tietenkin, kun eläintieteellisessä museossa ollaan) ja muhkeat viherkasvit.

Tietojenkäsittelyopin laitoksen viidennessä kerroksessa sijaitseva ruokala, joka jaksaa herättää keskustelua ruuan tasosta ja henkilökunnan palvelualttiudesta. Sokkotestissä kukaan tuskin kuitenkaan erottaisi Vallilan pöperöitä (saati keittäjiä...) Portsun vastaavista. Jotkut jopa myöntävät, että Vallilassa saa yhtä hyvää tai jopa parempaa ruokaa kuin esim. Pääkkärillä. Valitus voi siis johtua yhtä hyvin käpistelijöiden eristyneisyydestä (onko salaatti vihreämpää aidan takana, keskustan Unicaféissa?) kuin ruuan ja palvelun absoluuttisesta surkeudesta. Marinan sijaan voisi vaikka nauttia paikan hyvistä näköaloista.

Kässäri ruokaloineen on Helsinginkadulla Urheiluhallia vastapäätä. Ruokala on pieni, valoisa ja kodikas, tuoleilla on kangaspäälliset ja pöydillä liinat. Ruoka on jumalallisen hyvää, ystävälliset keittäjät ovat syystäkin ylpeitä työstään. Ainoa haittapuoli on ruokalaa toisinaan käyttävät teatterikorkeakoulun meluisat opiskelijat. Paikan erikoisuus on ruokalan takana oleva näyttelytila, jossa on esillä tekstiilareiden harjoitustöitä.

Yli kahdenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen saatiin Kumpulaankin UniCafen ruokala, sehän vain odotti kemian laitosta kasvamaan ympärilleen. Ruokala itsessään ei ole koolla pilattu, se on pitkä, mutta kapea. Kesällä tilaa tuo lisää päätyterassi, josta varmaan jo ensi kesänä on mukava katsella laitosta ympäröivää viheraluetta. Hieman hankalakin se on tilaratkaisultaan; yksi kassa, mutta kaksi linjaa. Toiselta saa kahvin, teen ja kaakaon ja toiselta ruokapuolen ja kahvileivät, sämpylät yms _ ja kassahan on tietysti linjojen välissä. Näin ollen ainakaan kiireisimpään lounasaikaan kaaos ei ole vältettävissä. Ruokatarjonta on hyvää keskiluokkaa, samoin on pakollisten lisukkeiden laita. Erityisesti pitää kuitenkin mainita mainiot (itseleivotut) sämpylät, joilla ainakin mainiosti korvaa unohtuneen aamupalan luentojen välissä.

Maatalous-metsätieteellisen Viikissä sijaitsevilla laitoksilla olevassa ruokalassa huomaa joutuneensa keskelle agraarisuuden temmellystä. Matka on pitkä eikä välttämättä sen arvoinen, sillä ruokala on sisustukseltaan rähjäinen ja ankea. Ikkunoista avautuvat siintävät pellot ja luonto, jossa on kammottavia itikoita ja niin todellista! Kaikeksi onneksi annokset ovat runsaita ja maittavia.

Voidaan suositella lähinnä maataloudesta kiinnostuneille ja omituisia kokemuksia hakeville.

Ruskeasuolla Hammaslääketieteellisen tiloissa sijaitseva ruokala on modernilla tavalla viehettävä; valoisa ja avara, seinillä tyylikästä grafiikkaa. Ruoka ei ole kovinkaan mainittavaa ja paikka toimiikin paremmin kahvilana: tarjolla on niin kahviin kuin teehenkin isot kupit ja hinnat ovat edulliset. Haittapuolena voidaan nähdä avoimesta keittiöstä kuuluva laitteiden melu.Tupakointi tiloissa on kielletty kollegion päätöksellä parhaaseen lounasaikaan (10.30-14.30).

Meilahden Yliopistollisten keskussairaaloiden tuntumassa olevan ruokalan seiniltä tuijottavat tuimakatseiset lääkärisedät luoden ruokailusta hartaan tapahtuman: Kai muistit välttää suolaa, et kai vain sorru aterian jälkeen kahviin ja munkkiin...?

Ruokavalikoima on hyvä ja annokset ovat isoja. Myös erilaisia leipiä oli runsasti tarjolla ja riisiä _ eikä vain perunoita _ sai ottaa mielensä mukaan. Henkilökunta on miellyttävää ja ystävällistä. Haittapuolena voidaan nähdä ankea tila ja paikan sijainti kaukana kaikesta mahdollisesta.

Myös muut korkeakoulut, kuten molemmat Kauppakorkeat ja Poli, tarjoavat edullisia opiskelijalounaita. Näiden sijainti ei aina ole aivan yliopistolaisen ulottuvilla, mutta onhan kuitenkin kokemuspiiriä rikastuttavaa poiketa omista ympyröistään. Myöskin osa osakunnista tarjoaa jäsenilleen edullisia lounaita.

¨ Paras lapsien kanssa: Pääkkäri ja Porsu (lastentuoli ja mahdollisuus lämmittää purkkeja)

Vinkkejä ruokaileville opiskelijoille

¨ suurimmissa ruokaloissa tarjotaan ns. Iltapäivän Herkku, eli klo 13 tulee listalle uunituore herkkulounas entisten ruokalajien lisäksi

¨ vältä parillisina tasatunteina syömistä, sillä luennot loppuvat näihin aikoihin

¨ kannattaa syödä useammin kuin kerran päivässä (tämä tosin ei ole virallisesti sallittua)

HUOM! Tämä on pelkästään kirjoittajien subjektiivinen näkemys kyseisistä ruokaloista ja kahviloista. Parhaimman kuvan paikoista saat käymällä niissä itse.

Koemaistamisen ulkopuolelle jäivät Sosiaalitieteiden laitoksen eli Franzenian ravintola Franzeninkadulla sekä Teologisen tiedekunnan ruokala Neitsytpolulla. Käypä tutustumassa näihinkin!

Timo Kallio

Sisällysluettelo

Limes Ry Liisankatu 16 D 00170 Helsinki
Kommentit : Limeksen postituslistalle
Limeksen kotisivu