Tietoliikenne I, kevät 2002
Harjoitus 5 (19.-22.2.2002)
-
Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Vastaukset yleensä löytyvät suoraan
luennosta tai kurssikirjasta.
- Miten etäisyysvektorireititys (distance vector routing) ja
linkkitilareititys (link state routing) eroavat toisistaan?
- Miten reititin toimii? Miten se osaa ohjata paketit oikein eteenpäin? Voiko
reititin kadottaa paketteja? Missä tilanteissa?
- IP-protokolla laskee tarkistussumman vain otsikosta eikä lainkaan datasta.
Miksiköhän näin on tehty?
- Mikä on 'count-to-infinity'-ongelma ja millaista ratkaisua siihen on
esitetty?
-
IP-osoitteita varten on varattu 32 bittiä, jolla voisi esittää yli 4
miljardia koneosoitetta. Miksi silti on kannettu huolta
IP-osoitteiden loppumisesta?
- Dijkstran algoritmi ja reititys
-
Etsi allaolevasta verkosta Dijkstran algoritmia käyttäen kustannuksiltaan
pienimmät reitit solmusta A kaikkiin muihin solmuihin.
3
B . . . . . . .F
. . . .
. . . .
3 . 1 . 4 . . 2
. . . .
. 3 . . 3 .
verkko A . . . . . . . D . . . . . . . .E
. . . .
. . . .
. . 2 . 2 .
2 . . . . 1
. . . .
. . . .
C . . . . . . . G
2
-
Laadi löydettyjen reittien perusteella solmulle A:lle reititystaulu, jossa
kullekin solmulle kerrotaan käytettävä ulosmenolinkki ja kustannus solmuun.
Ulosmenolinkit on numeroitu siten, että linkki A:sta B:hen on 1, A:sta D:hen
2 ja A:sta C:hen 3.
-
Käytössä on etäisyysvektorialgoritmi. Oletetaan, että kuvan verkossa
jokainen solmu aluksi tietää vain etäisyyden naapureihinsa. Mikä on solmun
E reititystaulun sisältö, kun solmu on vaihtanut etäisyystietoja naapuriensa
kanssa?
1
A --------------- B
| / |
| / |
| 5 / |
| / |
| / |
|2 / |15
| E |
| / \ |
| / \ |
| / \ |
| / 2 10 \ |
| / \ |
| / \ |
C --------------- D
1
- Tulvitus (flooding)
- Oletetaan, että edellisen tehtävän verkossa solmu A lähettää paketin
tulvittamalla. Oletetaan vielä, että jokaisen linkin (kaaren) ylittäminen
kestää yhden aikayksikön eikä
paketin lähettämiseen ja vastaanottamiseen kulu lainkaan aikaa.
Kuinka pakettien lähettäminen jatkuu? Kuinka monta
pakettia on kaikkiaan lähetetty neljän aikayksikön jälkeen?
-
Mitä erilaisia tapoja voisi käyttää estämään pakettien jatkuva ja yhä
lisääntyvä tulvitus
verkkoon?
-
Missä tilanteissa tulvituksesta ylipäänsä voi olla hyötyä?
-
Isäntäkoneen A verkkokerros saa kuljetuskerrokselta kuljetettavaksi 3000
tavua dataa isäntäkoneelle B. A ja B sijaitsevat vierekkäisissä verkoissa,
joiden välissä on reititin. A:n lähiverkossa yhdessä paketissa voi kuljettaa
korkeintaan 1500 tavua dataa ja B on verkossa paketissa voi kuljettaa
korkeintaan 1000 tavua dataa. Oletetaan, että seuraavaksi käytettävä
IP-paketin numero A:lla on 100.
A - XXXXXXXXX - reititin - XXXXXXXXXXXX - B
verkko a verkko b
maks. 1500 tavua dataa maks. 1000 tavua dataa
Millaisia IP-paketteja A lähettää? Mitä reititin tekee näille paketeille?
Millaisia IP-paketteja B vastaanottaa?
Esitä lähetettyjen ja vastaanotettujen IP-pakettien pakettien paloitteluun
liittyvien otsakekenttien sisältö.
-
SMTP-yhteydellä lähetetään ensimmäiseksi HELO-sanoma.
-
Millaisessa TCP-segmentissä HELO-sanoma kulkee TCP-yhteydellä? Mitä
tietoja on tämän TCP-segmentin kentissä?
Mitä TCP-segmenttejä on jo lähetetty ennen HELO-sanoman sisältävää
segmenttiä?
-
Miten nämä TCP-segmentit siirretään IP-paketeissa? Mitä tietoa
IP-pakettien kentissä on?