-------------------------------------------------------------------------- Tietoliikenne I, kurssikuulustelu 29.10.2001 -------------------------------------------------------------------------- Tehtävä 1 (Auvo Häkkinen) =========================== a) luentokalvot luku 1 kalvot 98-106 Tanenbaum 28-34 lueteltu oikein = 2p, tehtävät kerrottu = 2 p b) luentokalvo luku 1 kalvot 108-110, Kurose-Ross 49-53, Tanenbaum 35-38 lueteltu oikein = 1p, sijoitettu oikein OSI-viitemalliin = 1p Huom: myös TCP, UDP ja IP pitää olla sijoitettu oikeille tasoille c) kustakin kohdasta: mihin käytetään = 1p, mille kerrokselle = 1p i) luentokalvot luku 5 kalvo 20-40, 55-56, Kurose-Ross 391-409 ii) luentokalvot luku 2 kalvo 54, 56, harjoitukset 3, 6 Kurose-Ross 78, 118-119, 121-122 ii) luentokalvot luku 5 kalvot 56-61, Kurose-Ross 411-415 Huomioita: --------- - iso osa ei osannut ISO/OSI mallin kaikkia tasoja, yleisimmin puuttui esitystapa- ja istuntokerrokset. Pääpiirteissään oli osattu hyvin. Tosin tasojen päätehtävien selittäminen oli jäänyt turhan monella turhan ympäripyöreäksi ja sekavaksi (Esim. sovelluskerroksen päätehtävä ei ole 'toimia rajapintana käyttäjään'). Toivoisin täsmällisyyttä, yrittäkää kaivaa esiin nimenomaan se ollennainen! - TCP/IP mallin tasot oli osattu poikkeuksetta piirrellä oikein noiden OSI-maailman tasojen termein. Mutta pääosa porukasta ei kuitenkaan ollut maininnut mille tasolle TCP / UDP / IP oikeastaan kuuluvat. - MAC-kohdassa oli eniten epäselvyyttä. Muutamat sortuivat selittämään MAC-osoitetta MAC-protokollan sijasta. Yrityksiä oli monelaisia (tyyliin "MAC-protokollaa käytetään tiedonsiirrossa"), mutta isoin osa ei ollut osannut kertoa sitä olennaisinta. Se mille tasolle MAC-protokolla kuuluu oli jäänyt mieliin huomattavasti paremmin. - IMAP oli lähes kaikilla oikein. Tosin joissakin vastauksissa olisi kaivattu enmmän täsmäällisyyttä. IMAP on postiprotokolla, mutta mikä on sen erityisalue? - MAC ja ARP joko tiedettiin (ARP paremmin) tai ei tai sitten oli tyrkätty ympäripyöreä arvaus, joka saattoi osittain pitää paikkaansakin. Vaan se olennainen oli silti jäänyt sanomatta. Muutama hassu jutusteli niitä näitä autoradiopuhelimista... Keskiarvo noin 7.5 / 12 Arvosteli Auvo Häkkinen -------------------------------------------------------------------------- Tehtävä 2 (Mika Karlstedt). ========================== a-kohta: Oikeassa vastauksessa tuli käyttää Go-Back-N protokollaa, oli syytä merkitä hylätyt paketit sekä käyttää kumulatiivista ACK:a. Mikäli käytti selective repeat protokollaa maksimi pisteet oli 3. GBN protokollassa ei ollut pakko kuitata väärässä järjestyksessä saapuneita paketteja. Lisäksi oli syytä huomata, että ikkuna liukui kolmen paketin verran tehtävän aikana. Parista pikkuvirheestä verotettiin 1-2 pistettä vieheiden laadusta riippuen. Slow starttia käyttävistä vastauksista ei 2 pistettä enempää annettu. b-kohta: NAK ei voi korvata, koska myös NAK-viesti voi kadota. c-kohta: 1 pisteen sai jos oli jotain oikeansuuntaista vuonvalvonnasta tai ruuhkanhallinasta 2 pistettä sai jos kertoi ruuhkanhallinnasta tarkasti (siis slow- startin alku ja kynnysarvo jne.). Oikeasti tämä olisi ollut väärä vastaus ja nollan pisteen arvoinen, mutta koska tämä oli selkeästi yleisin vastaus (enkä itsekään voi väittää erityisesti korostaneeni ryhmissäni vuonvalvonnan ja ruuhkanhalinnan eroavuutta) niin annoin armon käydä oikeudesta. Täysiin pisteisiin ei tarvinnut kertoa mitään ruuhkanvalvonnasta. 2 pistettä sai myös ymmärtämällä oikein vuonvalvonnan tehtävän. 3 Pisteitä sai vuonvalvonnan tehtävän ymmärtämisestä, sekä vastaanotto ikkunoiden selittämisestä. 4 pistettä sai edellisestä sekä keromalla laajemmin TCP:n tavasta lähettää vastaanottoikkunan koko kuittausten yhteydessä. Viittaamalla TCP:n olevan Go-Back-N-tyyppisen tai käyttävän kumulatiivista ACKia. 5. pistettä sai kaikki edellä olevat yhdistämällä (lukuunottamatta ruuhkanhallintaa josta ei saanut plussaa eikä miinusta). Lisäksi voi mainita ruuhkaikkunan dynaamisuuden. Tehtävä 3. (Mikko Rauhala) =========================== A-kohta: Pisteet SMTP:stä ja DNS:stä ja niiden roolien selostuksesta. Muuten puutteellisen vastauksen arvioinnissa on saattanut vaikuttaa positiiviseen suuntaan selostus POP/IMAP:sta ja niiden rooleista. B-kohta: SMTP:ssä käytetään TCP:tä ja DNS:ssä UDP:tä. Piste per protokolla. Jos edellisten vastaukset olivat väärillä puolilla, on siitä saanut osittaispisteitä. C-kohta: Täysiin pisteisiin vaaditaan maininta yksittäisistä UDP-sanomista DNS:lle ja takaisin, kolmivaiheinen TCP-kättely SMTP-yhteyksissä, varsinaisen SMTP-viestinnän kulkeminen molempiin suuntiin TCP-kuittauksineen (SMTP-protokollaa itseään ei ole tarvinnut yksityiskohtaisesti osata) sekä TCP-yhteyden purku. Tehtävä 4. (Liisa Marttinen) ============================ a) Reititin osaa ohjata sille tulleet paketit eteenpäin kohti pakettien määränpäätä joko seuravalle reitittimelle, joka taas ohjaa niitä oikeaan suuntaan kohti vastaanottajaa, tai oman verkon isäntäkoneelle. Reitittimellä on reitititystaulu (tai esim. tulvituksessa pelkkä yksinkertainen reititysohje), josta reititin näkee, minne porttiin kullekin vastaanottajalle tarkoitetut paketit on lähetettävä. Yleensä reitittimet itse keräävät tietoa ympäröivästään verkosta ja vaihtavat näitä tietoja keskenään sekä laskevat näiden perusteella parhaat reitit eri kohtista eri lähteisiin. Reitittimen tehtävien kertominen antoi 2 pistettä. Melkein kaikki tehtävään vastanneet osasivat selittää reitittimen toiminnan. Myös silta ohjaa kehyksiä kohti niiden vastaanottajaa, joka voi sijaita jossain hyvinkin kaukana olevassa verkossa. Sillassakin voi olla 'reititystaulu', jonka perusteella tiedetään, minne verkkoon kehykset tulee lähettää. Silta on yksinkertaisempi laite ja se toimii siirtoyhteyskerroksella. Reititin on paljon monimutkaisempi ja toimii verkkokerroksella. Sillan ja reitittimen yhtäläisyyksistä sai yhden pisteen, samoin eroista yhden pisteen. b) Linkkireityksen eri vaiheet: - naapureiden selvitys HELLO-paketilla - etäisyyksien laskeminen mm. ECHO-paketilla - linkkitilapaketin kokoaminen - paketin lähettäminen tulvittamalla kaikille - elinaikalaskuri - järjestysnumero - parhaimpien reittien selvittäminen esim. Dijkstran algoritmilla - oman reititystaulun päivittäminen Tätä tehdään säännöllisin, noin 30 sekunnin välein Kukin näistä vaiheista antoi yhden pisteen. Jos jokin vaihe oli hyvin perusteellisesti selvitetty, siitä saattoi saada lisäpisteitä korvaamaan jotakin puutteellisempaa kohtaa. Tässä turhan moni oli haksahtanut selittämään etäisyysvektorireititystä. c) Kun lähetyksen ensimmäinen paketti reititetään vastaanottajalle, niin kukin reitillä ollut reititin päivittää reititystauluunsa tiedon siitä, minne tämän lähetyksen paketit ohjataan. Muut saman lähetyksen paketit seuraavat kaikki samaa reittiä. Kukin reititin antaa lähetykselle oman virtuaalipiirinumeron, joten reititystaulukossa on paketin tuloliitäntä (interface), sen vanha VC-numero, uusi VC-numero ja lähtöliitäntä. Pisteen on saanut, jos on kertonut pakettien kulkevan samaa reittiä ensimmäisen paketin jälkeen. Toinen piste on tullut siitä, kun on maininnut virtuaalipiireistä ja siitä, kuinka reitittimet pitävät niistä kirjaa.