4.3 Lähiverkot ja MAN-verkot
4.3.1 Kuullosteluväylä
(CSMA/CD-väylä, Ethernet, 802.3)
- kaapelointi
- koodaus:
Manchester-koodaus ja
Differential Manchester
- toiminta
- lähetysvuorot
törmäysten käsittely (Binary exponential backoff)
- kytkentäinen 802.3-LAN
4.3.2 Vuoroväylä (Token Bus, 802.4)
looginen rengas
toiminta
- lähetysvuorot: vuoromerkki
- tarkistussumma, kuittaukset
(frame control -kenttä),
4 prioriteettiluokkaa
- renkaan hajautettu ylläpito
aseman lisääminen ja poistaminen
vuoromerkin siirtäminen, katoaminen ja
monistuminen
4.3.3 Vuororengas (Token Ring, 802.5)
rengas, jossa kiertää vuoromerkki
prioriteetit (prioriteettibitit, varausbitit),
kuittaukset (A- ja C-bitit)
renkaan ylläpito keskitetty
valvoja-asema, vuoromerkinkiertoajastin,
monitoribitti, renkaan puhdistaminen
'roskista', renkaan pituuden säätely,
renkaan katkeaminen (BEACON-kehys,
ohitusreleet)
4.3.4 Kuulosteluväylän, vuoroväylän ja vuororenkaan vertailua
4.3.5 DQDB (Distributed Queue Dual Bus)
Man-verkko
lähetysvuorojen hajautettu varaus
4.3.6 LLC
LLC <=> MAC
4.4 Sillat
mihin käytetään, miksi tarpeellisia
4.4.1 mitä ongelmia
- erilaiset kehykset
- eri siirtonopeudet
- erilainen toiminnalisuus (kuittaukset, prioriteetit)
4.4.2 Tuntumaton silta (transparent Bridge)
sillat keräävät tietoja kehyksistä ja huolehtivat niiden reitityksestä
takaperinoppiminen
jos silta ei tiedä, minne ohjataan, se tulvittaa kehyksen
virittävä puu (spanning tree)
4.4.3 Lähdereitityssilta
lähettäjä tietää reitin kohteeseen ja liittää sen kehykseen;
jos ei tiedä, niin kysyy (discovery frame);
silta vain välittää kehyksiä
4.4.4 Siltojen vertailua
4.4.5 Etäsillat
4.5 Erittäin nopeat LANit
4.5.1 FDDI
kaksinkertainen kuiturengas
myös synkronista liikennettä
toiminta
4.5.2 Fast Ethernet
lähinnä kikkailua koodauksilla
=> 100 Mbps
4.5.3 HIPPI
50 tai 100 rinnakkaista kierrettyä paria
==> 1600 Mbps
4.6 Satelliittiverkot
5. Verkkokerros
5.1 Yleistä
verkkokerroksen palvelut
virtuaalipiiriverkko <=> tietosähkeverkko
5.2 Reititysalgoritmit
staattinen /dynaaminen reititys
5.2.2 Lyhyimmän polun reititys
Dijkstran algoritmi
5.2.3 Tulvitus (Flooding)
5.2.4 Vuopohjainen reititys (flow Based Routing)
ottaa huomioon myös linjojen kuormituksen ja kapasiteetin,
laskennassa apuna jonoteoria
5.2.5 Etäisyysvektorireititys
reititin tietää 'etäisyyden' naapureihinsa
tietoja vaihdetaan naapureiden kesken
hyvät tiedot etenevät kohtailaisen nopeasti,
huonot erittäin hitaasti (count-to-infinity,
halkaistu horisontti (split horizon)
5.2.6 Linkkitilareititys
Reitittimen tehtävät:
selvitä naapurit
mittaa etäisyys naapureihin
tee tiedoista paketti
lähetä tulvittamalla muille reitittimille
laske lyhyin polku jokaiseen reitittimeen
5.2.7 Hierarkkinen reititys
5.2.8 Liikkuvien asemien reititys
kotiagentti/vierasagentti
5.2.9-10 Yleislähetys- ja monilähetysreititys
5.3 Ruuhkan valvonta
ruuhka ja ruuhkan valvonnan ongelmat
5.3.1 Yleisperiaatteita
open loop /closed loop
5.3.2 Ruuhkan estäminen suunnittelulla
5.3.3 Liikenteen muokkaus
purskeet aiheuttavat ruuhkaa => tasoitetaan purskeet
vuotava ämpäri
vuoromerkkiämpäri
5.3.4 Vuon määrittely
5.3.5 Vuon valvonta virtuaalipiiriverkoissa
pääsyn valvonta
liikenteestä sopiminen
resurssien varaus
5.3.6 Hillintäpaketit (Choke Packets)
5.3.7 Kuorman keventäminen (Load shedding)
milk/vine
merkityt paketit
5.3.9 EI tarvitse osata
5.4 Internet
Yleistä erilaisten verkkojen yhdistämisestä
toistin, silta, reititin, yhdyskäytävä, puoliyhdyskäytävä
virtuaalipiirien yhdistäminen, yhteydettömien verkkojen
yhdistäminen
5.4.4 Tunnelointi
5.4.5 Reititys internetissä
autonominen järjestelmä
reititys verkon sisällä /reititys verkkojen välillä
5.4.6 Pakettien paloittelu (fragmentation)
5.4.7 Palomuuri
kaksi reititintä ja välissä sovelluskerroksen yhdyskäytävä
5.5 Internetin verkkokerros
5.5.1 IP-protokolla
5.5.2 IP-osoite
5.5.3 Aliverkot
5.5.4 Muita Internetin verkkokerroksen protokollia
ICMP
ARP
RARP
5.5.5 OSPF
5.5.6 BGP
5.5.7 Monilähetys Internetissä IGMP
5.5.8 Mobile IP
5.5.9 CIDR
5.5.10 IPv6
5.6 Verkkokerros ATM-verkoissa
virtuaalipiiri/virtuaalipolku
UNI/NNI
yhteyden muodostus
reititys polkuosoitteella
palveluluokat: CBR, VBR, ABR,UBR
QoS-neuvottelu, QoS-parametrit
liikenteen muokkaus: GCRA
vuon valvonta
pääsypalvonta
resurssien varaus
nopeuspohjainen ruuhkanvalvonta (RM-solu)
5.6.8 ATM LANit (ei kysytä)
6. Kuljetuskerros
6.1. Kuljetuspalvelu
kuljetuskerroksen palvelut, QoS, palveluprimitiivit, TPDU, Berkeley
pistoke (socket)
6.2 Kuljetusprotokolla
osoittaminen, TSAP, nimipalvelija,
hierarkkinen/litteä osoite
6.2.2 Yhteyden muodostamisen ongelmia
viivästyneet TPDUt, TPDUn rajallinen
elinaika, kielletty osoitealue,
kolminkertainen kättely
6.2.3 Yhteyden purkaminen ongelmia
kahden armeijan ongelma,
kolminkertainen kättely + ajastimet
6.2.4 Vuonvalvonta ja puskurointi
credit-vuonvalvonta
6.2.5 Kanavointi (multiplexing)
ylöspäin ja alaspäin kanavointi
6.2.6 Koneen kaatumisesta toipuminen
6.3 Ei kysytä
6.4 TCP ja UDP
6.4.1 TCP:n palvelumalli
pistoke, portti, tunnetut portit,
PUSH, pikadata
6.4.2 TCP-protokolla
tavuvirta, joka tavulla oma osoite
segmentti
6.4.3 TCP-segmenti otsake
6.4.4 TCP-yhteyksien muodostaminen ja
purkaminen
6.4.5 Siirtopolitiikka
credit-vuonvalvonta
voi puskuroida lähetettävää dataa, kuittauksia ei tarvitse lähettää
heti => suorituskykyä voidaan parantaa
silly window syndrome
6.4.6 TCP ruuhkan valvonta
uudelleenlähetykset merkkinä ruuhkasta
ruuhkaikkuna: kasvatetaan, jos ei ruuhkaa
6.4.7 Ajastimien hallinta
uudelleenlähetys ajastin
persistence timer
keepalive timer
6.4.8 UDP
6.4.9 Langaton TCP
epäsuora TCP
6.5 ATM:n AAL-kerroksen protokollat
6.5.1 AAL-kerroksen rakenne
6.5.2 AAL 1
6.5.3 AAL 2
6.5.4 AAL 3/4
6.5.5 AAL 5
6.5.6 Vertailua
6.5.7 SSCOP