58069-8  Tietoliikenne:   2. välikoe 7.5. 1999 
==================================================

Kirjoita jokaisen vastauspaperisi alkuun kurssin nimi ja kokeen päivämäärä 
sekä  nimesi, syntymäaikasi ja allekirjoituksesi.

1. Toimit lähiverkkokonsulttina, joka neuvoo  lähiverkkoratkaisuja  
   suunnittelevia yrityksiä.  Eri organisaatiot  kertovat mm. seuraavia  
   tietoja koneistaan,  käyttötavoistaan ja tarpeistaan lähiverkkoratkaisulleen. 
a)  Meillä on vain muutama kone.  Ja nekin alkavat ikääntyä ja kaatuvat 
    luvattoman usein.   Kuormitus tulee olemaan melko pientä. 
b)  Koneiden etäisyydet ovat pienet, mutta nopeutta tarvitaan vähintään 
    500 Mbps.
c)  Yrityksellä on useita melko suuriakin haarakonttoreita ympäri 
    pääkaupunkiseutua. Tarvitaan nopeutta ja luotettavuutta ja paljon 
    siirtokapasiteettia. 
d)  Meillä on kolme selvästi erilaista käyttöaluetta: valmistusprosessinohjaus,
    asiakkaiden kyselyihin vastaaminen ja  yrityksen hallintoon  liittyvä  
    tietojenkäsittely.
e)  Meillä lähetetään hyvin eri kokoisia sanomia sekä erittäin lyhyitä että 
    erittäin pitkiä. Kaikki koneet ovat saman rakennuksen sisällä. 
f)  On kaksi 500 km päässä  toisistaan olevaa osastoa, jotka suurelta osin  
    toimivat itsenäisesti, jopa kilpailevat keskenään projekteista,  mutta  
    tietenkin niiden pitää myös pystyä kommunikoimaan keskenään.
Minkälaista lähiverkkoratkaisua suosittelisit kullekin organisaatiolle sen 
antamien  tietojen  perusteella?  Millä perusteella päädyit  näihin 
ratkaisuihin? (6 p)

2. Kuvan lähiverkon LAN1 työasemalla 1 oleva prosessi (esim. sähköpostiohjelma)
lähettää sanoman lähiverkon  LAN2 työasemalla 2 olevalle prosessille. Verkossa 
on  käytössä Internet-protokollaperhe (TCP/IP suite) ja sanoman lähettämiseen 
käytetään UDP-protokollaa. 
a) Kuinka prosessi lähettää ja vastaanottaa sanomia eli miten se käyttää 
   kuljetuskerroksen palveluja? (3p)
b) Kuinka sanoma reititetään kohteeseensa? Siis mitä protokollia reitittimissä 
   ja isäntäkoneissa käytetään ja  mistä kukin protokolla saa reititykseen 
   tarvitsemansa tiedot, jotta se pystyy ohjaamaan sanoman  oikeaan suuntaan? 
   Voit olettaa, että lukija tuntee IP-osoitteen rakenteen. (6p)


Tässä oli  internettiä esittävä kuva Tanenbaumin kirjasta (Tanenbaum s. 412),
johon oli useammalle  reitittimille annettu  tunnisteeksi oma kirjain.



3. a) Miten TCP-protokollassa hoidetaan ruuhkanvalvonta? (4p)
   b) Voiko TCP-ruuhkanvalvontaa käyttää  hyvin  myös  langattomilla linkeillä,   
      satelliittiyhteyksillä ja  erittäin nopeilla yhteyksillä? Mihin sopii, 
      mihin ei? Ja miksi näin?  (2p)
   
   
4. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (6p):
a)  Tuntumattomassa sillassa on portteja useihin lähiverkkoihin. Miten silta  
    oppii tietämään, mistä  suunnasta eri koneet löytyvät? (1p) 
b)  Miksi palomuurissa on sekä reitittimiä että yhdyskäytävä? (1p) 
c)  Miten  reititys atm-verkossa hoidetaan? (2p)
d)  Reitittimen puskurit vuotavat yli. Tuhotaanko saapuvat uudet vai jotain 
    muuta? (1p)
e)  Mihin UDP:tä tarvitaan? Eikö riittäisi antaa käyttäjäprosessien lähettää  
    pelkkiä IP-paketteja? (1p)   
    

Kokeet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on, että
tulokset ovat nähtävissä kurssin kotisivulla ja laitoksen ilmoitustaululla
viimeistään 24.5.