1. Harjoitustehtävät   (26. - 30.1.)

Tehtävä 1 on pakollinen eli vain sen ilmoittaneet katsotaan osallistuneeksi laskuharjoituksiin.
Tehtävä on "review"-tyyppinen: vastaukset löytyvät suoraan luennoilta tai kirjasta.

1. Vastaa hyvin lyhyesti seuraaviin kysymyksiin.
   a) Mitä tarkoittavat lyhenteet PSTN, ISDN, LAN, MAN, WAN, NMT, GSM ?
   b) Mitä ovat internet ja Internet ?
   c) Mitä ovat monilähetys (multicast) ja yleislähetys (broadcast)?
   d) Miten on mahdollista, että sanoma voi tietoliikenneverkossa
        - kadota jäljettömiin,
        - monistua,
        - ilmaantua vastaanottajalle vasta monien seuraajiensa jälkeen
          (periaatteessa jopa päiviä myöhemmin)?
   e) Mitä tarkoittaa "store-and-forward" ?

2. Käytännössä on nykyään hyvin tavallista perustaa sovellus lähiverkossa toimivaan
     asiakas-palvelija -malliin. Vaihtoehtona olisi käyttää osituskäyttöjärjestelmää,
     jossa laskenta tapahtuu keskuskoneella ja peruskäyttäjälle annetaan halpa pääte.
     Mitä etuja asiakas-palvelija -mallissa on?
 
3. Tietoliikenneyhteyden hallintaan liittyy seuraavia käsitepareja:
    -  connectionless - connection-oriented,
    -  confirmed - unconfirmed.
   Selitä kummankin parin merkitys. Mitkä näiden yhdistelmistä ovat jossain  käyttöyhteydessä
    mahdollisia? Anna esimerkkejä.

4. a) Tietoliikenneyhteyden virhetiheys (BER, Bit Error Rate) on 0.001 (keskimäärin joka tuhannes
          bitti  vääristyy). Sanoman koko on 256 tavua. Mikä  on "sanomatason virhetiheys" (eli kuinka
          moni sanoma on virheellinen)?
        (Laske, jos osaat, kauanko kestää yhden sanoman ehjänä perille saaminen.)
    b) Oletetaan, että BER=10**(-9) ja sanoman koko voi olla joko 256 tavua  tai 2 Ktavua. Mikä on
         kummassakin tapauksessa sanomatason virhetiheys?
 
5. Polkupyöräilijä kuljettaa mukanaan viittä levykettä, joissa kussakin on tietoa 1.6 Mtavua. Millä
     matkoilla  pyöräilijä tuo tiedon nopeammin perille kuin a) 9600 bps:n, b) 10 Mbps:n linja?
    (bps = bits per second)
 
6. Tiedoston siirrossa voidaan käyttää (ainakin) kahta kuittausmenetelmää. Ensimmäisessä tiedosto
     jaetaan paketeiksi, ja vastaanottaja kuittaa kunkin paketin erikseen; tiedostonsiirtoa kokonaisuutena
    sen sijaan ei kuitata.  Toisessa ei yksittäisiä paketteja kuitata, mutta koko tiedoston siirron
    valmistuminen  sen sijaan kuitataan.  Kumpi kuittausmenetelmä kannattaa valita?