11. Harjoitustehtävät  (26.- 30.4)(Tanenbaum  ss. 502- 573)

1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin:
     a) Mitä  tapahtuu, jos TCP-protokollassa kaksi  käyttäjää yrittää samanaikaisesti yhteydenmuo-
          dostusta toisiinsa?  Entä  mitä tapahtuu, jos molemmat purkavat yhteyden  samanaikaisesti?
     b) Onko mielekästä käyttää kuljetuskerroksella  samanlaista puskurointia kuin linkkikerroksella?
          Jos ei, niin millaista?
     c) Miten  TCP-kerros  toipuu sellaisesta yhteyden  katkeamisesta, jonka syynä  on toisen osapuolen
          koneen hetkellinen kaatuminen?
     d) Mitä tarkoittaa  'silly window syndrome'? Miten se voidaan estää?
     e) Missä tarvitaan Naglen algoritmia ja miten algoritmi toimii?
     f)  Miten  TCP-protokollassa  hoidetaan ruuhkan valvonta?   Miten käsitteet  hidas aloitus (slow start) ja ruuhkaikkuna (congestion window) liittyvät TCP:n  ruuhkan  valvontaan.?
     g) Mitä tarkoittaa epäsuora (indirect)  TCP  ja mitä ongelmaa sillä yritetään ratkaista?
     h) Mihin UDP:tä tarvitaan? Eikö riittäisi antaa käyttäjäprosessien lähettää pelkkiä IP-paketteja?
      i) Mitä protokollia on  AAL-kerroksella? Miten hyvin protokollat toteuttavat tehtävänsä?

2. Kumpi vuonvalvontamekanismi on parempi: liukuva ikkuna vai credit-pohjainen valvonta
    (credit: vastaanottaja ilmoittaa lähettäjälle, montako tämä vielä saa lähettää)?

3. a) Käytetään hidasta aloitusta  linjalla, jonka kiertoviive on 10 ms.  Linjalla ei ole ruuhkaa.
        Vastaanottajan ikkuna on 24 KB ja segmentin maksimikoko  2 KB. Kauanko kestää,
         ennenkuin voidaan lähettää ensimmäinen täysi ikkunallinen?
   b) Verkossa on maksimi TPDU:n  koko 128 tavua, maksimi  TPDU:n elinikä  30 sekuntia ja
         8-bittinen järjestysnumero.  Mikä on yhden yhteyden suurin mahdollinen datanopeus?

4. a)  Paljonko käyttäjän dataa (payload) mahtuu yhteen AAL 3/4 -soluun?
    b)  Kuinka  tehokkaasti  (= hyödyllisen kuorman osuus  kaikkiaan siirretystä datasta)  AAL 3/4
          -protokolla toimii  siirtäessään  1024 tavun mittaisen sanoman?   Entä mikä on tehokkuus,
           jos käytetäänkin AAL 5 -protokollaa?

 5.  Simuloi sanoman kuljetus sovellusprosessilta A sovellusprosessille B. Prosessit ovat saman
      Internet-alueen (area) eri lähiverkoissa sijaitsevissa koneissa. Käy läpi kaikki TCP/IP-
      protokollan kerrokset sovellusohjelmasta lähiverkkoon. Oleellisia asioita: kuka tekee mitä,
      mistä se saa tarvitsemansa tiedot (OSPF-protokollaa ei kuitenkaan tarvitse  käydä läpi),
      millaista tietoyksikköä kussakin kerroksessa käsitellään.

6.  a) Luennoijan mielestä kurssia voisi  edelleen  kehittää.  Mikä on mielipiteesi seuraavista asioista:
           - mikä osa materiaalista tuntui "tarpeettomimmalta"
           - mitä asioita olisi voinut olla enemmän
                 - sovellusohjelmoijan kannalta (oletustausta: kurssin Rinnakkaisohjelmiston  asiat)
                 - tietoliikenteen hyötykäyttäjän kannalta (ATM, langaton linkki?).
    b) Vastaa kurssikyselyyn.

Läsnäolokriteeri: vähintään 3 tehtävää, joihin sisältyy tehtävä 1.
===========================================================================

PS. Nämä  ovat sitten tämän tietoliikennekurssin viimeiset harjoitustehtävät. Kurssin  2. välikoe on  perjantaina 7.5.   klo 16-20 Porthania I.