Tietoliikenne, kevät 1999

4. Harjoitustehtävät (15. - 19.2) (Tanenbaum, ss. 118 - 181)

1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin.
    a) Mitä tarkoittaa "multiplexing"?
    b)Kaapeli-TV -asema lähettää 100 kaupallista kanavaa. Voisiko tätä  käyttää esimerkkinä
        TDM- tai  FDM-limityksestä?
    c) Mihin   pulssikoodimodulaatiota (PCM) käytetään?
    d) Mitä eroa on modemilla ja codecilla? Vai onko niillä mitään eroa? (Molemmissa tapauksissa
        on kyseessä muunnos analogisen ja digitaalisen signaalin välillä.)
    e) Mikä on SONET?
    f) Mitä eroa on kapeakaistaisella ja laajakaistaisella ISDN:llä?  Tai onko niillä jotain yhteistä?
    g) Mitkä ovat N-ISDN:n tärkeimmät liityntätyypit? Mikä on ollut tavoitteen asettelu?
    h) Mitä varten N-ISDN:ssä on määritelty erikseen NT1 ja NT2?

2.  a) PCM-koodaus on 8-bittinen. Miten tämä vaikuttaa "äänen laatuun"?
     b) Miksi PCM:n otantaväli on 125 us ?
     c) Miksi siirto PCM-tekniikalla ei ole herkkä häiriöille?

 3.  Tarkoitus on lähettää x bittiä käyttäjän dataa pakettiverkon kautta k:n "hypyn" päässä olevaan kohteeseen peräkkäisinä paketteina. Verkon paketin koko on p databittiä ja h  otsakebittiä  (ja x >> p+h). Datan  siirtonopeus on b bps ja siirtoviive  (etenemisviive) linkillä on niin pieni, että se voidaan jättää  huomiotta.   Mikä p:n arvo minimoi kokonaissiirtoajan?

4.  Kauanko kestää lähettää  8" x 10" kokoa oleva kuva faxilla yli ISDN:n  B-kanavan? Fax digitoi  kuvan tiheydellä 300 pixeliä tuumaa kohti, ja pixel esitetään 4 bitillä.  Nykyiset fax-laitteet  toimivat   nopeammin tavallisenkin puhelinlinjan  kautta. Mitenkähän se mahtaa onnistua?

5.  a) Soluverkossa vierekkäisissä soluissa on käytettävä eri taajuuksia. Oletetaan, että
          solupuhelinverkossa   solut ovat kuusikulmioita. Jos käytettävissä on kaiken  kaikkiaan 840
          taajuutta, niin montako taajuutta  voidaan  allokoida  aina  yhdelle solulle?
    b) Kun satunnainen matkaaja ylittää solurajan, niin yhteys voi katketa,  vaikka kaikki laitteet
         ovat kunnossa. Miksi?

 6. a) Erään datavirran (data stream)  KESKELLÄ esiintyy seuraava jono (ASCII-merkeillä
        kuvattuna): DLE STX A DLE B DLE ETX . Miltä jono näyttää, kun siihen on kohdistettu
        "character stuffing" -toimenpide?
     b) Miten vastaanottaja erottaa kehyksen lopun keskellä virtaa olevasta vastaavasta DLE ETX
       -merkkijonosta?
    c) Miten kehystahdistuksen käy, jos jokin DLE-, STX- tai ETX-merkki vääristyy?
 

Läsnäolokriteeri: vähintään kolme tehtävää tehtynä, tehtävän 1 on sisällyttävä niihin.