1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin:
a) Miksi vuon valvonta on helpompaa kuin ruuhkan valvonta?
b) Reitittimen puskurit vuotavat yli. Tuhotaanko saapuvat uudet vai jotain muuta?
c) Mitä on tunnelointi?
d) Miksi palomuurissa on sekä reitittimiä että yhdyskäytävä?
e) Sekä IP- että ATM-protokollassa tarkistussumma lasketaan vain otsikolle. Miksi otsikolle ja
    miksi vain sille?
 f) Tarvitaanko pakettien  paloittelua   (fragmentation) myös yhdistettäessä verkkoja  yhteenliitetyillä
    virtuaalipiireillä?  Vai onko tarpeen vain  datasähkeverkoissa?
g) Mihin tarvitaan ARP- ja RARP-protokollia? Mitä yhteistä protokollilla on? Miten ne eroavat
    toisistaan?

2. a) Millaisiin virheisiin verkkokerroksen pitää varautua? Voisiko ko virhetilanteiden hoidot siirtää
        siirtoyhteyskerrokselle tai kuljetuskerrokselle?
    b) Mistä kaikista asioista voidaan neuvotella, kun virtuaalikanava perustetaan yli usean verkon?
        Selitä kussakin tapauksessa mitä tapahtuu, jos toiveet/vaatimukset eivät ole yhteensopivia.

3. PC on kytketty 6 Mbps:n verkkoon, jossa ruuhkan valvontaan käytetään "token bucket" -
    menetelmää.  Merkkien (token) luontitiheys vastaa 1 Mbps lähetystiheyttä. Oletetaan, että
    merkkejä on aluksi maksimimäärä, joka vastaa 8 megabittiä. Kauanko PC voi lähettää täydellä
    6 Mbps vauhdilla?  (Vastaus ei ole 1.33s!)

4. a) Tunnelointi läpi kytketyn virtuaalipiirin (concatenated virtual circuit subnet) on suoraviivaista:
        alkupään  reititin perustaa virtuaalipiirin toiseen päähän ja lähettää paketit läpi. Voiko
        tunnelointia  käyttää yhteydettömissä aliverkoissa? Jos voidaan, niin miten?
    b) Kannettavan koneen omistaja matkustaa Berkeleyhin ja havaitsee hämmästyksekseen, että
        siellä on  käytössä langaton LAN. Hänen ei siis tarvitse kytkeä konettaan mihinkään, mutta
        voiko hän käyttää sitä? Ja jos voi, niin miten se tapahtuu?
    c) Berkeleyssä on myös GSM-verkko. Oletetaan, että paikallisella operaattorilla on ns roaming-
        sopimus  jonkin suomalaisen operaattorin kanssa (ts. puhelut välittyvät operaattorilta toiselle).
        Miten sähköpostin  lukeminen tällöin sujuisi?

5. a)  Eräs IP-osoite on heksadesimaalimuodossa C22F1582. Kirjoita se tavanomaisessa muodossaan.
    b) Luokan B verkolla on  aliverkkomaski (subnet mask)  255.255.240.0. Montako  aliverkkoa
        verkossa korkeintaan voi olla?

6. a) Kuvaa täsmällisesti, miten fragmentit kootaan uudelleen vastaanottajan luona.
    b) Jokin fragmentti voi siirrossa kadosta. Tämän takia fragmenttien kokoajalla on yleensä ajastin,
         jonka lauettua keskeneräinen tietosähke tuhotaan. Oletetaan, että eräs tietosähke kuljetetaan
         neljänä fragmenttina. Kolme saapuu ajoissa, mutta neljäs myöhästyy: ajastin laukeaa ja
         tietosähke hävitetään. Jonkin ajan kuluttua se neljäs kuitenkin saapuu paikalle. Mitä sille pitäisi
         tehdä? Miten?
    c) IP-tietosähke (datagram) käyttää "strict source routing" -optiota. Tietosähke joudutaan
        fragmentoimaan.  Pitääkö ko optiotieto kopioida jokaiseen fragmenttiin, vai riittääkö tiedon
       sijoitus vain ensimmäiseen? Miksi?

 Läsnäolokriteeri: vähintään 3 tehtävää, joihin sisältyy tehtävä 1.