|
|
Pakettikytkentäinen ja piirikytkentäinen verkko, yhteydellinen ja yhteydetön palvelu
a) Mitä tarkoitetaan pakettikytkentäisellä (packet switched) ja piirikytkentäisellä (circuit switched) verkolla?
b) Kumpi on tehokkaampaa? Miksi ja missä tilanteissa?
c) Miten paketin koko vaikuttaa pakettiverkon suorituskykyyn?
d) Mitä tarkoitetaan yhteydellisellä (connection oriented) ja yhteydettömällä(connectionless) palvelulla (service). Mitkä ovat niiden hyödyt ja haitat?
Virheenvalvonta, vuonvalvonta ja ruuhkanhallinta
a) Mitä tarkoitetaan virheenvalvonnalla (error control), vuonvalvonnalla (flow control) ja ruuhkanhallinnalla (congestion control)?
b) Miten Internetissä on toteutettu virheenvalvonta?
c) Miten Internetissä on toteutettu vuonvalvonta?
d) Miten Internetissä on toteutettu ruuhkanhallinta?
Virheiden havaitseminen ja virheestä toipuminen
a) Miten Internet-protokollat IP, UDP ja TCP pyrkivät havaitsemaan virheitä ja miten ne toimivat virheen havaitessaan?
b) Käytössä on CRC-tarkistus ja virittäjäpolynomina (generator) on X^3 +X+1. Lähetettävä varsinainen data on 110101. Mitä saadaan CRC-tarkisteeksi ja mitä siis lähetetään linjalle? Miten vastaanottaja tietää, onko saapunut data virheellinen?
HIDAS ALOITUS
a) Mihin hidasta aloitusta käytetään? Mitä hyötyä siitä on? Voiko siitä olla haittaa? Jos, niin missä tilanteissa?
b) Käytetään hidasta aloitusta linjalla, jonka kiertoviive (round-trip time) on 100 ms. Linjalla ei ole ruuhkaa ja kuittaukset saapuvat ajoissa. Vastaanottajan ikkuna on 18 KB ja segmentin koko 2 KB. Kynnysarvo (threshold) on aluksi 30 KB. Lähetettävänä on 60 KB. Esitä kaaviokuvana, kuinka lähetys tapahtuu, jos siinä ei esiinny mitään virhetilanteita tai viiveitä.
c) Mitä tapahtuu, jos lähetettyyn sanomaan ei tule kuittausta ajoissa ja uudelleenlähetysajastin laukeaa?
d) Miten uudelleenlähetysajastimelle osataan asettaa sopiva arvo? Mitä ongelmia sopimaton arvo aiheuttaa?
HIDAS ALOITUS 2
a) Käytetään TCP-protokollaa, jossa segmentin maksimikoko on 2 KB ja kynnysarvo (threshold) on 16 KB. Vastaanottajan ikkunan koko on 18 KB. Esitä kaaviokuvana, kuinka lähettäjä lähettää yhteyden alussa ensimmäiset 100 KB, kun kuittaukset lähetettyihin segmentteihin saapuvat ajoissa eikä vastaanottaja muuta vastaanottoikkunan arvoa?
b) Esitä kaaviokuvana, miten lähettäjä jatkaa lähetystä, jos kuittausta ei saada ollenkaan siihen lähetykseen, jossa siirretään 50. kilotavu ja käytössä on pelkkä hidas aloitus.
c) Miten lähettäjä jatkaisi lähetystä, jos käytössä olisi nopea uudelleenlähetys (fast retransmission) ja nopea toipuminen (fast recovery)?
d) Miksi uudelleenlähetysajastimen arvon oikea asetus on ruuhkanvalvonnassa niin tärkeää? Miten TCP-protokollassa sen arvo saadaan?
Internetin osoitteista
a) Millaisia osoitteita on käytössä Internetin protokollapinon eri kerroksissa?
b) Miten ylemmässä kerroksessa selvitetään alemman, sille palvelua tarjoavan kerroksen käyttämä osoite? Eli kun tiedetään kerroksella i käytetty vastaanottajan osoite, niin miten saadaan selville kerroksen i-1 käyttämä osoite?
c) Miten DHCP-protokolla liittyy osoitteisiin?
IP-OSOITE, PORTTI, PISTOKE
a) Miten IP-osoite ja porttinumero liittyvät sanomien välittämiseen?
b) Mikä on pistoke (socket) ja kuinka se liittyy tietoliikenteeseen?
HYPPYJä
Olkoon sanoman koko 10 Mtavua ja sanoman kohde kolmen hypyn päässä (välissä on siis kaksi reititintä). Siirtonopeus on 1 Mtavua/sekunti ja etäisyydet niin pieniä, ettei etenemisviivettä (propagation delay) tarvitse huomioida. Myöskään sanomakäsittelystä, jonottamisesta sekä virheellisten sanomien uudelleenlähettämisestä mahdollisesti aiheutuvia viipeitä ei oteta huomioon.
a) Kuinka kauan kestää sanoman lähettäminen kokonaisena lähteestä kohteeseen? Selitä myös sanallisesti.
b) Sanoma jaetaan kymmeneen 1 Mtavun kokoiseen osaan, jotka sitten lähetetään peräkkäin vastaanottajalle. Kuinka kauan nyt kestää koko sanoman siirtäminen lähettäjältä vastaanottajalle? Selitä myös sanallisesti.
c) Miten a)- ja b)-kohdissa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää tietoliikenteessä? Eikö sanomien pilkkomista yhä pienempiin osiin kannattaisi jatkaa loputtomiin?
LIUKUVA IKKUNA
a) Esitä selkeänä kaaviokuvana, miten go-back-N -protokolla toimii tilanteessa, jossa sanomat 0,1 ja 2 tulevat kunnolla perille, mutta sanoma 3 ja sanoman 4 kuittaus katoavat. Muut näiden jälkeiset sanomat tulevat myös oikein perille. Käytössä on kumulatiivinen ACK-kuittaus ja ikkunan koko on 8. Lähettäjällä on koko ajan lähetettävää ja se lähettää aina kun pystyy. Voit lopettaa, kun go-back-N -protokolla on toipunut virhetilanteista.
b) Onko uudelleenlähetysajastin tarpeellinen kaikissa liukuvan ikkunan protokollissa vai voiko NAK-kuittaus korvata sen? Perustele vastauksesi.
RUUHKANVALVONTA JA VUON VALVONTA
a) Miksi ruuhkanvalvontaa ja vuonvalvontaa tarvitaan? Miksi ruuhkanvalvonta on yleensä paljon hankalampaa kuin vuonvalvonta?
b) Millainen on Internetissä käytetty ruuhkanvalvonta?
c) Millainen on Internetissä käytetty vuonvalvonta?
TCP:N RUUHKANHALLINTA
a) Mitä vaikutuksia ruuhkalla (congestion) on tietoliikenneverkossa?
b) Millainen on pääpiirteissään TCP:ssä käytetty ruuhkanvalvontamenetelmä?
c) Voiko TCP-ruuhkanvalvontaa käyttää hyvin myös langattomilla linkeillä, satelliittiyhteyksillä ja erittäin nopeilla yhteyksillä? Mihin näistä se sopii hyvin, mihin ei oikein sovi ja miksi ei sovi?
TCP - LUOTETTAVAA SIIRTOA JO VUODESTA 1981
Millä tavoin TCP-protokolla varmistaa tiedonsiirron luotettavuuden?
YHTEYDELLINEN TCP
a) TCP on yhteydellinen ja luotettava protokolla. Mitä yhteydellinen (connection-oriented) tarkoittaa tässä yhteydessä? Mitä luotettavuus (reliable) tarkoittaa tässä yhteydessä? Mitä tietoja asiakas ja palvelija vaihtavat yhteyden muodostuksessa? Kuinka TCP huolehtii yhteyden luotettavuudesta?
b) TCP-protokollan ruuhkanhallinta perustuu hitaaseen aloitukseen (slow start), ruuhkan välttelyyn (congestion avoidance) ja nopeaan toipumiseen (fast recovery). Selitä TCP:n ruuhkanhallinnan toiminta.
S;ÄHKÖPOSTIA
Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Aimo Ahkera laatii luennon väliajalla laitoksen verkkoon liitetyllä koneella sähköpostisanoman ja lähettää sen vaihto-oppilaana Australiassa olevalle ystävälleen Ulla Uutteralle. Sanoma sisältää sekä tekstiä että yhden kuvan viime kesän rantajuhlista.
a) Mitä sovelluskerroksen protokollia ja toimintoja tarvitaan sanoma siirtämiseen Aimon postijärjestelmästä Ullan postijärjestelmään? Kerro myös mihin näitä protokollia ja toimintoja tarvitaan.
b) Miten TCP-protokolla osallistuu sähköpostisanoman toimittamiseen vastaanottajalle? Piirrä kaaviokuva, josta selviää, mitä TCP-protokollan segmenttejä ja missä järjestyksessä tarvitaan.
c) Piirrä kaaviokuva, josta selviää mitä tietoja kukin kerros (sovelluskerros, kuljetuskerros, verkkokerros ja linkkikerros) liittää mukaan ennenkuin sähköpostisanoma siirtyy isäntäkoneelta eteenpäin.
S;ÄHKÖPOSTIA 2
Opiskelija T. Terävä Helsingin yliopistosta lähettää sähköpostia ystävälleen M. Smartille Kaliforniaan Berkeleyn yliopistoon. Hän käynnistää PC:llään sähköpostiohjelman (käyttäjänedustajan eli UA:n), kirjoittaa lyhyen sanoman "Hello! How are you?" osoitteena M.Smart@cs.berkeley.edu ja lähettää sen.
a) Mitä sovelluskerroksen protokollia tarvitaan? Mihin ja missä niitä tarvitaan?
b) Mitä tapahtuu kuljetuskerroksella? Mitä kuljetuskerroksen toimintoja tarvitaan sovelluskerroksen sanomien kuljettamiseen? Mitä segmenttejä ja missä järjestyksessä kuljetuskerroksella vaihdetaan?
c) Mitä tapahtuu verkkokerroksella? Kuinka verkkokerros osallistuu sähköpostiviestin kuljettamiseen?
SÄHKÖPOSTIA 3
Postipalvelin siirtää TCP-protokollaa käyttäen suuren, kuvia sisältävän sähköpostisanoman vastaanottajan postipalvelimelle.
a) Mitä palveluja kuljetuskerros tällöin tarjoaa postisovellukselle?
b) Esitä, esim. kaaviokuvana, mitä TCP-segmenttejä, missä järjestyksessä ja milloin siirretään näiden postipalvelimien välillä.
SURFING IN THE WEB
Opiskelija surffailee Internetissä ja klikkaa URL-linkkiä. Tuloksena koneen näytölle tulee näkyviin osoitetta vastaava sivu jostakin kaukana olevasta koneesta.
a) Mitä sovelluskerroksella (application layer) tapahtuu? Mitä sovelluskerroksen toimintoja ja protokollia käytetään? Mitä sanomia ja missä järjestyksessä sovelluskerroksella lähetetään?
b) Mitä tapahtuu kuljetuskerroksella (transport layer)? Mitä kuljetuskerroksen toimintoja ja protokollia käytetään? Mitä segmenttejä ja missä järjestyksessä kuljetuskerroksella lähetään?
EVÄSTEET
Minkä vuoksi HTTP-protokollassa on mahdollista käyttää evästeitä? Kuinka asiakas ja palvelija käsittelevät evästeitä HTTP-protokollassa?
TIEDOSTON SIIRTOA
Sovellus A (esim. postipalvelin tai webbipalvelin) siirtää suurehkon, kuvia sisältävän tiedoston toisessa tietokoneessa olevalle sovellukselle B (esim. postipalvelimelle tai selaimelle) TCP-protokollaa käyttäen.
a) Oleta, että siirrossa ei esiinny mitään virheitä tai muita ongelmia. Selvitä kaaviokuvan avulla tai muuten selkeästi, mitä kaikkea tällöin TCP-tasolla tapahtuu eli mitä TCP-segmenttejä, missä järjestyksessä ja milloin lähettäjän ja vastaanottajan järjestelmien välillä vaihdetaan.
b) Entä, jos dataa siirrettäessä yksi TCP-segmentti katoaa kokonaan? Mitä silloin tapahtuu? Esitä kaaviokuvan avulla, kuinka virheestä toivutaan ja kuinka tiedonsiirto tämän jälkeen jatkuu.
REITITYSTÄ
a) Millainen laite on reititin, mitä se tekee, kuinka se toimii? Mitä yhteistä on reitittimellä ja kytkimellä? Miten ne eroavat?
b) Mikä on reititysprotokolla ja mihin sitä tarvitaan?
c) Miten reititys virtuaalipiiriverkossa poikkeaa datagrammiverkon reitityksestä?
REITITYSALGORITMIEN VERTAILU
Internetissä on yleisesti käytössä kaksi erilaista reititysalgortimia: linkkitilareititys (link state routing) ja etäisyysvektorireititys (distance vector routing)? Mitä yhteisiä piirteitä näillä reititysprotokollilla on? Miten ne eroavat toisistaan?
LINKKITILAREITITYS
Miten linkkitilareititystä (link state routing) noudattavat reitittimet päivittävät reititystietonsa? Selvitä melko yksityiskohtaisesti eri vaiheiden toiminta.
ETÄISYYSVEKTORIALGORITMI
Miten reitittimet päivittävät reititystaulunsa etäisyysvektorireititystä käytettäessä?
Näytä esimerkeillä, kuinka etäisyysvektorireititystä käytettäessä 'hyvät uutiset leviävät nopeasti ja huonot uutiset hitaasti'. Miten tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan? Mitä muita ongelmia etäisyysreitityksessä on?
ETÄISYYSVEKTORIREITITYS 2
a) Esitä, miten kuvan reitittimen A reititystaulun sisältö muuttuu, kun reititystietojen välittämiseen käytetään etäisyysvektorireititystä. Oletetaan aluksi, että A:n reititystaulu on tyhjä.
A . | . | . 5 |1 . | 3 . B ------------- C | . | |2 . | | . 1 | 1 | . | D --------------E 3b) Näytä esimerkeillä, kuinka etäisyysvektorireititystä käytettäessä 'hyvät uutiset leviävät nopeasti ja huonot uutiset hitaasti'. Miten tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan?
REITYSTAULU DIJKSTRAN ALGORITMILLA
a) Etsi allaolevasta verkosta Dijkstran algoritmia käyttäen kustannuksiltaan pienimmät reitit solmusta A kaikkiin muihin solmuihin.3 B . . . . . . .F . . . . . . . . 3 . 1 . 4 . . 2 . . . . . 3 . . 3 . verkko A . . . . . . . D . . . . . . . .E . . . . . . . . . . 2 . 2 . 2 . . . . 1 . . . . . . . . C . . . . . . . G 2b) Laadi löydettyjen reittien perusteella solmulle A:lle reititystaulu, jossa kullekin solmulle kerrotaan käytettävä ulosmenolinkki ja kustannus solmuun. Ulosmenolinkit on numeroitu siten, että linkki A:sta B:hen on 1, A:sta D:hen 2 ja A:sta C:hen 3.OSOITTAMINEN
Miten TCP/IP -protokollapinon eri kerrokset selvittävät alemman palvelua tarjoavan kerroksen käyttämän osoitteen? Käytä esimerkkinä Helsingin yliopistosta lähetettyä sähköpostia, joka pitää toimittaa Malagan yliopistossa opiskelevalle vastaanottajalle.
YHTEISKÄYTTÖINEN SIIRTOKANAVA
Yhteiskäyttöinen siirtokanava jaetaan monen käyttäjän kesken. Esimerkkejä eri tavoista ovat Ethernet-lähiverkossa käytetty CSMA/CD-protokolla ja langattomissa verkoissa käytetty CDMA.
a) Miksi tarvitaan yhteiskäyttöisen kanavan käytön sääntelyä?
b) Miten CSMA/CD toimii? Simuloi Ethernetin CSMA/CD-väylän toimintaa alkaen tilanteesta, jossa asema A on lähettämässä, ja A:n lähetyksen aikana asemat B ja C haluavat ryhtyä lähettämään. Mitä sitten tapahtuu? Miten B ja C toimivat? Kuinka B ja C saavat lähetettyä omat kehyksensä?
[ c) Miten CDMA jakaa yhteiskäyttöisen kanavan eri käyttäjille? ]
d) Mitä muita tapoja yhteiskäyttöisen siirtokanavan kapasiteetin hyödyntämiseen voidaan käyttää?
YHTEISKÄYTTÖINEN SIIRTOKANAVA 2
a) Mitä tarkoitetaan yhteiskäyttöisellä siirtokanavalla? Miksi yhteiskäyttöinen siirtokanava on ongelmallinen?
b) Miten Ethernetissä yhteiskäyttö on ratkaistu?
[ c) Asemat A, B ja C käyttävät CDMA:ta lähettäessään. Asemille on varattu omat sirukoodit seuraavasti: A = 0010 1110, B = 0101 1100 ja C= 0001 1011. Kun vastaanottaja saa signaalin (-1, -3, 1, -1, 1, -1, 3, 1), niin mitkä asemat ovat tällöin lähettäneet ja minkä bitin kukin on lähettänyt? ]
REITITYS ETHERNET-LÄHIVERKKOON
Oletetaan, että reititin (router) vastaanottaa toiselta reitittimeltä oman Ethernet-lähiverkkonsa koneelle osoitetun paketin (datagrammin), joka sisältää HTTP-kyselyn. Reitittimen oma lähiverkko koostuu kytkimillä (switch) ja keskittimillä (hub) yhdistetyistä lähiverkoista.a. Minkä eri protokollien otsakkeita ja dataa paketti sisältää? Piirrä kuva.
b. Piirrä kuva reitittimestä ja sen lähiverkosta.
c. Miten reititin selvittää vastaanottavan koneen MAC-osoitteen? Millä kerroksella tällöin toimitaan?
d. Miten reitittimen linkkikerros toimii lähettäessään paketin Ethernet-verkkoon?
e. Miten lähiverkkoja yhdistävä kytkin (switch) osaa ohjata saamansa kehyksen oikeaan aliverkkoon?
f. Miten keskitin toimii, kun se vastaanottaa kehyksen?
LÄhiverkoista
Kuvan reititin (router) R2 vastaanottaa toiselta reitittimeltä R1 oman Ethernet-lähiverkkonsa koneelle A osoitetun paketin (datagrammin), joka sisältää HTTP-vastauksen koneen lähettämään HTTP-kyselyyn. Vastauksen lähettäjä on kone B jossain Internetissä. Reitittimen R2 oma lähiverkko koostuu kytkimillä (switch) ja keskittimillä (hub) yhdistetyistä lähiverkoista.
a) Minkä eri protokollien otsakkeita ja dataa reitittimen R2 vastaanottama paketti sisältää? Piirrä kuva.
b)Minkä muotoisena reititin R2 lähettää paketin kytkimelle? Piirrä kuva, josta selviää erityisesti eri kerroksilla käytetyt osoitteet.
c) Miten aliverkkoja yhdistävä kytkin (switch) osaa ohjata saamansa kehyksen oikeaan aliverkkoon?
d) Miten keskitin toimii, kun se vastaanottaa kehyksen?
e) Missä vaiheessa ja miksi voidaan tarvita ARP-protokollaa? Miten sitä käytetään ja mitkä laitteet käyttävät?
ETHERNET-LÄHETYS
Miten Ethernet-verkon asema toimii halutessaan lähettää kehyksensä verkkoon?
ETHERNET JA KYTKIMET
Verkko koostuu useista kytkimillä yhteenliitetyistä kuulosteluväylistä (802.3, 'Ethernet'-verkko). Verkon eräässä lähiverkossa oleva asema A lähettää kehyksen usean kytkimen takana olevan toisen lähiverkon asemalle B.
Miten Ethernet-verkon aseman MAC-kerros (Medium Access Control Layer) toimii lähettäessään kehystä verkkoon, jotta lähetys onnistuisi?
Miten aseman A lähettämä kehys saadaan toimitettua siihen lähiverkkoon, jossa asema B sijaitsee? Mitä tietoja tähän tarvitaan, missä ja miten tiedot kerätään?
ETHERNET
Miksi Ethernet-kehyksellä on minimi- ja maksimipituus?
Millä eri tavoin Ethernet-verkkoja voidaan yhdistää suuremmiksi verkoiksi? Mitkä ovat kunkin tavan hyödyt ja haitat?
IP-OSOITE ja IP-PROTOKOLLA (IPv4)
a) IP-verkko on pakettikytkentäinen verkko, joka tarjoaa yhteydetöntä ja epäluotettavaa palvelua. Mitä näillä termeillä tarkoitetaan?
b) Millainen on IP-osoite?
c) IP-protokolla huolehtii pakettien eli datagrammien siirrosta hyvin erilaisten verkkojen kautta. Millä keinoin IP-protokolla selviytyy siitä ongelmasta, että eri verkoissa on käytössä erilainen paketin maksimikoko?
OSOITTAMISESTA
a) Mitä URL-osoitteen http://www.motorola.com/NSS/Technology/cdma.html eri osat tarkoittavat?
b) Millaisia osoitteita on käytössä TCP/IP-pinon eri kerroksilla?
c) Millä tavoin eri kerrokset saavat selville niille palvelua tarjoavalla alemmalla kerroksella käytetyn osoitteen?
LINKKIKERROS
a) Sijoita linkkikerros (link layer) Internetin protokollapinoon. Mainitse kaksi linkkikerroksen protokollaa ja selvitä myös lyhyesti, mihin näitä protokollia käytetään.
b) Kerro linkkikerroksen tarjoamista palveluista.
c) Mitä yhteisiä piirteitä on kuljetuskerroksella (transport layer) ja linkkikerroksella? Mikä on tärkein näiden kerrosten välinen ero?
TCP/IP-PROTOKOLLAPINO
a) Piirrä TCP/IP-protokollapino ja nimeä sen eri kerrokset ja kerro lyhyesti kunkin kerroksen tehtävistä.
b) Mihin seuraavia protokollia käytetään: i) ARP-protokolla ii) DNS-protokolla iii) UDP-protokolla iv) IMAP-protokolla? Mille Internetin protokollapinon kerrokselle kukin niistä kuuluu?
c) Piirrä kuva TCP/IP-verkosta, jossa on sekä reitittimiä, runkoverkko, kytkimillä ja keskittimillä yhteenliitettyjä lähiverkkoja ja isäntäkoneita.
d) Mitkä TCP/IP-protokollapinon kerrokset on toteutettava keskittimissä, kytkimissä, isäntäkoneissa ja reitittimissä?
e) Mitä tarkoittaa pakettikytkentäinen (packet switched) verkko? Millä tavoin pakettikytkentä on parempi kuin piirikytkentä?
TUNTUMATON KYTKIN
Miten kytkin osaa ohjata kehyksen oikeaan lähiverkkoon?
LAN - INTERNET - LAN
Runkoverkon reitittimet yhdistävät kahden yliopiston lähiverkko-ratkaisut. Kummassakin yliopistossa erilliset laitokset on kytketty kytkimien välityksellä reitittimeen, ja kunkin laitoksen sisäisesti koneita on yhdistelty keskittimien avulla. Toisen lähiverkon kone X lähettää IP-paketin (datagrammi) toisen yliopiston lähiverkon koneelle Y. Selvitä, miten lähetetty paketti ohjautuu koneelta X koneelle Y. (piirrä kuva!)
a) Miten keskitin (hub) toimii?
b) Miten kytkin (switch) toimii?
c) Miten runkoverkon reitittimet (router) toimivat?
Kerro myös, mitä tietoja eri laitteet tarvitsevat ja miten tai mistä se saavat tarvitsemansa tiedot.
PAIKALLISVERKON SEGMENTIT
a) Verkko koostuu useista kytkimillä yhteenliitetyistä lähiverkkosgementeistä. Verkon eräässä segmentissä oleva asema A lähettää kehyksen usean kytkimen takana olevan toisen segmentin asemalle B. Miten aseman A lähettämä kehys saadaan toimitettua asemalle B? Mitä tietoja tähän tarvitaan ja miten tiedot kerätään?
b) Lähiverkon koneita voi yhdistää myös keskittimillä (hub). Millainen laite on keskitin ja millaisia rajoituksia se asettaa koneiden yhdistämiselle?
TARKISTUSSUMMAA
a) Käytössä on CRC-tarkistus ja virittäjä 1011. Vastaanotettu kehys on 11011001. Onko kehys virheellinen? Perustele vastauksesi.
b) Millaista virhetarkistusta käytetään IP-protokollassa?
VIRHE JA TOIPUMINEN
Verkkoon lähetetyt paketit voivat tulla perille virheellisinä tai kadota kokonaan.
Mitkä tekijät aiheuttavat virheellisiä paketteja tai pakettien katoamisia?
Miten vastaanottaja havaitsee paketin virheelliseksi tai huomaa paketin puuttuvan? Mitä eri keinoja ja tapoja on käytettävissä? Miten tällaisesta virhetilanteesta toivutaan?
Miten Internet-protokollat IP, UDP ja TCP suhtautuvat virheisiin ja virhetilanteesta toipumiseen? Tai miten ne pyrkivät estämään virheiden syntymistä?
TULVITUSTA JA PALOITTELUA
a) Mitä tarkoitetaan tulvituksella (flooding)? Mitä ongelmia tulvituksessa on? Mitä hyviä puolia?
b) Mitä tarkoitetaan paloittelulla (fragmentation)? Miksi sitä tarvitaan? Miten IP-protokolla (IPv4) hoitelee paloitteluun? Voiko pakettien paloittelu aiheuttaa ongelmia isäntäkoneille? Jos voi, niin miten ja millaisia ja voiko niitä mitenkään estää?
IP-PAKETIN VäLITYS
Reititin vastaanottaa eteenpäin toimitettavaksi 4000 tavun IP-paketin (datagrammi), jonka numero on 123, mutta verkko, jonne paketti pitäisi lähettää hyväksyy korkeintaan 1500 tavun kokoisia IP-paketteja. Miten IPv4-protokolla toimii tässä tilanteessa?
MUUTAMALLA LAUSEELLA
Vastaa lyhyesti, muutamalla lauseella seuraaviin kysymyksiin:
a) Mihin tarvitaan ARP-protokollaa? Miten se toimii?
b) Kytkimessä on liitännät useihin lähiverkkosegmentteihin. Miten kytkin oppii tietämään, mistä suunnasta eri koneet löytyvät? Miten kytkin toimii, jos se ei tiedä, minkä liitännän kautta vastaanottaja tavoitetaan?
PALOMUURI
Selitä palomuurin (firewall) toimintaidea.
Kurssia on luennoitu syksystä 2000 alkaen. Nämä tehtävät on poimittu kurssin kokeista (2000-2004, 2007 Liisa Marttinen, 2005-2006 Auvo Häkkinen).
Helposti - osallistuin. |