Sampo Smolander, 12.12.2005 (päivitys 23.12.2006)
Marklund (1988) antaa kuuselle neulasten kuivapainon
rinnankorkeusläpimitan funktiona seuraavasti:
neulasmassa kiloina = exp( -1.9602 + 7.8171 * d/(d+12) )
missä d on puun rinnankorkeusläpimitta sentteinä. Kyseessä on
havaintoaineistoon sovitettu regressiokäyrä. Metsämiesten standardoitu
rinta sijaitsee 1.3 metrin korkeudella maanpinnasta.
Palmrothin ym. (2002, taulukko 3) perusteella (vaihtoehto olisi myös käydä ulkoa hakemassa pari neulasta ja mitata ne, mutta hei, sitähän me tuota paperia varten olemme tehneet erinäiset määrät) valitaan "tyypillisen" neulasen mitoiksi: pituus = 1 cm, paksuus = leveys = 1 mm. Ja näistä romboidisen prisman pinta-alan kaavalla (Palmroth ym. 2002, kaava 2) yhden neulasen kokonaispinta-ala = 0.2828 cm2. Valitaan neulasten ominaispinta-alaksi 100 cm2/g (Palmroth ym. 2002, kuva 5).
Edellisten pohjalta kuusen neulasmäärä riippuu rinnankorkeusläpimitasta seuraavasti:
neulasten lukumäärä = 353607 * exp( -1.9602 + 7.8171 * d/(d+12) )
Funktion kuvaaja näyttää seuraavalta:
Jos vaikka pienehkön joulukuusen rinnankorkeusläpimitta olisi 2 cm, olisi kuusessa n. 150 000 neulasta.
Arviossa voi olla erinäistä virhettä. Ylle valitut arvot vaihtelevat puun eri osissa (Palmroth ym., 2002), puuyksilöt eroavat toisistaan, jne., mitä ei tässä ole tietenkään huomioitu. Lisäksi joulukuuset saattavat olla kasvaneet keskimäärin valoisemmissa oloissa kuin Marklundin malliaineistoon valitut kuuset, joten ehkä joulukuuset ovat jonkin verran tuuheampia ja niissä on enemmän neulasia.
Jos joku tulee ihan oikeasti laskeneeksi, olen kiinnostunut kuulemaan tuloksia: sampo.smolander@helsinki.fi
S. Palmroth, P. Stenberg, S. Smolander, P. Voipio and H. Smolander (2002): Fertilization has little effect on light-interception efficiency of Picea abies shoots. Tree Physiology 22(15/16): 1185-1192. [abstract] [pdf]