in english

58110-3 Tieteellisen kirjoittamisen kurssi

Kurssin asema ja tavoite

Kurssi on tietojenkäsittelytieteen pääaine- ja sivulaudaturopiskelijoiden pakollinen cum laude approbatur -tason opintojakso.

Kurssi valmentaa tieteellisen esityksen (tutkielman, raportin, julkaisun) laatimiseen, johon kuuluu lähdemateriaalin haku ja käyttö, esityksen jäsentäminen sekä kirjallinen ja suullinen esitystaito.

Tieteellisten tekstien lukutaito ja tieteellisen esityksen rakentamisen taidot ovat tarpeellisia myös tiedemaailman ulkopuolella. Näille taidoille rakentuvat mm. projektin johtamisen ja onnistuneen ohjelmistotuotteen toteuttamisen edellytykset.

Kurssin päätteeksi kirjoitetaan luonnontieteen kandidaatin (LuK) tutkintoon vaadittu tutkielma. Kurssin taidot ja menetelmät ovat tarpeen myös filosofian maisterin (FM) pro gradu -tutkielmaa laadittaessa. Kurssin yhteydessä tehdään myös suomalaisiin yliopistotutkintoihin sisältyvä äidinkielen kypsyyskoe.

Kurssin suorittaminen

Kurssi suoritetaan osallistumalla luentoihin, suorittamalla hyväksyttävästi kolme kirjoitusharjoitusta (erityisesti tutkielma), osallistumalla oman pienryhmän toimintaan (esitelmät, vertaiskommentointi) sekä osallistumalla kurssin lopuksi järjestettävään kirjoituskokeeseen.

Kurssisuorituksesta saatua arvosanaa ei voi myöhemmin enää korottaa, koska se on määräytynyt (pääosin) LuK-tutkielman perusteella, eikä kertaalleen hyväksyttyjä tutkielmia voi enää uusia. Jos siis tarvitset välttämättä jonkin tietyn arvosanatason, niin sinun on tähdättävä sen saavuttamiseen heti tutkielmaprosessin alusta alkaen.

Esitiedot ja sijoittaminen opintoihin

Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden muut cum laude approbatur -tason pakolliset kurssit ja harjoitustyöt lukuunottamatta kursseja Ohjelmistotuotanto (581259-4) ja Ohjelmistotuotantoprojekti (581260-4).

Tätä kurssia ei suositella suoritettavaksi yhtä aikaa Ohjelmistotuotantoprojektin kanssa, koska molemmissa on tiukkoja määräaikoja, jotka lisäksi sattuvat usein päällekkäin.

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan jo edellisen lukukauden puolella (syksyn kurssille huhti- ja kevään marraskuussa). Ilmoittautuminen tapahtuu toisin kuin kursseille yleensä, ja siitä on annettu erillinen ohje.

Kurssin korvaaminen

Jos olet jo suorittanut jonkin sellaisen (tiede-, taide- tai ammatti)korkeakoulututkinnon, johon kuului osana kirjallinen tutkielma tai lopputyö, niin voit anoa tämän kurssin korvaamista sen perusteella. Tällöin korvaushakemuksen liitteenä on toimitettava yksi (1) kappale ko. kirjallista työtä. Päätös tehdään sen perusteella, kuinka samanlainen se on kurssilla tehtävien LuK-tutkielmien kanssa (eikä siis esimerkiksi arvosanan perusteella).

Jos taas olet jo suorittanut kypsyyskokeen jossakin muussa Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan pääaineessa, ei sinun tarvitse suorittaa sitä uudelleen tietojenkäsittelytieteessä. Sen korvaamisesta muiden tiedekuntien tai korkeakoulujen kypsyysnäytteillä on kysyttävä erikseen kurssin vastuuhenkilöltä.

Luennot

Kurssilla on seitsemän luento- ja keskustelukertaa. Ensimmäinen luentokerta on varsinkin syyslukukausina käytännön aikataulutussyistä ollut pakko sijoittaa ennen muun opetuksen alkua.

Teemat

  1. tapaaminen: Orientointi
  2. tapaaminen: Tieteellisen tekstin luonne
  3. tapaaminen: Miten teksti syntyy
  4. tapaaminen: Kirjoittajan kahleet?
  5. tapaaminen: Esitystekniikan rutiineita
  6. tapaaminen: Kielenhuollon haasteita
  7. tapaaminen: Suullinen esittäminen

Luentokalvot lukukausikohtaisilla sivuilla.

Harjoitukset

Kurssilaiset jaetaan opiskelijoiden kiinnostusten mukaan 4-6 hengen työryhmiin. Ryhmät toimivat läpi lukukauden lähes joka viikko. Jokaisen opiskelijan edellytetään toki jatkavan omaa työtään itsenäisesti myös silloin, kun ryhmätoimintaa ei ole.

Ensimmäiseen ryhmäkokoontumiseen osallistuminen on pakollista! (Jos et millään pääse paikalle, niin ota etukäteen yhteys kurssin vastuuhenkilöön ja ryhmäsi ohjaajaan!)

Ryhmissä jokainen tekee (ainakin) seuraavat harjoitukset:

REFERAATTI
Tieteellisen artikkelin keskeisen sisällön kokoaminen ja esittäminen omin sanoin. Voi perustua useampaankin keskeiseen lähteeseen. Referaatti on noin 2-4 sivun mittainen.
AINE
Aine on noin 10 sivun mittainen kirjoitelma, jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja joka noudattaa kirjallisen esitystavan sääntöjä.
ESITELMÄ
Huolellisesti valmisteltu esitelmä oman tutkielman aihealueesta pidetään muille ryhmäläisille. Kiinnitetään huomiota aihepiirin jäsentämiseen tutkielmaa varten sekä suullisen esityksen muotoon. Esityksen mitta on 20-25 minuuttia. Esityksen tukena käytetään useimmiten kalvoja annettujen ohjeiden mukaisesti.
TUTKIELMA
Tutkielmassa pyritään esitettävän asian syvempään ja monipuolisempaan ymmärtämiseen. Huomiota kiinnitetään tutkielmalle tyypilliseen aiheen jäsentelyyn ja sisällön kokoonpanotapaan. Tutkielman pituus on noin 20 sivua.

Harjoitusten aiheet pyritään ketjuttamaan toisiaan tukeviksi: yleiskatsaus, tarkempi fokusointi osa-alueeseen, käsittelyn monipuolistaminen varsinaiseksi tutkielmaksi. Enemmän harjoitusten tekemisestä kertoo Anni Rytkösen kuvaus.

Harjoituksille on ryhmässä varattu suunnilleen seuraavasti: referaatti 3 viikkoa, aine 5 viikkoa ja tutkielma 6 viikkoa. Tutkielmakin pyritään saamaan valmiiksi kurssin aikana. Jatkoaikaa myönnetään poikkeustapauksissa hakemuksesta.

Harjoitusten ja tutkielman tulee noudattaa muodoiltaan annettuja ohjeita (kts. kurssikansiota alempana tällä sivulla).

Kypsyysnäyte

Kurssin lopuksi suoritettava kypsyysnäyte kirjoitetaan kurssilla tehdyn tutkielman pohjalta.

Tutkielmien arviointi

Tutkielman tarkastuksessa kiinnitetään huomiota asiakokonaisuuden hallintaan, tekstin luettavuuteen, eettisten sääntöjen noudattamiseen ja esitystekniikkaan.

Asiakokonaisuuden hallinta edellyttää, että tekstissä on tuotu esiin käsiteltävälle asialle olennaiset piirteet ja vain ne. Tutkielman jäsentelyn on syytä noudattaa esitettävän asian rakennetta luontevalla tavalla. Tekstiä voi arvoida myös tarkastelemalla onko sen tiedonkäyttötapa yksinomaan toteava ja kuvaileva vai kehittelevä, jolloin mukana on lisäksi analyysiä, synteesiä ja arvointia.

Tekstin luettavuus muodostuu mm. itsenäisestä käsiteltävän asian kuvaamisesta ja lukijan ohjaamisesta. Lähteitä käytetään tehtyjen väitteiden tukena, ei sellaisenaan toisiinsa niveltymättöminä palasina. Samoin on syytä kiinnittää huomiota tekstin yksikäsitteisyyteen ja täsmällisyyteen.

Eettiset säännöt määrittävät esimerkiksi korrektin viittaus- ja lainaustekniikan ja plagioinnin välistä eroa. Hyvään kirjoitustapaan kuuluu myös, ettei tuloksia tai väitteitä jätetä ilman todisteita tai perusteluja.

Esitystekniikkaan kuuluvat sanonnan täsmällisyys, kirjoitusteknisten välineiden käyttö (kuvat ja taulukot teksteineen, vaatimukset täyttävä lähdeluettelo ja viitetekniikka) sekä kieliopillinen ja oikeinkirjoituksellinen virheettömyys.

Tutkielmien arvioinnissa käytetään normaaleja kurssiarvosanoja.

Plagiointi ja muu vilppi johtavat tutkielman hylkäämiseen.

Tieteellisen kirjoittamisen kurssin tutkielmalta ei vaadita omaa tutkimuksellista panosta. Kurssilla harjoitellaan ensisijaisesti tiedon hankkimisen ja tieteellisen kirjoittamisen teknisiä keinoja. Tutkimusprosessin muita osia harjoitellaan pro gradu -tutkielmassa.

Kurssimateriaalia

Justin Zobel, Writing for Computer Science. Springer-Verlag 1997. (kurssikirjahyllyssä)

Kurssikansio Löytyy salista A412 ja sisältää seuraavat dokumentit:

  1. Opinnäytetyön ulkoasun malli ainetta ja tutkielmaa varten
  2. Pekka Kilpeläisen ohje WWW-lähteisiin viittaamisesta.
  3. Frantzblau,D.S., Teaching Students to Read Papers. ACM SIGACT News 22, 4 (1991), 35-37.

  4. (Kansiossa kaksisivuinen versio.)
  5. J.T. Hakala: Graduopas (Gaudeamus, 1999), sivut 44-49.
  6. Esimerkkejä käsitekartoista.
  7. Esimerkkejä täsmällisestä mutta silti juohevasta määrittelytyylistä.
  8. Kysely "kirjoittamista koskevia käsityksiä".
  9. SFS-standardi nro 2324: Tekstivedoksen korjausluku.
  10. Levin,R., Redell,D.D., An Evaluation of the Ninth SOSP Submissions or How (and How Not) to Write a Good Systems Paper. ACM SIGOPS Operating Systems Review 17, 3 (1983), 35-40.

Työskentelyn välineitä

Kurssille osallistuja voi hakea (muovi)avainta laitoksen tiloihin ja lainausoikeutta laitoksen kirjastoon. Molemmat myönnetään sen lukuvuoden ajaksi jolla kurssille osallistutaan. Lisätietoja kurssin vastuuhenkilöltä.

LaTexin ja muiden välineiden käytöstä tutkielman teossa

Tiedon hakeminen

Sanakirjoja ja sanastoja

Kielenhuoltoasioita

Tutkielman rakentamisesta

Viimeistelystä

Suullinen esitys

Kurssitiimi

Kulloinkin vuorossa oleva kurssin henkilökunta (vastuuhenkilö, ryhmien valvojat ja ohjaajat) löytyvät lukukausikohtaiselta sivulta. Ko. sivun kautta pääsee myös kunkin ryhmän omalle sivulle.

Tiimin roolijako on seuraava:

Kurssimateriaalin tuottajista

Kurssia ovat pitäneet mm. Matti Nykänen, Pekka Kilpeläinen ja Matti Mäkelä.


Lea.Kutvonen@cs.Helsinki.FI