1. Johdanto

"Java is a general-purpose concurrent class-based object-oriented programming language, specifically designed to have as few implementation dependencies as possible. Java allows application developers to write a program once and then be able to run it everywhere on the Internet." (Gosling, Joy, Steele: The Java Language Specification, 1996)

Syntyhistoriasta:

• James Gosling suunnitteli Oak-nimisen kielen alunperin ns. upotettujen järjestelmien toteuttamiseen (kulutuselektroniikkaa varten!) (Sun Microsystems inc.)(1991)
• Kieltä kehiteltiin useita vuosia (Ed Frank, Patrick Naughton, Jonathan Payne, Chris Warth).
• Uudeksi sovellusalueeksi kielen kehittelyssä otettiin Internet ja kieli nimettiin Javaksi. (Jaava on Indonesian pääsaari! Jaavalainen kahvi on hyväksi tunnettua!)
• "The Java Language Specification" julkaistiin elokuussa 1996.

• C++:n (ja siis C:n) lauseet ja lausekkeet ("niiden hyvät puolet")
• olio-ohjelmointi: luokat, periytyminen, ilmentymät (ei luokkien moniperiytymistä, mutta interface-moniperiytyminen)
• vahva tyypitys
• "kaikki määritelty"
• Unicode: mykistävä merkkivalikoima
• "pieni kieli": vähän varattuja sanoja ja syntaktisia rakenteita, silti hyvin ilmaisuvoimainen
• poikkeusten käsittely
• rinnakkaisuus
• automaattinen roskienkeruu
• hyvin monipuoliset, täsmällisesti määritellyt kirjastot (kaikille samat!); mm. graafinen käyttöliittymä, tietoliikenne verkossa, ...
• pyrkimys toteutusriippumattomuuteen ja ohjelmien siirrettävyyteen
  • välikielen käyttö (bytecode): "käännetään missä käännetään, aina syntyy sama tulos", "suoritetaan missä suoritetaan, seuraukset ovat aina samat" (mutta ...)
  • "kaiken täsmällinen määrittely": tietotyypit, kirjastot
• sovellusten (application) lisäksi kielellä tehdään sovelmia (applet), joiden idea on:
  • WWW-selain noutaa välikielisen ohjelmatiedoston palvelun tarjoajan koneesta
  • selaimeen sisäänrakennettu tulkki suorittaa välikielisen ohjelman käyttäjän omassa koneessa
  • järjestelmään liittyy tarkistus siitä, että sovelma ei voi tehdä mitään, mikä vaarantaa sovelman käyttäjän tietojen suojauksen (vielä on ongelmia!)

• Ohjelman osat (luokkakirjastot) voivat sijaita missä vain verkkomaailmassa. Kun jotain palvelua tarvitaan, se käydään hakemassa sieltä, mistä se löytyy. Haettu ohjelma puolestaan voi hakea muualta tarvitsemiaan osia, jne. Ohjelmia ei näin enää osteta omaksi vaan niiden yhdestä käyttökerrasta maksetaan "verkkopennejä".

Takaisin sisällysluetteloon.