Kevään 2004 Ohjelmointitekniikka (Java) -kurssilla kokeillaan uudenlaisia opiskelijakeskeisiä opiskelumuotoja, oppimistapoja, ks. s Kurssin luonteesta ja työskentelytavoista.

Ensimmäisellä harjotuskerralla opiskelijat ohjaajan avustuksella järjestäytyvät noin viiden hengen opintopiireihin, jotka yhteistyössä ratkovat kurssin harjoitustehtäviä.

Läsnäolo järjestäytymistilaisuudessa on välttämätöntä! Poissaolijoiden paikat jaetaan jonottajille. Poissaolija voi siis ihan oikeasti menettää paikkansa! Kurssin työskentelytapojen luonteen takia virallista osanottajamäärää ei voida kasvattaa. Kurssi-ilmoittautumisaikaa käytetään jonotustilanteissa päätöksenteon perusteena.

Käytäntöjä ja sääntöjä:

• Kurssille ilmoittauduttaessa on jo valittu kaksi viikoittaista ryhmäkokoontumisen aikaa. Juuri näinä aikoina opintopiirit saavat opettajan ohjausta tietokoneluokassa. Paikalla näissä tilaisuuksissa on siis noin viisi viiden hengen kokoista opintopiiriä, joita palvelee yksi opettaja.
• Järjestäytymistilaisuudessa opintopiiri keksii itselleen nimen ja ilmoittaa sen sekä jäsenten nimet ja sähköpostiosoitteet omalle ohjaajalleen.
• Opintopiirin työskentelyjakso on kahden viikon mittainen. Ohjattujen kokoontumisen muoto saattaa olla esimerkiksi seuraavanlainen:
  1. kerta (1. viikko, 1. kokoontuminen)
     tehtäviin tutustuminen ja helppojen ratkaiseminen, "sormiharjoituksia"
  2. kerta (1. viikko, 2. kokoontuminen)
     ongelmien ratkomista, ratkaisujen esittelyä ohjaajalle
  3. kerta (2. viikko, 1. kokoontuminen)
     vaikeampien tehtävien ratkomista
  4. kerta (2. viikko, 2. kokoontuminen)
     vaikeampien tehtävien esittelyä ohjaajalle ja muille ryhmän opintopiireille; opintopiiri vastaa ryhmänä ratkaisujen esittämisestä;
     ennalta määriteltyjen tehtävien ratkaisuja jätetään ohjaajalle arvioitaviksi

  Tämä voi kuitenkin vaihdella työskentelyjaksoittain. Tarkemmat tiedot löytyvät harjoitussivulta.

• Opintopiirin jäsenet saavat läsnäolostaan, aktiivisuudestaan ja ratkaistuista tehtävistä pisteitä. Kurssin osasuorituksista saatavat pisteet ja niiden saamisen säännöt esitetään tarkasti sivulla Kurssin luonteesta ja työskentelytavoista.
• Opintopiirien kokoonpano on periaatteessa kiinteä, mutta jos erityisen painavia syitä ilmenee, osanottajamuutoksista on sovittava ohjaajan ja kurssin vastuuhenkilön kanssa.

Ideoita ja hyvää tarkoittavia neuvoja:

• Virallisten kokoontumisten lisäksi opintopiiri voi itsenäisesti kokoontua laitoksen opiskelijatiloissa tai mikroluokissa, mutta mikään ei estä kokoontumista kahviloissa tai baareissa, osallistujien kotona, ...
• On luultavasti hyvä idea sopia itsenäisille kokoontumisillekin viikoittainen vakioaika.
• On järkevää ennen opintopiirin kokoontumista mietiskellä tehtäviä itse; näin luultavasti on ryhmässä enemmän hyödyksi muille - ja myös itselleen!
• Joskus voi olla tarkoituksenmukaista jakaa työtaakkaa siten, että sovitaan, kuka miettii ennalta mitäkin tehtävää. On silti viisasta perehtyä kaikkiin tehtäviin.

• Yksi kurssin opiskelija (saako sanoa nimen?) ehdotti seuraavaa menettelyä ns. itsearviopisteiden (ks. työskentelytapasivu) jakamiseen:
  Kukin kertoo aluksi ryhmälleen montako pistettä itselleen antaisi. Lähtokohta aktiiviselle opintopiiriläiselle on kaksi pistettä. Ajatuskulku voisi olla tällöin jotakuinkin seuraava:
  • "Olenpa duunannut oman osani siinä missä muutkin. Otan kaksi pistettä."
  • "Sori ku oli vähä kiire niin ehti vähä huonommin tällä kertaa. Yksi piste."
  • "Mitäänhän en tehny eli en ehkä kehtaa pisteitäkään pyytää."
  Sitten ryhmä keskustelee pistejaon oikeudenmukaisuudesta, päättää pisteet ja kirjoittaa itsearvioraportin. Tällaista pisteistä päättämisen tapaa ei luultavasti koeta rankaisuna ja toisaalta kahta pistettä on aika vaikea vakavalla naamalla mennä vaatimaan jos ei ole töitä tehnyt. Lisäksi keskustelu ongelmatapauksissa lienee helpompaa kun ongelman aiheuttaja itse joutuu arvioimaan aktiivisuuttaan.

• Ryhmätyössä vuorovaikutuksen sanotaan olevan rakentavaa, kun (Sosiaalipsykologian tutkija Susanna Lähteenojan luettelo):
  
  • annetaan riittävää ja tehokasta apua ja tukea toisille
  • osoitetaan luottamusta toisia kohtaan
  • rohkaistaan panostamaan yhteiseen päämäärään
  • vaihdetaan yhteisiä tietoja, materiaaleja, kerrotaan työtavoista
  • annetaan jäsenille palautetta, joka auttaa tehtävästä suoriutumista
  • kannustetaan toisia
  • haastetaan toisten argumentteja ja johtopäätöksiä, jotta päästään korkeatasoiseen ongelmanratkaisuun ja oivalluksiin
  • kuunnellaan vaikka ollaan eri mieltä
  • ollaan valmiita muuttamaan omaa mieltä
  • ollaan kriittisiä asioille, ei ihmisille.
• Jaakko Kurhilan (laitoksen uusien opetusmenetelmien puolestapuhujan) neuvoja opiskeluun:
  1. Kukaan muu ei voi olla vastuussa oppimisesta kuin opiskelija itse; opettaja auttaa parhaansa mukaan mutta opiskelija on se joka oppii (opettajakin kyllä oppii, mutta se ei ole relevanttia tässä). Siksi on tärkeätä että jos kurssi vaatii etukäteisperehtymistä tms, opiskelijat ottavat vaatimuksen tosissaan.
  2. Ei kannata (ei saa) rajoittua pelkkään opettajaan ja hänen kurssimateriaaliinsa. Jokaisen yliopisto-opiskelijan velvollisuus on kyseenalaistaa. Kun ryhmä toimii, materiaalin käsittelyä pystyy hyvin laajentamaan ja hajauttamaan. Opintopiireissä kukin voi perehtyä johonkin, ja kertoa siitä muille. Silloin oppii hyvin, kun joutuu selittämään muille. Ja ryhmän muiden jäsenten on vaadittava muita selittämään ja muutenkin kantamaan oman osansa työsuorituksissa.

Takaisin kurssin pääsivulle.