Ohjelmointitekniikka (Scala): koealue ja vihjeitä

Muutettu viimeksi 29.4.2010 / Sivu luotu 28.4.2010 / [Scala]

Mahdollisesti hyödyllistä materiaalia:

• Kurssin www-materiaali
• Kurssin harjoitustehtävät
• Oppikirjan kaikki esimerkit
• Kurssikirja
• Scala-pääsivu
• Scalan API

Koealue: Laadin koekysymykset perustuen www-materiaaliini. Seuraavassa viitteet lukuihin tarkoittavat nimenomaan verkkomateriaalin lukuja. Numerointi on sama kuin kurssin oppikirjassa, mutta sisällöt hieman poikkeavat.

• Luku 1 ei ole kokeen kannalta kaikkein keskeisintä sisältöä. Siellä on taustaa, käytännön neuvoja ja ihan alkeita sekä toisaalta aika pitkällekin meneviä esimerkkejä.
• Luvuissa 2 ja 3 on kaikenlaista pikku sälää, jota voi kokeessakin tarvita. Listaoperaatioiden listaa ei kannata opetella ulkoa. ;)
• Luvut 4 ja 5 ovat keskeistä peruskalustoa. Operaattoripresedenssiluetteloa ei kannata opetella ulkoa. ;)
• Luvun 6 idea immutaabeleista olioista on keskeistä Scala-tekniikkaa.
• Luvussa 7 täsmennetään rakenteisten lauseiden toimintaa ja merkitystä. Myös for-rakenteen suodatus-generointi ja yield-arvojonot ovat keskeistä Scala-tekniikkaa. Kohta "Scala-knoppologiaa" kuuluu kuitenkin evvk-aiheisiin. Nimiavaruuksien sisäkkäisyys sitten taas on keskeistä Scala-tekniikkaa.
• Luku 8 on keskeistä Scala-tekniikkaa. Kohtaa "Kaksi seuraavaa esimerkkiä on oikeastaan syventävien opintojen Ohjelmointikielten periaatteet -kurssin kamaa!" ei tarvitse kokeessa ymmärtää.
• Luvuissa 9 ja 10 esitetyt tekniikat ovat keskeisiä. Luvun 9 kohta "Tyypitettyjä Lambda-lausekkeita Scalalla" ei kuulu koealueeseen.
• Luvun 11 luokkahierarkian ideat on syytä osata selittää: Mitä ja miksi ovat Any, AnyVal ja AnyRef. Entä Nothing ja Null. Nothing-AnyVal-knoppologiaa ei kuitenkaan kysytä.
• Luku 12 on keskeistä Scala-tekniikkaa. Erityisesti rajapintojen ohuus-rikkaus-ideat on syytä ymmärtää. Pinoutuvat muunnokset on syytä myös osata. Mutta moniperinnästä ja timanteista ei kysytä. Ja kuten jo kurssimateriaalissa todetaan: linearisointi ei kuulu koealueeseen. Kyse on siis siitä, että kokeessa vastaan ei tule tilannetta, jossa liitetyillä piirreluokilla olisi huomioon otettavia yliluokkia.
• Luvun 13 package-import-asioista ei tule inhottavan monimutkaisia kysymyksiä, mutta perusasiat on ymmärrettävä. Kohdasta "Saannin sääntelyä" ei tule kysymyksiä.
• Luvun 17 ensimmäinen kohta "Iteroitavat ja iteraattorit" on syytä osata. Luettelot sekvensseistä ja joukon ja kuvauksen operaatioista eivät kuulu koealueeseen.
• Luvun 30 aktoreista ja niiden viestinvälityksestä pitää ymmärtää ja osata vai sen verran ja sillä tasolla, kuin materiaali esittää. Mutta kysymyksiä voi tulla, vaikkei aihe laskareihin ehtinytkään.
• Luvun 32 Swingailusta ei tule koekysymyksiä.

Kokeen luonteesta:

• Kokeessa asioiden ymmärryksen ja taitamisen tasoksi riittää kurssimateriaalin ja luentojen taso. Kuten on nähty, Scala on vahva kieli ja samat asiat voidaan tehdä hyvin monella tavalla.
• Joissakin harjoitustehtävien esimerkkiratkaisuissa on tutustuttu moniin mielenkiintoisiin ohjelmointitekniikoihin, mutta näitä luentojen yli meneviä asioita ei siis kokeessa kysytä. Saa käyttää, jos osaa myös selittää.
• Jippoiluja ja opiskelijan tahallista harhaanjohtamista koetehtävissä yritetään välttää.
• Luultavasti tehtävätyypit ovat (mm./ainakin) seuraavanlaisia:
  • Selitä lyhesti XXXX ja anna myös valaisevia ohjelmaesimerkkejä. (XXXX on jokin käsite tai tekniikka)
  • Mitä seuraava tulostaa: XXXX? Miksi? Mistä on kysymys? Miten kaikki käy? Pelkästä tulostuksesta ei saa pisteitä! (XXXX on ohjelmanpätkä)
  • Selitä XXXX, anna pieniä esimerkkejä ja perustele XXXX:n hyödyllisyys(tms.) (XXXX on jokin ohjelma-arkkitehtuurin väline kuten funktioparametri, sulkeuma, luokka, abstrakti luokka, piirreluokka, pakkaus, iteraattori, aktori ...)
  • klassinen essee
  • ...
  • [Laadi ohjelma, joka XXXX. (XXXX on ohjelman "spesifikaatio") [Tämä tehtävätyyppi on ongelmallinen!]]
• Luultavasti kokeessa on aika vähän varsinaista itsenäistä ohjelmointia.
• Luultavasti kokeen ohjelmanpätkissä - annetuissa tai pyydetyissä - on kyse kurssimateriaalin ohjelmien muunnelmista.
• ...

Hyvää tarkoittavia neuvoja lainattuna perusopinnoista:

• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.
• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, jotka osaa. Sitten voi yrittää sitten niitä toisia ...
• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Silloin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.