Valkopolvi selvisi vaikeuksistaan - ja osoittautui urokseksi

Valkopolvi-tarantulalla (Acanthoscurria geniculata) oli hyvin vaikea nahanluonti 20.2.2003 - eläin kasvoi paljon. Vielä yli viikkoa myöhemmin tilanne vaikutti huolestuttavalta. Kirjoitin tuolloin jopa: "Tämä valkopolvi alkaa muuten olla suurempi kuin lajin kuuluisi oikeastaan olla... Mistä lienee kysymys? 'Mutanttihämähäkki'"?

Asia selvisi: Eläin varttui täysikasvuiseksi urokseksi!

Seuraavissa kuvissa näkyvät selvästi(?) etummaisten jalkaparien "koukut" ja pedipalppien (="käsien") uudenlainen vankka muoto. Koukuilla uros aikanaan (toivottavasti!?) pitää naaraan myrkkyhampaat kurissa... Ja pedipalppeihin tankataan sperma, jonka eläin (toivottavasti!?) aikanaan pääsee lahjoittamaan suopealle naaraalle...


Vielä 2.3.2003 valkopolvelle ei kuitenkaan ruoka maittanut. Kuvan sirkka saattoi rauhassa kävellä jopa jalkojen lomitse:


... ja laiskotti niin vietävästi ...


Mutta 3.3.2003 kaikki oli toisin! Kun suihkutin vähän vettä terraarion seinälle, eläin lähti heti tarkistamaan, mitä tapahtuu. Vanha skarppius oli palannut. Selvä merkki siitä, että ruokaa kannattaa taas tarjota.

Sirkka joutui terraarioon, valkopolvi kääntyi. Hitaasti hiipien, hötkyilemättä, se sieppasi ilman suurempaa numeroa sirkan kitaansa, joka selvästikin oli täysin toimintakunnossa:


Ja sittenpä alkoikin tavallisen virkeän hämähäkin tavallinen "onnellisuustanssi" ruoka suussa:


Arto Wikla 3.3.2003
Takaisin hämähäkkisivulle