Ohjelmoinnin jatkokurssi, syksy 2010: koe- ja tulosasioita

Kurssikoe on maanantaina 13.12.2010 klo 16:00-19:00 salissa A111 (ja tarvittaessa B123).

Koealue: Luvut VI-XIII sekä harjoitustehtävät.

Koekysymykset 13.12.2010 / Förhör 13.12.2010 / Examination 13.12.2010

Tulosasioita:
[Kaikki tulos- ja tarkistustiedot ovat laitoksen intranetissä, joten lukeminen vaatii kirjautumisen laitoksen käyttäjätunnuksella.]

• Tulokset, koe 13.12.2010
• Tarkistuslista 22.12.2010
• Yksityiskohtainen kirjanpito suoritetuista tehtävistä yms.
• Tarkastusselostuksia ja mallivastauksia:
  • 1. tehtävä (Lasse Tyrväinen)
  • 2. tehtävä (Jenny Humaloja)
  • 3. tehtävä (Antti Laaksonen)

• Kokeeseen vastataan kynällä, kumilla ja ruutupaperilla! Mitään muutakaan ei voida...
• Kukaan ei ole kovin kiinnostunut puolipisteistä ja niiden puutteista — paitsi kääntäjä, joka ei kuitenkaan koskaan näe näitä koevastauksia...
• Kokeesta voi saada enimmillään 36 pistettä (harjoituksista voi saada 24). Kurssilla on käytössä ns. "koeleikkuri": koepisteitä on saatava vähintään 18. Kurssin suorittaminen edellyttää vähintään yhteensä 30 pisteen saamista.

• VI Ohjelmointitekniikkaa: lausekkeita, ...: Ehdollista lauseketta ei pyydetä käyttämään. Saa toki käyttää. Muutenkaan mitään erityistä lause- tai lauseketyyppiä ei pyydetä käyttämään tai selittämään. Mutta ilman niitä ei tietenkään voi ohjelmoida... Komentotulkkilogiikka on syytä osata. Rekursiosta ei kysytä mitään eikä sitä pyydetä käyttämään. ArrayListin käyttötaito on hyvä osata. Jos tarvitaan kokeessa API-kuvausta annetaan.
• VII Luokkamäärittelyn mahdollisuuksia: Luokkamuuttujia ei pyydetä käyttämään eikä selittämään. Luokan lataaminen ja olion luonti on syytä ymmärtää. Julkisia kenttiä ei pyydetä käyttämään eikä selittämään. Ohjelmakirjaston idea on hyvä ymmärtää. Kohta "Linkitetyt rakenteet" ei kuulu koealueeseen.
• VIII Periytyminen: Yksi keskeisimmistä luvuista. Periytyminen on osattava sekä selittää että ohjelmoida. Ja on syytä muistaa, että yliluokan yksityiseen kalustoon ei aliluokasta kerta kaikkiaan pääse käsiksi. Konstruktorit ja periytyminen on tiedettävä ja taidettava, samoin perityn metodin syrjäyttäminen. Samoin ilmausten super ja super(...) merkitys ja käyttö on tiedettävä ja taidettava.
• IX Abstraktit luokat ja rajapintaluokat: Yksi keskeisimmistä luvuista. Abstraktit luokat ja rajapintaluokat tyyppeinä on ymmärrettävä ja niitä on osattava käyttää ohjelmoinnissa. Myös koukkumetodin idea on taidettava ja tiedettävä. Polymorfismi on osattava selittää – käyttötaitohan selviää jo noista edellisistä taidoista. Sana "sovelluskehys" ei esiinny kokeessa.
• X Poikkeukset: Poikkeusten käsittelystä on ymmärrettävä perusperiaatteet. Jos ja kun try-catch-lausetta tai throws-ilmausta tarvitaan, riittää osata käyttää poikkeusten yliluokkaa Exception. Tarkistetuista ja tarkistamattomista poikkeuksista ei kysytä, ei myöskään staattisesta luotimetodista.
• XI Ohjelmointitekniikkaa: tiedostoja: On syytä osata tekstitiedostojen lukemista ja kirjoittamista. Luokkien File, PrintWriter ja Scanner yksinkertainen käyttötaito on siis syytä osata. Näiden API-määrittelyä ei anneta kysymyspaperissa. Myös poikkeusten yksinkertainen hoitotaito tiedostojen käsittelyssä on syytä osata. Syöttövirtojen uudelleenohjauksesta tai putkista ei kysytä kokeessa. Sarjallistaminen ei kuulu koealueeseen.
• XII Ohjelmointitekniikkaa: geneeriset kokoelmaluokat: ArrayList<E>- ja HashMap<K,V>-luokkien yksinkertainen käyttö on hyvä osata. Jos ja kun niitä pyydetään käyttämään, tarpeellinen osa API-määrittelyä annetaan kysymyspaperissa. Rajapintaluokista List ja Map ei kysytä mitään kokeessa.
• XIII Ohjelmointitekniikkaa: gui: Graafisia sovelluksia tai sovelmia ei kokeessa pyydetä ohjelmoimaan. Niiden – ja samalla tietenkin tapahtumapohjaisen ohjelman periaatteen – selittämisen taito on syytä osata.

• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Näin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.
• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, joihin osaa vastata. Jos aikaa jää, voi toki yrittää vastata niihinkin, jotka osaa huonommin...
• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.