Ohjelmoinnin jatkokurssi, syksy 2011: koe- ja tulosasioita

Kurssikoe on maanantaina 12.12.2010 klo 16:00-19:00 salissa A111 (koeaikaa on kaksi ja puoli tuntia!).

Koealue: Luvut 6-13 sekä harjoitustehtävät.

Koekysymykset 12.12.2011 / Förhör 12.12.2011

Tulosasioita:
[Kaikki tulos- ja tarkistustiedot ovat laitoksen intranetissä, joten lukeminen vaatii kirjautumisen laitoksen käyttäjätunnuksella.]

• Tulokset, koe 12.12.2011
• Tarkistuslista 13.12.11
• Yksityiskohtainen kirjanpito pajaharjoittelun suorituksista yms. (Huomaa että tälle sivulle mahdollisesti ilmestyvät koepisteet tarkastuksen ollessa kesken eivät ole lopullisia ja virallisia!)
• Tarkastusselostuksia ja mallivastauksia:
  • 1. tehtävä (Martin Pärtel)
  • 2. tehtävä (Kristiina Paloheimo)
  • 3. tehtävä (Antti Laaksonen)

• Kokeeseen vastataan kynällä, kumilla ja ruutupaperilla! Mitään muutakaan ei voida...
• Kukaan ei ole kovin kiinnostunut puolipisteistä ja niiden puutteista — paitsi kääntäjä, joka ei kuitenkaan koskaan näe näitä koevastauksia...
• Kokeesta voi saada enimmillään 30 pistettä (harjoituksista voi saada samoin 30 pistettä). Kurssilla on käytössä ns. "koeleikkuri": koepisteitä on saatava vähintään 15. Kurssin suorittaminen edellyttää vähintään yhteensä 30 pisteen saamista.

• 6 Ohjelmointitekniikkaa: ArrayList, lausekkeita, keskeytyslauseita, komentotulkki, rekursio:
  Ehdollista lauseketta ei pyydetä käyttämään. Saa toki käyttää. Muutenkaan mitään erityistä lause- tai lauseketyyppiä ei pyydetä käyttämään tai selittämään. Mutta ilman niitä ei tietenkään voi ohjelmoida... Komentotulkkilogiikka on syytä osata. Rekursiosta ei kysytä mitään eikä sitä pyydetä käyttämään. ArrayListin käyttötaito on hyvä osata. Jos tarvitaan kokeessa API-kuvausta annetaan.
• 7 Luokkamäärittelyn mahdollisuuksia:
  Luokkamuuttujia ei pyydetä käyttämään eikä selittämään. Luokan lataaminen ja olion luonti on syytä ymmärtää. Julkisia kenttiä ei pyydetä käyttämään eikä selittämään. Ohjelmakirjaston idea on hyvä ymmärtää. Kohta "Linkitetyt rakenteet" ei kuulu koealueeseen.
• 8 Periytyminen:
  Yksi keskeisimmistä luvuista. Periytyminen on osattava sekä selittää että ohjelmoida. Ja on syytä muistaa, että yliluokan yksityiseen kalustoon ei aliluokasta kerta kaikkiaan pääse käsiksi. Konstruktorit ja periytyminen on tiedettävä ja taidettava, samoin perityn metodin syrjäyttäminen. Samoin ilmausten super ja super(...) merkitys ja käyttö on tiedettävä ja taidettava.
• 9 Abstraktit luokat ja rajapintaluokat:
  Yksi keskeisimmistä luvuista. Abstraktit luokat ja rajapintaluokat tyyppeinä on ymmärrettävä ja niitä on osattava käyttää ohjelmoinnissa. Myös koukkumetodin idea on taidettava ja tiedettävä. Polymorfismi on osattava selittää – käyttötaitohan selviää jo noista edellisistä taidoista. Myös sovelluskehyksen idea on ymmärrettävä.
• 10 Poikkeukset – heittäminen, sieppaaminen ja piittaamattomuus:
  Poikkeusten käsittelystä on ymmärrettävä perusperiaatteet. Jos ja kun try-catch-lausetta tai throws-ilmausta tarvitaan, riittää osata käyttää poikkeusten yliluokkaa Exception. Tarkistetuista ja tarkistamattomista poikkeuksista ei kysytä, ei myöskään "staattisesta luontimetodista".
• 11 Ohjelmointitekniikkaa: tiedostoja:
  On syytä osata tekstitiedostojen lukemista ja kirjoittamista. Luokkien File, PrintWriter ja Scanner yksinkertainen käyttötaito on siis syytä osata. Näiden API-määrittelyä ei anneta kysymyspaperissa. Myös poikkeusten yksinkertainen hoitotaito tiedostojen käsittelyssä on syytä osata. Syöttövirtojen uudelleenohjauksesta tai putkista ei kysytä kokeessa. Sarjallistaminen ei kuulu koealueeseen.
• 12 Ohjelmointitekniikkaa: geneeriset kokoelmaluokat:
  ArrayList<E>- ja HashMap<K,V>-luokkien yksinkertainen käyttö on hyvä osata. Jos ja kun niitä pyydetään käyttämään, tarpeellinen osa API-määrittelyä annetaan kysymyspaperissa. Rajapintaluokista List ja Map ei kysytä mitään kokeessa. Omien geneeristen luokkien laatiminen ei kuulu koealueeseen.
• 13 Ohjelmointitekniikkaa: gui ja tapahtumaohjattu ohjelma:
  Graafisia sovelluksia tai sovelmia ei kokeessa pyydetä ohjelmoimaan. Niiden – ja samalla tietenkin tapahtumaohjatun ohjelman periaatteen – selittämisen taito on syytä osata.

• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Näin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.
• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, joihin osaa vastata. Jos aikaa jää, voi toki yrittää vastata niihinkin, jotka osaa huonommin...
• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.