Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2011: koe- ja tulosasioita

Kurssikoe on tiistaina 18.10. klo 16:00-19:00 salissa A111.

Koealue: Luvut 1-4 ja harjoitustehtävät.

Koekysymykset 18.10.2011 / Förhör 18.10.2011

Tulosasioita:

• Tulokset 18.10.2011
• Virallinen tarkistuslista 19.10.2011
• Osasuoritusten pistetarkistuslista (huom: nämä eivät ole virallisia tuloksia!)
• Tarkastusselostuksia ja mallivastauksia: (jos näkyy kummallisia merkkejä, tarkista että selain käyttää merkkikoodausta UTF-8)
  • 1. tehtävä (Antti Laaksonen)
  • 2. tehtävä (Aleksi Majander)
  • 3. tehtävä (Juhani Toivonen)

• Kurssipalautteen esittelyä

• Erillis- ja uusintakoe 25.11.2011: tulokset (laitoksen intranetissä). Jos koe tulkittu kurssikokeen uusinnaksi - eli syksyn 2011 harjoituspisteet on laskettu mukaan - tämän kokeen kokonaispistemäärä on skaalattu kurssikokeen pistemäärään. Arvosanan määrääviksi pisteiksi on otettu parempi seuraavista: a) (skaalatut koepisteet + harjoituspisteet) tai b) (pelkät koepisteet). Arvosteluun voi perehtyä vastaanotoillani.

Vastaustyylistä ja vaatimuksista:

• Kokeeseen vastataan kynällä, kumilla ja ruutupaperilla! Mitään muutakaan ei voida ... Ei ole resursseja.
• Kukaan ei ole kovin kiinnostunut puolipisteistä ja niiden puutteista eikä muista syntaksin pikku yksityiskohdista — paitsi kääntäjä, mutta se ei koskaan näe näitä koevastauksia...
• Kokeessa ei kysytä mitään NetBeansista tai palautusautomaatista.

• Lauseita ja lausekkeita on osattava käyttää ohjelmoinnissa. Kysymyksiä tyyliin "millainen on while-lause" ei tule. Ei myöskään "ohjelmoi sitä sun tätä käyttäen for-lausetta, while-lausetta, ...".
• Jos virheisiin pitää varautua, se mainitaan tehtävässä.

• Tietojen tulostamiseen voidaan käyttää ponnahdusikkunoita ja standarditulosvirtaa. Syntaksin yksityiskohdat eivät ole tärkeitä.
• "System.out.prinln"-ilmauksen saa lyhentää muotoon "S.o.p". Lyhenne tarkoittakoon nimenomaan println-versiota.
• Syöttötietoja luetaan ponnahdusikkuinoin tai käyttäen Scanner-olioa. Syntaksin yksityiskohdat eivät ole tässäkään kohdassa tärkeitä. Erityisesti Scanner-olion määrittelyn yksityiskohtien syntaksi ei ole tärkeä. Mutta käyttö on osattava. Luennoilla mainittua syötön "synkronointiongelmaa" ei kokeessa tarvitse ymmärtää.
• Syötön ja tulostuksen virittely ei kokeessa ole keskeistä; ohjelman toimitalogiikka sen sijaan on!

• Metodeita on osattava kirjoittaa ja myös parametreja osattava välittää. Parametrien käyttöä on myös osattava selittää.
• Metodeita on osattava kirjoittaa sekä "pääohjelman pikku apulaisiksi" että aksessoreiksi.
• Kuormittaminen on osattava ja ymmärrettävä.
• Luokkia ja oliota on osattava käyttää ohjelmoinnissa. Niiden käyttämistä on myös osattava selittää. Ja vieläpä oikein käsittein. Erityisesti kapseloinnin idea on tärkeä!
• Melkein varmasti jossakin tehtävässä annetaan API ja pyydetään toteuttamaan se.
• Peräkäkkäishaku ja binäärihaku on osattava ohjelmoida. Ja myös näiden algoritmien nimet on tunnettava.
• Taulukon järjestäminen ainakin jollakin menetelmällä on osattava ohjelmoida - mitään nimettyä tapaa ei kuitenkaan vaadita.

• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Näin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu. Muista sisentää alirakenteet!

• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, joihin osaa vastata. Jos aikaa jää, voi toki yrittää vastata niihinkin, jotka osaa huonommin...

• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan — tai edes luulemaan — että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.