Johtosääntöuudistus hyväksyttiin pitkän valmisteluprosessin tuloksena. Uudet johtosäännöt tulevat voimaan 1.8.2015.

Yliopiston hallitus hyväksyi yksimielisesti tänään kokouksessaan yliopiston uuden johtosäännön, vaalijohtosäännön sekä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön. Samalla taloussääntö kumottiin.

Johtosäännön mukaan jatkossa yliopiston hallitus valitsee dekaanit rehtorin esityksestä ja tiedekunnassa tapahtuneen valmistelun pohjalta. Laitosjohtajien kohdalla lopullisen valinnan tekee rehtori dekaanin esityksestä. Uudet muotoilut vastaavat yliopistolakia, jonka mukaisesti rehtorin alaisen johtavan henkilön valitsee hallitus ja muun henkilöstön valitsee rehtori. Johtajien toimikausi piteni nykyisestä neljästä enintään viiteen vuoteen
Yliopistolaiset mukana valmistelussa

Johtosääntö herätti valmisteluvaiheessa paljon keskustelua juuri dekaanien ja laitosjohtajien valintatavasta, jota johtosääntöä valmistelleet työryhmät esittivät muutettavaksi ammattimaisemman rekrytoinnin suuntaan. Rekrytointia hoitamaan asetetaan valmistelutyöryhmä, jossa mukana on tiedekuntaneuvoston tai laitosneuvoston professorien, henkilöstön ja opiskelijoiden nimeämät edustajat sekä 1-2 rehtorin tai dekaanin nimeämää edustajaa.

– Yliopistolaisia on osallistettu johtosäännön valmisteluun hyvin paljon ja se näkyy myös lopputuloksessa. Uudistuksella lisätään avoimuutta ja korostetaan yliopiston avainhenkilöiden valitsemisen merkitystä, yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio sanoo.

Yliopistolaisilta tulleen palautteen pohjalta johtajavalintaa muutettiin niin, että tiedekunta- ja laitosneuvostoja kuullaan johtajavalinnassa jatkossakin.

– Yliopistolle on tärkeää, että jokainen tiedekunta ja ainelaitos saa myös tulevaisuudessa parhaan mahdollisen johtajan, jolla on vahvaa johtajakokemusta, mutta myös hyvä yliopiston toiminnan ja toimintakentän tuntemus. Tiedekunnilla on tyypillisesti tuhansia työntekijöitä ja opiskelijoita sekä useiden kymmenien miljoonien vuotuinen budjetti, ja laitoksetkin voivat olla pienimpien tiedekuntien kokoisia, hallintojohtaja Esa Hämäläinen sanoo.

Alan johtamiskokemus painaa valinnassa

Dekaanin ja laitosjohtajan kelpoisuutta väljennettiin rekrytointipohjan laajentamiseksi. Uusi muotoilu linjattiin vastaamaan ennestään voimassa ollutta rehtorin kelpoisuutta. Lisäksi lähdettiin siitä, että dekaanilta ja laitosjohtajalta edellytetään kokemusta tiedekunnan tai laitoksen piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta. Yliopistoväen palautteen pohjalta dekaanin ja laitoksen johtajan kelpoisuusvaatimuksiin lisättiin edellytys yliopistomaailman tuntemisesta.

Uudet kelpoisuusvaatimukset edistävät yliopiston tasa-arvoa. Nykyinen kelpoisuusvaatimus suosii miehiä, koska suurin osa professoreista ja dosenteista on miehiä.

– Seurauksena on ollut se, että valtaosa nykyisistä dekaaneista ja laitosten johtajista on miehiä. Yliopiston hallituksen ja rehtorin tehtävänä on varmistaa, että rekrytointiprosessi toteutetaan avoimesti, ammattimaisesti ja tasa-arvoa kunnioittaen, hallintojohtaja Hämäläinen toteaa.

Professorien rekrytointiprosessi uudistuu

Yksityiskohtainen kuvaus professoreiden rekrytointiprosessista poistuu johtosäännöstä. Professorin ottamista ei myöskään enää mainita kanslerin tehtävissä. Tällä hetkellä valmistellaan rehtorin ohjeistusta professorien rekrytoinnista. Uudistuksella tavoitellaan professoreiden aktiivisempaa rekrytointia.

– Tarkoituksena on siirtyä yhteen yhtenäiseen malliin, jossa tehtävä voidaan aina täyttää joko apulaisprofessorin tehtävänä tai suoraan professorin tehtävänä. Lisäksi alojen määrittelyyn haetaan strategisempaa otetta, Hämäläinen kertoo.

Jatkossa yliopistoon voidaan palkata myös työelämäprofessoreita (professor of practice). Työelämäprofessoriksi voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle.

– Tiedekunnat saavat uudenlaisen ja joustavan keinon rekrytoida työelämässä ansioituneita henkilöitä, jotka esimerkiksi osa-aikaisina vahvistavat opetustarjontaa, Hämäläinen selventää.

Lue myös: Miten valita johtaja (10.10.2014)

Teksti: Tiina Palomäki
 

Muutokset

Johtosäännöstä on poistettu luettelo erilisistä laitoksista.

Johtosääntöön on siirretty joitakin kohtia taloussäännöstä, joka kumottiin. Lisäksi valmistellaan talouteen liittyviä hallituksen, rehtorin ja kvestorin päätöksiä.

Johtajien valinta muutettiin yliopistolain mukaiseksi. Hallitus valitsee dekaanin ja rehtori laitoksen johtajan.

Dekaanin ja laitoksen johtajan rekrytointia valmistelevaan ryhmään voidaan nimetä tiedekuntaneuvoston tai laitosneuvoston eri ryhmien nimeämien jäsenten lisäksi enintään 1–2 muuta jäsentä. Tiedekuntaneuvostoa tai laitosneuvostoa kuullaan ennen valintaesityksen tekemistä.

Johtajien rekrytointipohja laajenee. Edellytyksenä on kuitenkin aina yliopistomaailman tuntemus. Väljemmät kelpoisuusvaatimukset luovat paremmat edellytykset myös naisten etenemiselle johtajiksi.

Vaalijohtosäännön mukaan laitosneuvostojen jäsenten valinta hoidetaan eri henkilöstöryhmien omalla sopuvaalilla. Vaalit järjestetään vain, jos ehdokkaita tulee enemmän kuin valittavia on.

Tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön on koottu nyt kaikki keskeiset koulutusta koskevat hallitustason periaatteet. Samalla yliopisto yhdenmukaistaa väitöskirjojen arvostelun, jotta samasta tutkijakoulusta ja tohtoriohjelmasta valmistuvat jatko-opiskelijat saavat yhdenmukaisen kohtelun.