Vuosikertomus 2014

Vuosikertomus 2014

Laitos lukuina 2014

Henkilöstö

Vuonna 2014 laitoksella tehtiin 168,7 henkilötyövuotta, mikä on 5,7 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna. Perusrahoituksella tehtiin 100,6 ja täydentävällä rahoituksella 68,1 henkilötyövuotta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisella asteikolla tarkasteltuna yli puolet henkilötyövuosista tehtiin urapolun alimmalla 1. portaalla (tutkimusavustajat ja tohtorikoulutettavat). Täydentävän rahoituksen kasvu on viime vuosina vahvistanut erityisesti urapolun 1. porrasta. Vuonna 2014 täydentävän rahoituksen kasvusta huolimatta täydentävällä rahoituksella tehdyt henkilötyövuodet vähenivät täydentävän rahoituksen kohdistuttua aiempaa enemmän infrastruktuurin kehittämiseen. Myös perusrahoituksella tuetaan tohtorikoulutettavia, mutta pääosin perusrahoituksella tehtyjen henkilötyövuosien kasvu kohdistuu urapolun ylemmille 2.-4. portaille (professorit, yliopistonlehtorit ja tutkijatohtorit). Henkilöstösuunnitelmaan kirjatussa pyrkimyksessä kasvattaa tutkijatohtoreiden määrää on onnistuttu sekä täydentävällä että hankerahoituksella.

Vuoden 2014 aikana laitoksella oli käynnissä tärkeitä rekrytointiprosesseja. Tiedonhallinnan apulaisprofessorin tehtäväntäyttö saatiin päätökseen. Neuvottelut tehtävään valitun henkilön kanssa jatkuvat kuitenkin vielä vuoden 2015 puolella. Tietoturvan professuurin täyttö eteni nopeasti syksyn 2014 aikana ja tehtävään päätettiin ottaa kutsumenettelyllä Valtteri Niemi 1.1.2015 alkaen. Talous- ja henkilöstösihteerin sijaisuutta hoitanut Heidi Kinnunen päätettiin vakinaistaa 1.1.2015 alkaen. Joulukuun lopulla käynnistettiin vielä yliopistonlehtorin (opintoesimies) rekrytointi, koska tehtävää hoitanut Jaakko Kurhila valittiin Avoimen yliopiston johtajaksi.

Vuonna 2014 laitoksen henkilöstön keski-ikä oli 35,6 vuotta. Viimeisen viiden vuoden aikana keski-ikä on vaihdellut 34,2 - 36,4 vuoden välillä. Laitoksen vahva kansainvälistyminen jatkuu. Vuonna 2014 ulkomaiset työntekijät tekivät 31,9 % laitoksen henkilötyövuosista, kun vastaava luku vuonna 2010 oli vain 16,6 %. Naisten osuus henkilötyövuosista kasvoi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 20,3 %:iin.

Rahoitus

Vuonna 2014 kokonaisrahoitus oli 12,19 milj. euroa. Kokonaisrahoitus kasvoi 0,49 milj. euroa edellisestä vuodesta. Suurin osa rahoituksesta käytettiin henkilökuluihin ja tiloihin.

Laitosten saama varsinainen perusrahoitus on jaettu viime vuosina perustuen edellisen vuoden rahoitukseen. Näin ollen perusrahoitus on pysynyt reilussa viidessä miljoonassa eurossa. Vuonna 2014 laitos sai varsinaisen perusrahoituksen lisäksi rahoitusta mm. tutkijakouluille ja uudelle tohtoriohjelmalle, kolmelle huippututkimusyksikölle sekä kahdelle tutkimuksen arvioinnissa menestyneelle tutkimusryhmälle. Tiedekunta myönsi exit-rahoitusta päättyneelle huippututkimusyksikölle sekä strategista rahoitusta tietoturvan opetuksen ja tutkimuksen kehittämishankkeelle.

Vuonna 2014 laitoksen täydentävä rahoitus oli 5,42 miljoonaa euroa. Erityisesti Tekes- ja EU-rahoitus kasvoivat erittäin voimakkaasti. Suomen Akatemian rahoitus väheni sen sijaan merkittävästi mm. päättyneen huippututkimusyksikön vuoksi. Täydentävän rahoituksen kasvua on erityisesti vauhdittanut uusien professorien sekä vastuullisten tutkijoiden menestyminen rahoitushauissa. Täydentävä rahoitus on laitokselle paitsi taloudellisesti tärkeää myös osoitus menestymisestä kovassa kilpailussa. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus kokonaisrahoituksesta lisää kuitenkin epävarmuutta erityisesti toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelussa.

Opetus

Laitoksen panostus hyvään opetukseen ja opetuksen kehittämiseen ilmenee esimerkiksi vuonna 2014 saavutetuista palkinnoista: Opiskelijajoukkueemme saavuttivat  SibHack-kilpailussa ensimmäisen ja NWERC-ohjelmointikilpailussa 4. sijan. Keijonen, Kurhila ja Vihavainen saivat Benjamin J. Dasher –palkinnon opetuksen kehittämistä käsitelleestä julkaisustaan Frontiers in Education –konferenssissa. Näiden lisäksi MOOC-kurssimme valittiin yhdeksi vuoden menestystarinaksi  Avoin Suomi 2014 –messuilla. Innovatiivisista avauksista mainittakoon uusi oppimisympäristö, Exact Greenhouse.

Vuoden 2014 opetustilastoista huomataan, että opiskelijamme saavuttivat jälleen uuden ennätyksen kaksiportaiseen tutkintoon siirtymisen jälkeen opintopisteiden keräämisen tehokkuudessa. Tällä kertaa ennätystä parannettiinkin ennätyksellisen paljon: edellisen vuoden tulos  - 693 opintopistettä henkilötyövuotta kohti – lyötiin lähes 7 prosentilla (nyt 740 op / htv). Edellisen vuoden poikkeustilanne, jossa maisterin tutkintoja annettiin kandidaatintutkintoja enemmän, normalisoitui (76 kandidaatin tutkintoa, 51 maisterin tutkintoa). Maisterin tutkintojen lukumäärän näennäinen notkahdus tasoitettaneen kuitenkin seuraavan vuoden tutkintojen määrää tarkasteltaessa.

Tutkimus

Strategiakaudella 2013-16 laitoksen tutkimus kohdentuu edelleen kolmelle pääalueelle: koneoppiminen ja algoritmit, tietoverkot ja palvelut sekä ohjelmistojärjestelmät. Vuonna 2014 laitoksen kaikkien näiden alueiden tutkimustuloksista kirjoitettiin edelleen aktiivisesti. Vuonna 2014 laitoksen tutkijat julkaisivat 188 referoitua julkaisua ja yhteensä kaiken kaikkiaan 227 julkaisua. Erityisesti kasvua tapahtui referoitujen lehtiartikkelien määrässä, kun taas konferenssiartikkelien määrä vastaavasti väheni. Parhaan konferenssiartikkelin palkinnon vuonna 2014 saivat kolmen artikkelin kirjoittajat: N. Asokan ja Markus Miettinen (ASIA CCS 2014), Fabian Fagerholm (EASE 2014) sekä Arto Vihavainen (ACM SIGITE 2014). Lisäksi Hansi Keijonen, Jaakko Kurhila ja Arto Vihavainen saivat Benjamin J. Dasher -palkinnon edellisvuoden IEEE Frontiers in Education (FIE) -konferenssin parhaasta artikkelista ja esityksestä. Aaron Yi Ding, Markku Kojo ja Sasu Tarkoma saivat puolestaan ACM SIGCOM CCR -palkinnon Computer Communications Review -lehden parhaasta artikkelista.

Laitoksen tutkijat osallistuivat vuoden 2014 aikana edelleen aktiivisesti eri konferenssien ohjelmatoimikuntiin ja lehtien toimituskuntiin. Lisäksi muutamat tutkijat toimivat myös konferenssien ohjelmatoimikuntien puheenjohtajina ja tieteellisten lehtien erikoisnumeroiden editoreina. Laitoksen tutkijat professori Jürgen Münchin ja professori Tomi Männistön johdolla vastasivat vuoden 2014 PROFES-konferenssin (International Conference on Product-Focused Software Process Improvement) ja siihen liittyvien oheistapahtumien järjestelyistä Helsingissä. Vastaavasti professori Giulio Jacucci tutkimusryhmineen vastasi vuoden 2014 Symbiotic-workshopin (International Workshop on Symbiotic Interaction) järjestelyistä, ja professori Sasu Tarkoma osallistui European Grid Infrastructure (EGI) Community Forum 2014 -tapahtuman järjestämiseen. Kutsutun konferenssiesitelmän vuonna 2014 pitivät yliopistonlehtori Patrik Floréen (iCareNet 2014) ja professori Aapo Hyvärinen (NeuroStats 2014).  

Laitoksen tutkimus oli vuonna 2014 hyvin esillä myös erilaisissa julkisissa medioissa. Merkittävintä julkisuutta sai professori Hannu Toivosen johtaman Discovery-ryhmän laskennalliseen luovuuteen liittyvä tutkimus, joka oli esillä niin kotimaisissa kuin ulkomaisissakin lehdissä sekä radiossa ja televisiossa. Edellisvuoden tapaan medianäkyvyyttä saivat myös professori Sasu Tarkoman ja hänen ryhmänsä mobiililaitteiden ohjelmien energiankulutukseen liittyvä tutkimus sekä laitoksen MOOC-opetus.

Vuonna 2014 laitoksen tutkimusryhmiä oli mukana kolmessa Suomen Akatemian valitsemassa kansallisessa tutkimuksen huippuyksikössä. Nämä yksiköt ovat Suomalaisen laskennallisen päättelyn huippuyksikkö COIN, Syöpägenetiikan tutkimuksen huippyksikkö sekä Inversio-ongelmien huippuyksikkö, jotka on valittu huippuyksikköohjelmaan vuosille 2012-2017. COIN-yksikköön laitokselta kuuluu professori Petri Mylllymäki ryhmineen, Syöpägenetiikan yksikköön professori Veli Mäkinen ryhmineen ja Inversio-ongelmien yksikköön professori Aapo Hyvärinen ryhmineen. Jo aiemmin tähän kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan valitun Algoritminen data-analyysi-yksikön (Algodan), jota johti professori Esko Ukkonen, kausi ohjelmassa päättyi vuoden 2013 lopussa.