Tietojenkäsittelytieteen laitos

Uusia otsikkoja näissä uutisissa Nyt ajankohtaista CS Linux 2 -päivityksessä asennettiin uusi käynnistysvalikko ja siirryttiin Linuxin ytimen 2.4-sarjaan Muita muutoksia CS Linux 2 -päivityksessä #2.053 Kaikki voivat nyt testata TKTL:n uutta verkkokeskustelujärjestelmää! Microsoft Project -ohjelmisto siirrettiin mikroluokkaan D326 Db-palvelimella käytettävissä uusi version MySQL-tietokantajärjestelmästä Pian ajankohtaista Ext3-tiedostojärjestelmä otetaan käyttöön CS Linux 2:ssa Euro-merkki tulee Linuxiin Mikroluokan D328 työasemat asennetaan uudelleen Kehityshankkeita Postipalvelimen uusiminen lähestyy Ongelma-asioita CS Linux 2 -päivityksen ongelmia: käynnistysvalikossa olematon Windows ym. Briefly in English

20.2.2002 (N:o 4/2002) TKTL:n atk-uutiset käsittelee Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella ajankohtaisia atk-laite- ja ohjelmistoasioita. Atk-uutiset päivitetään noin kahden viikon välein. Linkkejä Atk-järjestelmien etusivu Atk-järjestelmien ohjeita Henkilökunta Palaute Muita atk-uutisia Edellinen numero (8.2.2002) Seuraava numero (8.3.2002) Vanhat numerot

Alkuun  >Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	CS Linux 2 -päivityksessä #2.053 tehtiin merkittäviä muutoksia järjestelmän keskeisiin osiin: Linux-käyttöjärjestelmän ytimen versio 2.4.17 asennettiin kaikkiin koneisiin. Muutos ei näy suoraan käyttäjille, mutta 2.4-sarjan ydin on etenkin raskaassa palvelinkäytössä entistä parempi. X-Windows-palvelimen (XFree86 4.1) ja java-järjestelmän (JSDK 1.3.1) päivitykset käytännössä vaativat 2.4-sarjan ytimen. Yksittäisen tiedoston koon maksimiraja 2 GB on poistunut ytimen päivityksen jälkeen. 2 GB:n raja on kuitenkin edelleen voimassa levypalvelimilla, ja jotkut ohjelmat eivät osaa käsitellä suuria tiedostoja. Uusi ydin otetaan käyttöön kaikissa koneissa seuraavan uudelleenkäynnistyksen aikana; automaattista uudelleenkäynnistystä ei tehdä. Interaktiiviset palvelimet melkki ja melkinpaasi käynnistettiin tämän takia uudelleen maanantai-iltana 18.2.2002. Db-palvelimella 2.4-sarjan ydin on otettu käyttöön jo aikaisemmin. Ytimen päivitys oli mutkikas toimenpide, koska samalla piti muuttaa monien muiden ohjelmistojen kokoonpanoa. Eräiden kannettavien koneiden laitteiston takia jouduttiin järjestämään mahdollisuus jatkaa vanhan 2.2-sarjan ytimen käyttöä. Grub -alkulatausohjelma (engl. boot loader) asennettiin kaikkiin koneisiin. Kun tietokone käynnistetään, nyt Grub käynnistyy ensimmäisenä. Uudessa, oranssinsävyisessä, graafisessa käynnistysvalikossa ovat valittavana kaikki koneeseen asennetut käyttöjärjestelmät ja lisäksi mahdollisuus sammuttaa kone, mikä on hyödyllistä erityisesti kannettavien koneiden käyttäjille. Laitoksen kiinteitä työasemiahan ei tavallisesti sammuteta, vaan ne on suositeltavaa jättää Linuxiin muun muassa etäpäivitysten takia. Grubin asennus ei merkitse ainoastaan uuden näköistä käynnistysvalikkoa, vaan sen avulla valikkoa voidaan päivittää etänä Linuxin kautta ja kone voidaan ohjelmoida käynnistymään Linuxista Windowsiin. Linuxin sisäänkirjautumiskäyttöliittymään on tämän kunniaksi lisätty mahdollisuus siirtyä suoraan Windowsiin näppäinyhdistelmällä alt+W. Tulevaisuudessa käynnistysvalikkoon voidaan lisätä muitakin vaihtoehtoja: jo seuraavassa Linux-päivityksessä tulee mahdollisuus käynnistää Linux pakotetulla tiedostojärjestelmien tarkistuksella. Grubiin liittyy edelleen joitakin ongelmia, joista kerrotaan atk-uutisten kohdassa ongelma-asioita. Oletus-java-järjestelmä päivitettiin versioon 1.3.1, tarkemmin Java Software Development Kit Blackdown-1.3.1_02a-FCS. Ylläpito testasi myös muiden valmistajien java-järjestelmiä, ja niissä havaittiin eroja muun muassa nopeudessa ja kirjasinten laadussa. Vanha java-järjestelmä (versio 1.2.2) on edelleen käytettävissä verkkolevyllä hakemistossa /opt/jdk1.2.2.    Muita CS Linux 2 -päivityksen #2.053 muutoksia ovat muun muassa seuraavat. Yksityiskohtaisia tietoja päivitysten #2.049-53 sisällöstä on päivitystiedotteessa. Kannettavissa koneissa otettiin käyttöön ohjelma, joka helpottaa sisäänrakennettujen verkkokorttien käyttöä. Kun verkkokaapeli kytketään kiinni, uusi automatiikka (nimeltä mii-daemon) havaitsee tämän ja avaa verkkoyhteyden. Vastaavasti automatiikka sulkee verkkoyhteyden, kun verkkokaapeli irrotetaan. Toiminta perustuu siihen, että verkkokortti havaitsee muodostuneen verkkoyhteyden ja ilmoittaa siitä käyttöjärjestelmälle. Toimivan verkkoyhteyden avaaminen ja sulkeminen vaativat vielä lisätoimenpiteitä, ja ne hoituvat nyt automaattisesti. Tähän liittyy kuitenkin vielä sellainen ongelma, että verkkokortti ei havaitse muutoksia, jos se on ollut riittävän kauan käyttämättömänä (muutama tunti riittää). Tätä toimintoa tullaankin parantelemaan tulevissa Linux-päivityksissä. Kaikki kannettavat käyttävät tästä lähtien DHCP-protokollaa verkon kokoonpanon asettamiseen, joten kannettavien koneiden käyttö vieraissa lähiverkoissa pitäisi olla helppoa. Sisäänkirjautumiskäyttöliittymässä ilmoitettava kirjautuneiden käyttäjien lukumäärä lasketaan nyt luotettavammalla tavalla, tosin se saattaa edelleen näkyä väärin tietyissä tilanteissa. Rsync-ohjelmasta oli löytynyt turvallisuusaukko, joka korjattiin päivityksessä #2.052. Korjaus kuitenkin aiheutti sen, että rsyncillä kopioidut tiedostot korruptoituivat. Nyt asennettiin uudelleen korjattu rsync.    TKTL:n verkkokeskustelujärjestelmä on otettu testikäyttöön osoitteessa http://www.cs.helsinki.fi/chat/. Järjestelmä sijaitsee TKTL:n intranetissa, joten sen käyttöön tarvitaan SSL-salausta tukeva WWW-selain ja TKTL:n atk-järjestelmien käyttölupa. Keskustelujärjestelmä toimii java-sovelmalla (Babylon Java Chat), joten WWW-selaimessa pitää olla myös java käytössä. Muuta erityistä asiakasohjelmaa ei tarvita. Käytettävä protokolla on avoin, ja ohjelmisto on GPL-lisensoitu. Järjestelmällä voi välittää piirrettyä kuvaa ja lähettää erillisiä pikaviestejä. Keskustelujärjestelmä käynnistyy erilliseen ikkunaan edellä mainitusta WWW-osoitteesta. Tarkempia käyttöohjeita ja -vinkkejä on samalla WWW-sivulla. Verkkokeskustelujärjestelmien soveltuvuus yliopistolle on asia, josta väitellään aktiivisesti muun muassa uutisryhmässä hy.atk.politiikka. Keskustelujärjestelmää voitaisiin käyttää monin tavoin esimerkiksi opetuksessa, ryhmätyössä ja neuvonnassa. Toisaalta krakkereiden suosiossa oleva irc-keskustelujärjestelmä (Internet relay chat) kannustaisi yliopiston tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käytön sääntöjen vastaiseen toimintaan. TKTL:n verkkokeskustelujärjestelmää oli tarkoitus testata pidempään, mutta uutisryhmässä käydyn väittelyn jälkeen järjestelmä on nyt julkaistu vapaasti kokeiltavaksi. Käytössä tulee olemaan katkoja, koska ohjelmistoversiotakin tullaan vielä päivittämään. Nyt kokeiltavana oleva järjestelmä on hyötykäytön ja potentiaalisten haittojen välinen kompromissi. Seuraavassa on joitakin Babylon java chatin etuja ja haittoja verrattuna vaihtoehtoisiin keskustelujärjestelmiin, kuten irciin. +  Pääsynvalvonta voidaan helposti integroida TKTL:n intranettiin +  Ei tarvita erityistä asiakasohjelmaa, java/SSL-kykyinen WWW-selain riittää +  Voidaan välittää piirrettyä kuvaa ja pikaviestejä +  Sisältää vain tarpeelliset ominaisuudet, ei ylimääräisiä ominaisuuksia joita voisi käyttää väärin +  Järjestelmä on käytettävissä kaikkialta maailmasta; käyttäjän verkossa tarvitaan vain yhden ylimääräisen TCP-portin avaaminen ulospäin suuntautuvalle yhteydelle -  Jo olemassaolevien irc-kanavien käyttäjiä voi olla vaikea saada käyttämään uutta järjestelmää (irc on standardi, Babylon java chat ei; siis miksi keksiä pyörää uudelleen?) -  Java-sovelmien käyttö aiheuttaa ongelmia joillekin käyttäjille -  Teksti-ikkunan koko on nykyversiossa kovin pieni, ja useassa keskusteluhuoneessa ei voi olla yhtä aikaa -  Järjestelmälle ominainen TCP-portti ei ole välttämättä valmiiksi avoinna kaikissa palomuureissa    Microsoft Project -ohjelmisto on poistunut mikroluokasta D327, koska luokan koneissa ei ole enää lainkaan Windows-käyttöjärjestelmää. Ohjelmisto on nyt asennettuna viereisen luokan D326 (stubben) koneissa stubben-13 -- stubben-19, ja se on vieläpä päivitetty versioon MS Project 2000. Lisätietoja mikroluokkien kokoonpanoista on WWW-sivulla.    MySQL-tietokantajärjestelmän uusi versio 3.23.48 on asennettu db-palvelimelle hakemistoon /usr/local/mysql-3.23.48. /usr/local/mysql-linkki osoittaa edelleen vanhaan MySQL:ään, ja myös hakemistossa /usr/local/scripts olevat skriptit käyttävät edelleen vanhaa versiota. Käyttäjät voivat kuitenkin oman tarpeen mukaan ottaa käyttöön uuden version.   Mikroluokkiin tuodaan uudet hiirimatot. Tavoitteena on löytää sellainen hiirimattomalli, joka on kestävä, huomiota herättämätön, edullinen ja toimii sekä optisilla hiirillä että rullahiirillä. Nyt kokeillaan Laufer-merkkisiä, muovisia, harmaita hiirimattoja. Optisten hiirten ei pitäisi tarvita lialta suojaavaa hiirimattoa lainkaan, koska niissä ei ole alustan kanssa kontaktissa olevia, likaantuvia osia. Käytännössä optisten hiirten optiikka ei kuitenkaan toimi kaikenlaisilla pöytäpinnoilla, joten jonkinlainen alusta tarvitaan. Kaikkiin mikroluokkiin tehdään samalla kuntotarkistus. Kuntotarkistuksessa tarkistetaan mikroluokkien yleinen järjestys ja testataan kaikkien työasemien ja tärkeimpien oheislaitteiden toimintakunto.
Alkuun  Nyt ajankohtaista >Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Ext3-tiedostojärjestelmä otetaan käyttöön CS Linux 2:ssa. Ext3 on Linuxissa yleisesti käytetyn ext2-tiedostojärjestelmän laajennus, joka sisältää tiedosto-operaatioiden kirjanpidon. Kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän eheys säilyy poikkeustilanteessa. Jos esimerkiksi koneesta katkeaa virta, tiedostojärjestelmän eheys palautuu seuraavassa käynnistyksessä ilman pitkiä tiedostojärjestelmän tarkistuksia. Lisätietoja ext3-tiedostojärjestelmän piirteistä on RedHatin dokumentissa.    Euro-merkin sisältävä ISO-8859-15 (Latin9) -merkistö otetaan käyttöön CS Linux 2:ssa. Merkistön vaihto on hankala toimenpide, koska se aiheuttaa yhteiskäyttöongelmia eri merkistöjä käyttävien ohjelmien ja järjestelmien välillä. ISO-8859-15 on kuitenkin otettava käyttöön, jotta Linuxissa voisi käyttää virallista euro-merkkiä. Aikaisemmin on ollut käytössä ISO-8859-1 (Latin1) -merkistö. Lisätietoja merkistöjen eroista on Jukka Korpelan dokumentissa. Myös muiden merkistöjen kuin ISO-8859-15:n käyttömahdollisuutta on tutkittu. Euro-merkin sijasta kannattaa usein tyytyä käyttämään euro-sanaa. Euro-merkin esittämisessä tulee nimittäin vielä pitkään olemaan ongelmia eri yhteyksissä. Lisätietoja euro-sanan ja siihen liittyvien lyhenteiden käytöstä on Kielitoimiston WWW-sivuilla.    Mikroluokan D328 työasemat asennetaan uudelleen maanantaina 25.2.2002. Mikroluokka on suljettu asennuspäivänä ainakin aamupäivän ajan. D328 on TKTL:n ainoa mikroluokka, jossa on käyttöjärjestelmänä Windows Me (Millenium Edition). Windows Me:ta tarvitaan sellaisten ohjelmien takia, joiden käyttö Windows 2000:ssa on ongelmallista. Mikroluokka D328 onkin varattu pääasiassa tähän käyttöön. Luokan koneissa ei ole lainkaan Linuxia, ja verkkoyhteys on tietoturvasyistä varsin rajoitettu. Windows Me:n tietoturvataso on huomattavasti heikompi kuin Windows 2000:n. Tarkempia ohjeita mikroluokan D328 käyttöön on luokan seinällä. Tietoja TKTL:n mikroluokkien kokoonpanoista on WWW-sivulla.   Galeon-WWW-selain asennetaan Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/galeon. Galeon saadaan käyttöön, kun tarvittavat paikalliset komponentit on ensin asennettu seuraavassa CS Linux 2 -päivityksessä.  CS Linux 2:ssa päivitetään lähiaikoina seuraavia ohjelmistoja: X-Windows-palvelin päivitetään versioon XFree86 4.1. KDE2-käyttöympäristö päivitetään versioon 2.2.2. Vim-tekstieditori päivitetään versioon 6.0.  Uutta fs-levypalvelinta testataan nyt Linuxin 2.4.17-ytimellä ja ext3-tiedostojärjestelmällä sekä levykiintiöiden kanssa että ilman levykiintiöitä. Käytettävissä ohjelmistoissa on tapahtunut kehitystä viime kuukausina. Ohjelmistoratkaisuihin liittyy kuitenkin edelleen vakavia, toistaiseksi epäselviä ongelmia, joiden selvittäminen viivästyttää palvelimen käyttöönottoa. Jos levykiintiöt voidaan osoittaa mahdolliseksi ongelman aiheuttajaksi, ne tullaan jättämään pois. Muista ohjelmistoteknisistä uudistuksista (katso alempana) ei haluttaisi luopua. Fs-levypalvelimen päivitystä jouduttiin lykkäämään viime syksynä ilmenneiden ohjelmisto-ongelmien takia. Koska ylläpito haluaa varmistaa palvelimen vakauden tuotantokäytön aikana, palvelimen päivitys on siirretty toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan. Muutamia mainintoja uuden fs-levypalvelimen todennäköisestä kokoonpanosta: Intelin valmistama palvelinkotelo tuplaprosessoriemolla ja kahdella virtalähteellä prosessoreina 2 * PIII 1 GHz 1 GB keskusmuistia QLogic SCSI -ohjain ja seitsemän Seagaten 181 GB SCSI-levyä Intelin 1 Gbit/s kuituverkkokortti Käyttöjärjestelmä CS Linux 2, käyttöjärjestelmän ydin versio 2.4.x. Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjain (raid = redundant array of independent disks). Raid-tekniikan avulla monesta kiintolevystä saadaan yksi, iso looginen levy, joka on nopeampi ja vikasietoisempi kuin yksittäiset levyt. Aikaisemmin laitoksen levypalvelimilla on käytetty eri laitevalmistajien raid-ohjainkortteja. Nyt tavoitteena on päästä eroon yhdestä vikaantuvasta komponentista. Ext3-tiedostojärjestelmä. Ext3 on Linuxissa yleisesti käytetyn ext2-tiedostojärjestelmän laajennus, joka sisältää tiedosto-operaatioiden kirjanpidon. Kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän eheys säilyy poikkeustilanteessa. Aikaisemmin on tutkittu mahdollisuutta käyttää vastaavasti toimivaa XFS-tiedostojärjestelmää. Tavoitteena on saada uuteen fs-palvelimeen tällainen vikasietoisempi tiedostojärjestelmä. Jos nimittäin esimerkiksi tavallisen ext2-tiedostojärjestelmän käyttö katkeaa yllättäen, tiedostojärjestelmälle joudutaan ajamaan useita tunteja kestävä tarkistusajo, eikä sekään takaa, että tiedostojärjestelmä säilyisi kokonaan ehjänä. Levykiintiöt. TKTL:n Linux-järjestelmän levypalvelimilla ei ole perinteisesti käytetty lainkaan kiintiöitä. Nytkään ei ole päätarkoituksena rajoittaa järjestelmän käyttöä vaan lähinnä suojella sekä käyttäjiä että levypalvelinta vahingossa tapahtuvalta levytilan kulutukselta. Jos kiintiöt lopulta tulevat käyttöön, tämä "turvaraja" tulee olemaan 2-20 GB käyttäjää kohden.  Cygwin-ohjelmisto on jäänyt pois joistakin mikroluokkien Windows-asennuksista. Yleisön pyynnöstä Cygwin asennetaan, ja se tulee lähiaikoina ainakin porkkala-luokkaan (A214). Cygwinin asennus on kuitenkin viivästynyt teknisten ongelmien takia. Jos joku tarvitsee Cygwiniä akuutisti, niin asennusta yksittäiseen koneeseen voi pyytää sähköpostitse. Cygwinillä saadaan Windowsiin unix-tyyppinen ohjelmointiympäristö, mikä on hyödyllistä esimerkiksi unixille tehtyjen ohjelmien siirtämisessä Windowsiin.  Erikoisvarusteltuja työasemia asennetaan mikroluokkaan D326 (stubben-luokka). Koneisiin tulee zip-asema (250 MB) ja kirjoittava CD-asema.  Laitokselle asennetaan Windows 2000 -palvelin nykyisen Windows-järjestelmän hallinnasta huolehtivan Windows NT 4.0 -palvelimen tilalle. Windows 2000 -palvelin helpottaa Windows 2000 -työasemien ylläpitoa ja parantaa Windows-järjestelmän tietoturvaa.
Alkuun  Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista >Kehityshankkeita Ongelma-asioita Briefly in English	Postipalvelimen (mail.cs.Helsinki.FI) uusimisen ajankohta lähestyy. Uusi palvelinkone on jo hankittu, ja sen varustukseen kuuluvat muun muassa Pentium 4 -prosessori (1.8 GHz) ja ainakin 1.5 GB keskusmuistia. Uuden palvelimen käyttöjärjestelmä tulee olemaan CS Linux 2. Postijärjestelmän siirtäminen CS Linux 1 -alustalta uudelle palvelimelle vaatii kuitenkin paljon työtä, ja tässä vaiheessa uuden fs-levypalvelimen käyttöönotto on kiireellisempi asia.  Oracle-tietokantajärjestelmä otetaan käyttöön TKTL:lla. Aikaisemmin TKTL:lla on käytetty Solid-tietokantajärjestelmää, ja tällä hetkellä opetuksen ja opiskelun käytössä on db-palvelimelle asennettu PostgreSQL. Näiden lisäksi lähinnä laitoksen hallinnon järjestelmissä käytetään yliopiston atk-osaston Oracle-tietokantaa. Oraclen asentaminen TKTL:lle ei ole ollut aiemmin järkevää sen kalliin hinnan vuoksi. Yliopisto on kuitenkin nyt tehtyt kampuslisenssisopimuksen, joka sallii Oraclen asennuksen TKTL:lle ilman erillisiä lisenssikustannuksia. Oraclea varten on hankittu uusi tietokantapalvelinkone, jonka varustukseen kuuluvat muun muassa Pentium 4 -prosessori (1.8 GHz) ja 1.5 GB keskusmuistia. Ville Hautakangas hoitaa Oraclen käyttöönottoa. Oracle on vaativissa ympäristöissä suosittu relaatiotietokantajärjestelmä. Lisätietoja Oraclesta on atk-osaston WWW-sivuilla.  Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt muutamassa vuodessa merkittävästi, koska Microsoft Windows -käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään. Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä, hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen. Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista, TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa, ja siksi tarvitaan omaa kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun muassa Windows NT/2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä Sysinternalsin apuohjelmia. Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita tarkastellaan seuraavaksi: Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen ajaksi. Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla. Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta. Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se ei välttämättä toimi luotettavasti. Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat koneissa aina lähes ajan tasalla. Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat työt. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa. Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla. Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät kuulu Windows-toimialueeseen (domain). Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja, jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta. Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta. Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin. Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää, automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella. Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä. Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000 -koneisiin. Muista Windowseista pyritään pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.  Kumpulaan sijoitetaan web-kamera kuvaamaan tietojenkäsittelytieteen laitoksen uuden kiinteistön, Exactumin rakennustöiden edistymistä. Vuoden 2003 loppuun mennessä valmistuvaan Exactumiin tulee muuttamaan tietojenkäsittelytieteen laitoksen lisäksi muun muassa matematiikan laitos.  Mahdollisimman suuri osa laitoksen Linux-työasemista pyritään päivittämään CS Linux 2:een. Linux-järjestelmän kehitystyö on kokonaan siirretty tähän versioon. CSL 2:n mukana käyttöön saadaan uusimmat, parhaiten toimivat ja turvallisimmat versiot järjestelmän ohjelmistoista. CSL 1 -järjestelmä kuitenkin säilyy melkinkari-palvelimessa niin pitkään kuin vanhoja ohjelma-asennuksia tarvitaan. CS Linux 2 ei asennu eikä toimi vanhimmissa koneissa kunnolla. Vähimmäisvaatimukset ovat noin 2 GB levytilaa ja 64 MB keskusmuistia. Tarvittaessa kiintolevy voidaan osioida uudelleen niin, että mahdollisesti tarpeeton Windows-käyttöjärjestelmä poistetaan ja/tai Linuxin root- ja home-osiot yhdistetään. Levytilan näkee Linuxissa komennolla df. Ylläpito suosittelee, että kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävien CS Linux 1.x -koneiden haltijat pyytäisivät CS Linux 2 -päivitystä. Päivitys ei tavallisesti kestä tuntia pidempään. Päivityspyynnöt ja tiedustelut voi lähettää ylläpidolle osoitteeseen atk-apu@cs.Helsinki.FI.  CSL 2 -koneiden Latex ei tunne laitoksen omia dokumenttityylejä. Nämä ovat toistaiseksi käytettävissä esimerkiksi CSL 1 -palvelimessa melkinkari. Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon /opt/latex on asennettu TeTeX-paketin versio 1.0.7, josta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa CS Linuxin oletus TeX-asennus. Ylläpito suosittelee, että kaikki TeX'n käyttäjät kokeilisivat tätä versiota ja raportoisivat mahdollisista ongelmista. Tavoitteena on saada toimimaan myös laitoksen omat tyylitiedostot.  Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja ehkä myös opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti. Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa (HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla on myös langallisia liityntäpisteitä. Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston käyttäjätunnuksilla. Lisätietoja on atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.  Laitoksen langattomaan lähiverkkoon asennetaan uusia tukiasemia verkon päivittämiseksi kokonaan 802.11b-standardin mukaiseksi ja teoreettiseen maksiminopeuteen 11 Mbps. Useissa paikoissa uudet tukiasemat ovat jo käytössä, ja uusien kannettavien koneiden mukana tulee myös nopea langaton verkkokortti.
Alkuun  Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita >Ongelma-asioita Briefly in English Ikuisuusongelmia	CS Linux 2 -päivitys #2.053 aiheutti lukuisia ongelmia. Tämä ei ole yllättävää, kun päivitetään järjestelmän keskeisiä osia eikä päivityksen asennusta kaikkiin koneisiin voida yksitellen etukäteen testata. Seuraavassa on lista ilmenneistä ongelmista, jotka korjaantuvat joko lähiaikojen päivityksissä tai asioimalla ylläpidon luona hajonneen koneen kanssa. Työaseman käynnistysvalikossa saattaa näkyä olematon Windows 98 tai 2000. Tämä johtuu siitä, että kyseisessä työasemassa on Windows-asennus, jonka käytön ylläpito on syystä tai toisesta estänyt. Uusi, automaattisesti konfiguroitu alkulatausohjelma Grub ottaa tämän käynnistysvalikkoon. Ongelma koskee erityisesti mikroluokkia D327 ja A411, ja se tullaan korjaamaan muuttamalla hämäävien Windows-osioiden tyyppiä niin, ettei Grub tunnista niitä. Windowsin käynnistäminen vaatii ladattavan käyttöjärjestelmän valitsemista kahteen kertaan sellaisissa työasemissa, joissa on ollut aiemmin käytössä Windows NT:n käynnistysvalikko. Windowsin käynnistysvalikossa on nimittäin oletusvaihtoehtona Linuxin käynnistys. Linux-päivityksessä ei voida muuttaa Windowsin käynnistysvalikkoa, joten tällä hetkellä Windowsia käynnistettäessä joutuu valitsemaan Windowsin käyttöjärjestelmäksi kahdesta peräkkäisestä valikosta: ensin Grubin valikosta, sitten Windowsin valikosta. Ongelma korjataan myöhemmin tehtävällä Windows-järjestelmän päivityksellä. Vanhat a.out-binäärit lakkasivat toimimasta ytimen päivityksen takia. Niiden ajamiseen tarvittava moduli on kyllä asennettu, mutta se ei lataudu automaattisesti. Tämä tullaan ehkä korjaamaan lähiaikojen päivityksessä, mutta vanhat ohjelmatiedostot kannattaisi joka tapauksessa kääntää uudelleen elf-binääreiksi. Jotkut kannettavat koneet hyytyvät Linuxia käynnistettäessä vaiheeseen "Starting PCMCIA". Vanhoilla kannettavilla koneilla saatta esiintyä myös kaikenlaisia muita ongelmia. Näissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä ensisijaisesti Pekka Niklanderiin.  Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt groupin samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan sillä, kun group-levypalvelin saadaan päivitettyä CS Linux 2:een. Tämä tapahtuu aikaisintaan fs-levypalvelimen päivityksen aikaan. Lisätietoja ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on WWW-sivulla.  TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut haitallisen suureksi. Postipalvelin on tarkoitus uusia lähikuukausina, jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että uudempi käyttöjärjestelmä CS Linux 2. Uusien häiriötilanteiden välttämiseksi ylläpito kuitenkin suosittelee käyttäjille seuraavia toimia: Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa, kun tällaisia käyttäjiä useita. Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi Neomaililla). Näin säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa. Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon.  Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois kaikkialla. Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana. Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän kehityksen nykytilanteessa olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon. Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä. Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun muassa sähköpostipalvelin mail.cs.Helsinki.FI ja interaktiivinen palvelin melkinkari.cs.Helsinki.FI) käyttäjien tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana.  3D-kiihdytys aiheuttaa ongelmia CS Linux 2 -koneissa. Jos samanaikaisesti käyttää 3D-kiihdytystä ja vaihtaa X-Windowsissa työpöytää, X-Windows-palvelin saattaa jumittua niin pahasti, että koko koneen joutuu käynnistämään uudelleen. Kyseessä on X-Windows-palvelimen vika, jonka toivotaan korjaantuvan lähiaikojen Linux-päivityksessä asennettavalla XFree86 4.1.0:lla. Matroxin 3D-kiihdytyksen saa pois päältä asettamalla ympäristömuuttujan: export MESA_FORCE_SOFTX=1.  Fs-levypalvelin kärsii levytilaongelmista, kunnes isompi levyjärjestelmä on asennettu. Tämän takia ylläpito kehottaa käyttäjiä kiinnittämään erityistä huomiota levytilan kulutukseen. Tässä voi käyttää apuna levytilankäyttöohjetta.  CS Linux 2:n mixer-asetukset eivät enää säily, kun Linux käynnistetään uudelleen. Esimerkiksi aumix-ohjelmalla säädetyn äänenvoimakkuustason joutuu säätämään uudelleen. Tämä ominaisuus johtuu Redhat Linuxin 7.1 -version käynnistysskripteistä, jotka on otettu käyttöön CSL 2:ssa. Ongelmaan on tarkoitus kehittää ratkaisu, jolla mixer-asetukset saataisiin tallennettua joko kone- tai käyttäjäkohtaisesti.  CSL 2 -koneissa pico-editorissa tekstialueen merkitseminen ei toimi.
Alkuun  Nyt ajankohtaista Pian ajankohtaista Kehityshankkeita Ongelma-asioita >Briefly in English The CS Department's IT News concerns current computing facilities software and hardware issues at the Department of Computer Science, University of Helsinki. The IT news is updated every two weeks. Links: Computing facilities home Computing facilities staff	Major software upgrades were carried out in the CS Linux 2 update #2.053: The Linux kernel version 2.4.17 was installed into all machines. The new 2.4 series kernel is definitely better for servers and some new software require it, too. The 2 GB limit of maximum file size is history now, except for the file servers and some old software. The new kernel will be in use in each machine after the next reboot. There is no forced reboot. The interactive CS Linux 2 servers melkki and melkinpaasi have already been rebooted with the new kernel. The upgrading of the Linux kernel was a complicated issue because a lot of other software depend on the kernel version. The possibility to continue using the old 2.2 series kernel is still maintained because of the hardware of some old laptop computers. The Grub boot loader was installed. When a computer is switched on, Grub starts first. The new orange boot menu includes all installed operating systems and the option to switch off the computer. The latter is most useful for the users of laptop computers. The Grub boot loader is very useful because the boot menu can be remotely updated and the machine can be rebooted from Linux to Windows directly. This functionality has also been added to the Linux login screen with the keyboard shortcut alt+W. Other options will be added to the Grub boot menu later. A new Java system (Blackdown Java version 1.3.1) was installed. The old java 1.2.2 remains in the network path /opt/jdk1.2.2.    Other changes in the CS Linux 2 update #2.053 include the following: A new daemon will ease the use of portable machines with an internal network connector. Whenever the network cable is plugged into a network device, the daemon (called mii-daemon) will start up the network automatically. One problem is that this won't work if the internal interface has been unplugged for a few hours after rebooting the machine. This feature will be improved in the coming Linux updates. All portable machines always use DHCP for network configuration from now on. This makes it easy to connect the machine to a foreign LAN. The user counter in the login screen is more reliable now. Rsync was updated again because it was broken after the update #2.052.    The CS Linux 2 update #2.053 caused some problems. This is not surprising considering that major parts of the system were modified and the update could not be tested in all kinds of machines beforehand. The following problems exist and they will be fixed either in the coming Linux updates or by bringing the broken machine to the administration. The boot menu may include a false Windows operating system. This is because we have deliberately disabled Windows in some machines but the automatically configured Grub boot loader detects the disabled Windows. We will fix this by changing the partition types of the disabled Windows installations. This problem effects the classrooms D327 and A411, at least. Additional effort is needed to boot Windows in such machines that have Linux in the Windows boot menu. We cannot modify the Windows boot menu in the Linux update. Thus, in quite a few machines, Windows must be chosen twice: first, in the Grub boot menu, second, in the Windows boot menu. This will be fixed later in a Windows system update. Old a.out binaries didn't work after the kernel upgrade. This will probably be fixed in a Linux update at some point but it is advisable to re-compile the binary, anyway. Some portable machines didn't boot with the new kernel but they stopped while starting the PCMCIA system. There may be other problems with old portables, too. In these cases, please contact Mr Pekka Niklander.    The CS Department's network chat system is now publicly available for trial at http://www.cs.helsinki.fi/chat/. The system is located in the department's intranet which means that a SSL enabled web browser and a valid CS user account is required. The chat system includes a Java applet (Babylon Java Chat) so the web browser must have Java enabled. No other kind of client software is needed. The system can be used for the transmission of drawings and instant messages, too. The use of chat software in the university computing facilities is a very controversial issue because irc (Internet relay chat), especially, is known to encourage unwanted use. However, a chat system would be useful for teaching, teamwork and student advising.    The Microsoft Project software has been removed from the classroom D327 because the machines don't have Windows any more. An updated version of the software has been installed into the next classroom D326 (stubben) into the machines stubben-13 -- stubben-19.    An updated version of the MySQL database software has been installed into db.cs.Helsinki.FI. It is located in the directory /usr/local/mysql-3.23.48. The old MySQL installation is still the default but users can use the new one when needed.   The ext3 file system will be taken into use in CS Linux 2. The ext3 journaling technology allows the file system to stay healthy and restart quickly after an unexpected interruption. The traditional ext2 filesystem must do lengthy filesystem checks after an interruption.    The CS Linux 2 character set will be changed soon so that the official euro sign can be used in Linux, too. The euro sign isn't supported in the old charset ISO-8859-1 (Latin1). We are looking forward to using the charset ISO-8859-15 (Latin 9). Anyway, it's advisable to avoid the use of the euro sign because of compatibility issues and just write the word euro instead.    The workstations in the classroom D328 will be re-installed on February, 25th. The classroom will be closed until noon on that day, at least. D328 is the only classroom which has the Windows Me (Millenium Edition) operating system. This is because some software don't work with Windows 2000. D328 has no Linux at all and the network connectivity is very restricted.   Galeon is a Gnome user environment web browser. It will be installed into the network directory /opt/galeon after the necessary local components have first been installed in the next Linux update.  The new fs file server is being tested with the Linux kernel version 2.4.17 and the ext3 file system with and without quota support now. The software has developed during the last few monts but fatal problems still exist. If the quota support turns out to be a major problem, we will discard it. We wouldn't like to discard any other new software technologies (see below). The installation of the new fs file server was cancelled in last September due to software problems. We want to make sure that the new server will be as reliable as possible. The new fs file server will be a dual PIII 1 GHz machine with about 1 TB of disk space, 1 GB of physical RAM and 1 Gbit/s fiber ethernet connection. The operating system will probably be CS Linux 2 with the Linux kernel version 2.4.x. We will probably use the Linux kernel raid controller for disk redundancy and the ext3 file system. The ext3 journaling technology allows the file system to stay healthy and restart quickly after an unexpected interruption. Traditional filesystems must do lengthy filesystem checks after an interruption but the file system can still be broken.  The Cygwin software was left out of the new Windows 2000 installations in the classrooms but it will be installed in A214, at least. However, the Cygwin installation has been delayed due to technical difficulties. If you need Cygwin and can't wait, ask the administration for a custom installation. Cygwin is a tool for unix-like programming in Windows.  The following software updates will be done in CS Linux 2 soon: The X Windows server XFree86 will be updated to the version 4.1. The KDE2 user environment will be updated to the version 2.2.2. Then Vim text exitor will be updated to the version 6.0.  Mail.cs.Helsinki.FI has been overloaded lately. We are looking forward to upgrading the server in the next few months. The new server is already being installed but the converting of the electronic mail system for CS Linux 2 is a big task. Certain measures are recommended for all users so that we can put up with the old server for the time being: The new mail check interval should be set to 3-10 minutes in the e-mail client software. A shorter interval causes unnecessary load. The inbox e-mail folder should be kept as small as possible so that it will consume less memory. Especially e-mail messages with large attachments should be deleted or saved in another folder.

Alkuun