Alkuun
>Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
 
TKTL:n uusi fs-levypalvelin otettiin täyteen käyttöön viime
viikolla. Käyttäjien kotihakemistojen siirto uudelle palvelimelle
aloitettiin torstaina 15.8.2002, ja vanha palvelin ajettiin
lopullisesti alas perjantaina 23.8.2002. Uuden fs-levypalvelimen
käyttöönotto oli poikkeuksellisen pitkä ja hankala projekti:
teknisten ongelmien kanssa taisteltiin yli vuoden ajan.
Erilaisten laitteisto- ja ohjelmistomuutosten jälkeen uusi palvelin
on nyt käyttökunnossa. Näissä atk-uutisissa palataan vielä
lyhyesti käyttöönottohistorian vaiheisiin sekä kerrotaan
fs-levypalvelimen ominaisuuksista.
Fs on tietojenkäsittelytieteen laitoksen Linux- ja
Windows-järjestelmien levypalvelin, josta kaikki TKTL:n
atk-järjestelmien palvelut ovat tavalla tai toisella riippuvaisia.
Kaikkien käyttäjien kotihakemistot sijaitsevat fs-levypalvelimella.
Tärkeiden tietojen säilyttäminen yhdellä palvelimelle helpottaa
atk-järjestelmien kehitystä: voidaan keskittyä huolehtimaan yhden
palvelimen luotettavasta toiminnasta ja taata yhden palvelimen
tietojen maksimaalinen säilyvyys. Fs-levypalvelimen käyttöjärjestelmä
on RedHat Linuxiin
perustuva CS Linux 2.
Uuden fs-levypalvelimen laitteisto hankittiin jo viime
vuoden kesäkuussa. Alunperin oli selvää, että ryhdymme
käyttämään Linuxin käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjainta.
Tiedosto-operaatioiden kirjanpidon sisältävä tiedostojärjestelmä
ja tuplaprosessorin käyttö olivat myös tavoitteina.
XFS-tiedostojärjestelmää
testattiin useita kuukausia, kunnes siirryttiin
ext3-tiedostojärjestelmään.
Palvelin oli edelleen epävakaa, vaikka olimme jo jättäneet pois
toisen prosessorin, gigabitin verkkokortin ja levykiintiöt sekä
korjanneet Linuxin ytimestä löytyneitä vikoja. Palvelimen kaatumiseen
ei vaadittu edes merkittävää testikuormitusta.
Ratkaisevat käänteet uuden palvelimen käyttöönotossa
olivat keskusmuistin lisääminen yhdestä neljään gigatavuun sekä
itse kootun Linux-käyttöjärjestelmän ytimen vaihtaminen
RedHatin tarjoamaan ytimeen. Muistin lisääminen saattaa estää
tiettyjä välimuistin käyttöön liittyviä virhetilanteita. RedHatin
ydin taas sisältää normaaliytimestä puuttuvia osia, ja
RedHat on testannut sitä perusteellisesti. Tuplaprosessori, gigabitin
verkkokortti ja levykiintiöt otettiin takaisin käyttöön.
Järjestelmä oli tämän jälkeen kokonaisuutena riittävän vakaa, jotta se
voitiin ottaa täyteen tuotantokäyttöön.
Hyödyllisimpiä uusia piirteitä fs-levypalvelimella ovat:
- Linux-käyttöjärjestelmän ytimen raid-ohjain. Aikaisemmin
TKTL:n Linux-järjestelmän levypalvelimilla on käytetty raid-ohjainkortteja,
mutta niistä on saatu huonoja kokemuksia. Ohjelmallinen, avoimeen
lähdekoodiin perustuva raid-ohjain on ongelmatilanteissa helpommin
hallittava komponentti kuin eksoottinen raid-ohjainkortti.
- Ext3-tiedostojärjestelmä. Ext3 on Linuxissa yleisesti käytetyn
ext2-tiedostojärjestelmän laajennus, joka sisältää tiedosto-operaatioiden
kirjanpidon.
- Gigabitin ethernet-verkkokortti (1 Gbit/s) takaa sen,
että ainakaan verkkoyhteys ei ole pullonkaula. TKTL:n runkoverkon
linkkien kaista on edelleen vain 100 Mbit/s, mutta nyt moni
asiakas voi käyttää tämän täyden kaistan samaan aikaan.
- Tuplaprosessorilla saadaan riittävä prosessoriteho suuren
asiakasmäärän palveluun sekä palvelimella suoritettaville prosesseille,
esimerkiksi virustarkistuksille. Uudella fs:llä on kaksi Intel PIII 1 GHz
-prosessoria.
- Uuden levyjärjestelmän tallennuskapasiteetti on lähes yksi teratavu.
Yksittäisten tiedostojen kahden gigatavun kokorajoitus on poistunut, mikä
ilahduttaa tiettyjä erityiskäyttäjiä.
Fs-levypalvelimella tietojen säilyvyys ongelmatilanteissa on
maksimoitu. Tietojen turvaamisessa käytetään nyt muun muassa
seuraavia menetelmiä:
- Raid-levyjärjestelmä suojaa kiintolevyjen
rikkoutumiselta. Raid-järjestelmässä
yksi kiintolevy kerrallaan saa hajota ilman, että siitä seuraisi
palvelukatkoja. (raid = Redundant Array of Independent
Disks)
- Ext3-tiedostojärjestelmä suojaa odottamattomien katkojen aiheuttamalta
tietojen häviämiseltä ja toipumisviiveeltä.
Tiedosto-operaatioiden kirjanpito takaa sen, että tiedostojärjestelmän
eheys säilyy poikkeustilanteessa eikä tietoja katoa. Poikkeustilanteen
jälkeen tiedostojärjestelmän elvytys tapahtuu nopeasti.
- Katkeamatonta ja virheetöntä sähköä syöttää ups-laite. Myös
palvelimen virtalähde on kahdennettu.
- Fs:n tiedoista otetaan viikottain täydellinen nauhavarmistus
SuperDLT-medialle.
Varmistusmedioita säilytetään
dataturvakaapissa,
joka on suunniteltu kestämään tulen, lämmön, kosteuden ja ulkoisten
magneettikenttien vaikutukset.
- Muuttuneista tiedoista otetaan päivittäin muutosvarmistukset
DLTIV-medialle. Minkä tahansa arkipäivän
tilanne on palautettavissa kaksi viikkoa taaksepäin.
- Joitakin fs:n täydellisiä varmistuksia säilytetään kiinteistön
ulkopuolella pankkiholvissa.
Kahden vuoden kuluttua tietojenkäsittelytieteen laitoksen pitäisi
olla jo muuttanut Exactumiin Kumpulaan.
Tavoitteena on, että fs-levypalvelinta ei tarvitsisi uusia ennen
Exactumiin muuttoa. Nykyisessä palvelimessa on vapaita levypaikkoja,
joten levykapasiteettia voidaan vielä lisätä.
Historiasta kiinnostuneet voivat verrata nyt suoritettua
fs-levypalvelimen uusimista kahteen aikaisempaan vastaavaan
operaatioon: 4.-5.3.2000,
28.-30.12.1998.
CS Linux 2 sisältää joitakin vanhentuneita ohjelmia.
Nämä ohjelmat ovat käytettävissä sillä periaatteella, että ne
saattavat toimia mutta niiden käyttöä ei enää tueta. Ohjelmistovalikoima
pyritään pitämään mahdollisimman yhdenmukaisena RedHat Linuxin kanssa,
jotta voisimme hyödyntää RedHatin tekemän ylläpitotyön. Useimmat
vanhentuneet ohjelmat ovat myös sellaisia, että kukaan ei
enää kehitä niitä.
Seuraavien, vanhentuneiden ohjelmien käyttäjille
suositellaan siirtymistä vaihtoehtoisiin ohjelmiin:
- Netscape WWW-selain (versio 4.x) => suositeltavat
vaihtoehdot Mozilla,
Galeon
Uudet Netscapet perustuvat samaan selainytimeen kuin Mozilla,
mutta Mozilla on havaittu käytännössä paremmaksi. CS Linux 2:n
Netscape 4.79 on vanhentunut, ja se poistetaan ennemmin tai
myöhemmin.
Mozillan käynnistysskriptit on muokattu siten, että vanhat
Netscape-kirjanmerkit tulevat automaattisesti käyttöön.
Jos olet joskus aikaisemmin käyttänyt Mozillaa, niin on mahdollista,
että sinulle on luotu Mozilla-profiili (eli Mozillan asetukset) eri
nimellä ja eri asetuksilla kuin käynnistyksen yhteydessä luotava
default-niminen profiili. Tällöin Mozilla kysyy käynnistettäessä,
kumpaa profiilia käytetään; ylläpito suosittelee default-profiilin
käyttöä, mutta mikään ei estä usean profiilien käyttöä rinnakkain.
Galeon on Gnome-projektin WWW-selain, joka perustuu myös
Mozillan Gecko-selainytimeen.
- ML sähköpostiohjelma => suositeltavat vaihtoehdot
Mozilla,
Kmail,
Pine
ML on vanhentunut ohjelma, jota ei enää kehitetä. Graafisena
sähköpostiasiakkaana suositellaan käytettäväksi Mozillaa tai
Kmailia. Sähköpostia voi toki käyttää myös WWW-selaimella
osoitteessa
http://mail.cs.helsinki.fi/.
Tekstipohjaisista sähköpostiohjelmista suositeltava on Pine.
(Windowsissahan suositeltava sähköpostiohjelma on Mozilla.)
- XV kuvankäsittelyohjelma => suositeltavat vaihtoehdot
Gimp,
display (ImageMagick), Kview
XV on vanhentunut ohjelma, jota ei enää kehitetä. The Gimp
(Gnu Image Manipulation Program) on monipuolinen työkalu kuvien
käsittelyyn. Kuvien katseluun soveltuvat esimerkiksi myös
ImageMagick-pakettiin kuuluva display-ohjelma ja KDE:n Kview.
CS Linux 2:n ohjelmistovalikoimaa on päivitetty
RedHat 7.3 -tasolle lukuisilla isoilla Linux-päivityksillä.
Päivitysten sisällöstä kerrotaan tarkemmin
Linux-päivitysten WWW-sivulla.
Samalla WWW-sivulla kerrotaan lähiaikojen päivityssuunnitelmista ja
kulloinkin kehitysvaiheessa olevan paketin tilasta. Atk-uutiset
tulee tästä lähtien käsittelemään ainoastaan käyttäjien kannalta
merkittäviä tai muuten mielenkiintoisia Linux-päivitysasioita.
Tässä muutamia mainintoja kesän aikana tehdyistä päivityksistä:
- Asennettiin Adobe
Acrobat Reader PDF-tiedostojen lukuohjelman
versio 5.0.6. Valitettavasti uusi Linux-versio sisältää myös
vikoja, joita vanhassa 4.0.5-versiossa ei ollut. Uudella versiolla
lomakkeiden täyttäminen toimii huonommin; skandimerkkien ja Alt Gr
-näppäimen avulla saatavien merkkien lisääminen ei toimi.
Tämän takia vanha Acrobat Reader on edelleen käytettävissä verkkolevyltä
kommennolla acroread4.
- Linux-käyttöjärjestelmän ydin päivitettiin RedHatin tarjoamasta
ytimestä hieman muokattuun versioon 2.4.18-5.csl2.
- XFree86-X-ikkunointipalvelin
päivitettiin versioon 4.2.0.
- Asennettiin Xine multimedia- ja
DVD-soitto-ohjelman versio
0.9.12. Xine osaa näyttää suurimman osan mpg- ja avi-tiedostoista ja
osan quicktime-tiedostoista (mov). DVD-toisto-ominaisuus on mukana.
- Siirryttiin käyttämään jatkuvasti käynnissä olevaa NTP-palvelinohjelmaa
kaikkien Linux-koneiden kellojen synkronointiin. PC:iden kellot ovat
niin huonoja, että aikaisemmin kerran vuorokaudessa tehty kellojen
synkronointi ei riittänyt kellojen pitämiseen ajassa.
TKTL:n Windows-palvelimet päivitettiin
Windows 2000:een kesäkuussa. Windows 2000 -palvelimet
helpottavat Windows-työasemien ylläpitoa ja edistävät
Windows-järjestelmän tietoturvaa.
Db.cs.helsinki.fi-tietokantapalvelimen levytilaa
lisättiin asentamalla paikallisille kotihakemistoille uusi
60 gigatavun levy. Kiintolevyn asennus ja tiedostojen siirto
aiheuttivat db:lle muutaman tunnin käyttökatkon maanantaina
26.8.2002. Uusi levy päätettiin asentaa sen jälkeen, kun db:n levytila
oli jo kahteen kertaan loppunut kesken siivoustoimenpiteistä huolimatta.
Harmaja-luokan (A215) kaikkiin työasemiin on asennettu
uudet keskusmuistit ja kiintolevyt. Keskusmuistin tuplaaminen
256 megatavuun helpottaa raskaiden sovellusten käyttöä. Uusien
40 gigatavun kiintolevyjen ansiosta työasemissa voidaan edelleen
pitää sekä Linux että Windows.
Tarkempia tietoja TKTL:n mikroluokkien
kokoonpanoista on WWW-sivulla.
Kahteen työasemaan stubben-luokassa (D326) on asennettu
250 MB zip-asema ja CDRW-asema. Erikoisvarustellut
työasemat stubben-13 ja stubben-14 sijaitsevat heti luokan oven
vieressä, ja ne on ensisijaisesti varattu zip-aseman ja kirjoittavan
CD-aseman käyttäjille. Zip- ja CDRW-asema on käytettävissä myös
viereissä mikroluokassa (D325) hylkykari-työasemassa. Uudet
varusteet lisäävät erityisesti ilta- ja viikonloppukäytön resursseja.
Tarkempia tietoja TKTL:n mikroluokkien
kokoonpanoista on WWW-sivulla.
CD-levyjen kirjoittaminen onnistuu sekä Linuxissa että
Windowsissa. Windowsissa on tähän tarkoitukseen asennettu
EasyCDCreator 5 -ohjelmisto. Linuxissa
voi käyttää esimerkiksi ohjelmia mkisofs ja cdrecord tai niiden
graafista käyttöliittymää nimeltä xcdroast. Lisätietoja kirjoittavien
CD-asemien käytöstä on
WWW-sivulla.
Ruby-ohjelmointikielen
tulkki on asennettu Linux-järjestelmän verkkolevylle hakemistoon
/opt/ruby/, ja se toimii komennolla /opt/ruby/bin/ruby. Ruby on
pythonia ja smalltalkia muistuttava, oliopohjainen ohjelmointikieli.
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
>Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Uusien opiskelijoiden käyttöluvat jaetaan
tiistaina 3.9.2002 klo 12.00 TKTL:n salissa A414. 24.9.2002 saakka
käyttöluvan voi noutaa myös huoneesta B429 (maanantaista
torstaihin klo 9-12 ja klo 13-15). Muina aikoina tai
ongelmatilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä TKTL:n käyttöluvista
vastaavaan Pekka Niklanderiin,
huone B425. Käyttölupa-asioissa voi lähettää sähköpostia
osoitteeseen
tktl-luvat@cs.helsinki.fi.
Käyttölupaa noudettaessa on oltava mukana virallinen
henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi, henkilökortti
tai kuvallinen Kela-kortti). Myös voimassa oleva opiskelijakortti käy.
Luvan noutaja allekirjoittaa Helsingin
yliopiston tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käytön säännöt. Uudet
tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saavat yliopiston atk-osaston
cc-unix-järjestelmän
käyttäjätilin sekä TKTL:n
atk-järjestelmien käyttäjätilin. Perustietoja uusille käyttäjille
on TKTL:n atk-järjestelmien
pikaoppaassa.
Lainakäyttöön hankitaan uusia dataprojektoreja.
Uudet projektorit tulevat olemaan
Infocus
LP530 -mallisia. Tällä hetkellä lainakäytössä
olevat galileo- ja sergei-projektori ovat hieman vanhempaa
Infocus
LP335 -mallia.
Laitteiden lainauskäytäntö muuttuu siten, että laitteen
noutava henkilö aina kuittaa laitteen saaduksi. Noutajan henkilöllisyys
tarkistetaan, jos hän ei ole täysin varmasti tunnettu. Tarkat
tiedot TKTL:n lainattavista atk-laitteista sekä varausohjeet
ovat TKTL:n
henkilökunta-intranetissa (linkki toimii vain TKTL:n
henkilökunnan käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla).
Mikroluokka D328 muutetaan normaaliksi mikroluokaksi.
D328:n työasemissa on ollut ainoastaan Windows Me -käyttöjärjestelmä
tiettyjen ohjelmistojen vaatimusten takia. Windows Me:n olemattoman
tietoturvan takia verkkoyhteydet ovat olleet tiukasti rajoitettuja.
Nyt D328:n viiteen Pentium II 400 MHz -työasemaan
tehdään normaali Windows 2000 -mikroluokka-asennus ja
verkkoyhteyksien rajoitukset puretaan. Vanhoja ohjelmistoja ei enää
tarvita tai niistä on käytössä sellaiset versiot, jotka saadaan toimimaan
Windows 2000:ssa. Hankalasti ylläpidettävästä
Windows Me -mikroluokkaympäristöstä
luopuminen on ylläpidolle helpotus. Lisätietoja TKTL:n mikroluokkien
kokoonpanoista on WWW-sivulla.
Langattoman lähiverkon kanavajako muutetaan sellaiseksi,
että 802.11b-standardin mukaisista kanavista vain 1-11 ovat käytössä.
Nykyisin käytetään kanavia 1-13. Kaksi ylimmäistä kanavaa ovat
osoittautuneet ongelmallisiksi, koska kaikki wlan-laitteet eivät
osaa käyttää niitä.
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
>Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
Briefly in English
|
Group-levypalvelin uusitaan käyttämällä hyväksi
vanhan fs-levypalvelimen laitteistoa. Nyt melkein täynnä olevalle
groupille tullaan saamaan lähes 300 gigatavun tehokas,
raid-varmistettu levyjärjestelmä. Groupilla sijaitsevat TKTL:n
ryhmähakemistot.
Postipalvelimen (mail.cs.helsinki.fi) uusimisen
ajankohta lähestyy. Uusi palvelinkone on jo hankittu, ja
sen varustukseen kuuluvat muun muassa Pentium 4
-prosessori (1.8 GHz) ja ainakin 1.5 GB
keskusmuistia. Uuden palvelimen käyttöjärjestelmä tulee olemaan
CS Linux 2. Postijärjestelmän siirtäminen CS Linux 1
-alustalta uudelle palvelimelle vaatii kuitenkin
paljon työtä.
Ergonomiaominaisuuksiltaan poikkeavien näppäimistöjen
hankintaa suunnitellaan TKTL:n mikroluokkiin.
Jotkut käyttäjät ovat kaivanneet erityisesti niin sanottuja jaettuja
näppäimistöjä, joissa vasemman ja oikean käden näppäimet on sijoitettu
erilleen. Tällaisella näppäimistöllä saadaan luonnollisempi ja vähemmän
rasittava kirjoitusasento, koska ranteet saavat olla suorassa.
Kirjoittaminen vaatii kuitenkin käytännössä totuttelua ja
kymmensormijärjestelmän hallinnan. Poikkeavia näppäimistöjä hankittaneen
joka tapauksessa vain pieneen osaan mikroluokkien työasemista. Näin
tarjotaan käyttäjille mahdollisuus kokeilla erilaista päätetyöskentelyä.
Windows-järjestelmän ylläpidon työmäärä on lisääntynyt
muutamassa vuodessa merkittävästi, koska
Microsoft Windows
-käyttöjärjestelmät kaikkine ohjelmistoineen ovat
kehittyneet monipuolisemmiksi. Samalla Windowsiin kohdistuvat
tietoturvauhat ovat lisääntyneet, ja TKTL:n Windows-järjestelmän
käyttäjähallinto on liitetty Linux-järjestelmään.
Tässä tilanteessa Windows-järjestelmän hyvän tietoturvatason
ylläpito on välttämätöntä. Vaikka useimmilla TKTL:n
käyttäjillä Linux on ensisijainen työasemakäyttöjärjestelmä,
hyvin toimivaa Windows-järjestelmää tarvitaan silti muun muassa
opetukseen ja tiettyjen sovellusten käyttämiseen.
Windows 2000 -työasemien etäpäivitystä
testataan ja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Valmista,
TKTL:n ympäristöön soveltuvaa etäpäivitysohjelmistoa ei ole olemassa,
ja siksi tarvitaan omaa
kehitystyötä. Windowsin etäpäivityksessä käytetään hyväksi muun
muassa Windows 2000 -toimialueen ominaisuuksia sekä
Sysinternalsin
apuohjelmia.
Automaattiseen etäpäivitykseen liittyviä, kehitettäviä asioita
tarkastellaan seuraavaksi:
- Työasemat täytyy saada Linuxista Windowsiin päivityksen
ajaksi.
Mahdollinen ratkaisu: asennetaan sellainen
alkulatausohjelma (boot loader), joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän
vaihtamisen Linuxissa annettavalla komennolla.
- Windows haluaa käynnistyä uudelleen jokaisen
Microsoftin päivityspaketin (service pack, hotfix) asennuksen
jälkeen. Tämä saattaa tarkoittaa jopa yli kymmentä peräkkäistä
uudelleenkäynnistystä, jos paljon päivityksiä on asentamatta.
Microsoftilta on saatavilla työkalu useiden päivitysten
asentamiseen kerralla, mutta testit ovat osoittaneet, että se
ei välttämättä toimi luotettavasti.
Mahdollinen ratkaisu: Asennetaan
sopiva työkalu usean päivityksen asentamiseen kerralla tai
hyväksytään suuri määrä uudelleenkäynnistyksiä. Käytännössä
tämän ongelman merkitys vähenisi, jos päivitykset olisivat
koneissa aina lähes ajan tasalla.
- Päivitys täytyy voida suorittaa riippumatta siitä, onko
käyttäjä kirjautunut koneelle vai ei. Jos käyttäjä on
kirjautuneena, uudelleenkäynnistys tuhoaa tallentamattomat
työt.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
päivitysohjelmistoa niin, että se toimii joka tilanteessa.
Jos koneella on kirjautuneena käyttäjä, päivitys toimii
vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Päivityksen jälkeen
Windows täytyy joka tapauksessa käynnistää uudelleen, mutta
käyttäjälle annetaan mahdollisuus viivästyttää
uudelleenkäynnistystä vähintään muutamalla tunnilla.
- Kannettavia koneita ei voida päivittää, koska ne eivät
kuulu Windows-toimialueeseen (domain).
Mahdollinen ratkaisu: Kannettavat
koneet liitetään Windows-toimialueeseen. Windowsin täytyy
tällöin säilyttää välimuistissa käyttäjien profiileja,
jotta käyttäjät voivat kirjautua toimialueen käyttäjätunnuksilla
koneen ollessa irti laitoksen tietoliikenneverkosta.
Kannettavien koneiden liittämistä toimialueeseen täytyy
tarkastella erityisesti myös tietoturvan kannalta.
- Kannettavat koneet eivät ole aina verkossa. Myös
kiinteissä työasemissa saattaa olla Linuxissa pitkään aktiivinen
istunto, jolloin niitä ei voida käynnistää Windowsiin.
Mahdollinen ratkaisu: Kehitetään
järjestelmä, jossa käyttäjä voi pyytää välittömästi tehtävää,
automaattista etäpäivitystä esimerkiksi WWW-lomakkeella.
Tällöin käyttäjät voivat itse määritellä, milloin on
sopiva hetki asentaa Windowsiin päivityksiä.
Etäpäivityksiä tehdään ainoastaan Windows 2000
-koneisiin. Muista Windowseista pyritään
pääsemään eroon joko versiopäivityksellä tai poistamalla
Windows kokonaan. Tarvittaessa tässä yhteydessä päivitetään myös
laitteistoa, koska Windows 2000:n sujuva käyttö vaatii vähintään
PII-prosessorin, 128 MB muistia ja 2 GB kiintolevytilaa.
Laitoksen vierailijoille, henkilökunnalle ja opiskelijoille
tarjotaan mahdollisuus oman kannettavan koneen kytkemiseen laitoksen
verkkoon, joko langattomasti tai langallisesti.
Odotellessa voi käyttää atk-osaston aulaverkkoa
(HUPnet, Helsinki University Public network). Langaton aulaverkko toimii
Teollisuuskadun atk-aseman (3. krs, D-siipi) lähistöllä, ja atk-osastolla
on myös langallisia liityntäpisteitä.
Käytännössä tarvitaan kannettava tietokone, verkkokortti ja
omatoimisuutta. Verkkoon kirjaudutaan WWW-selaimella ja atk-osaston
käyttäjätunnuksilla.
Lisätietoja on
atk-osaston WWW-sivuilla. TKTL:n atk-järjestelmien ylläpito ei
tarjoa teknistä tukea Hupnetin käyttöön.
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
>Ongelma-asioita
Briefly in English
Ikuisuusongelmia
|
Hiiren asetusten säätäminen ei aina toimi Linuxissa.
Esimerkiksi näppäinten järjestystä tai osoittimen liikenopeutta ei
voi aina muuttaa käyttöympäristön asetustyökaluilla eikä xset-komennolla.
Tämä johtuu X-ikkunointipalvelimen kokoonpanoon liittyvistä
ongelmista, jotka tulevat esiin, kun työasemaan on liitetty tai
voidaan liittää useita hiiriä. Lähes kaikissa työasemissa on
nykyään USB-liitäntä (universal serial bus), johon on mahdollista
liittää USB-hiiri. Kun
X-ikkunointipalvelin sallii sekä PS/2- että USB-hiiren käytön,
hiiren asetusten kohdistaminen oikeaan laitteeseen ei välttämättä
onnistu. Ongelmaan etsitään ratkaisua. Henkilökunnan työasemissa
korjaus voidaan tehdä työasemakohtaisesti siirtymällä käyttämään
ainoastaan USB-hiirtä. USB-liitännän merkittävä etu PS/2:een
verrattuna on, että laite voidaan täysin turvallisesti ja
toimivasti kytkeä ja irrottaa kesken käytön.
Group-levypalvelimen Windows-levypalvelussa on
ajoittain ongelmia. Ongelman ilmetessä ryhmähakemistojen käyttö
Windowsissa ei onnistu, ennen kuin joku ylläpidosta on käynnistänyt
groupin samba-ohjelmiston uudelleen. Ongelman arvellaan ratkeavan
tulevassa group-palvelimen laitteistopäivityksessä. Lisätietoja
ryhmähakemistoista ja niiden käytöstä on
WWW-sivulla.
Yli kahdeksanmerkkisiä salasanoja ei tueta
CS Linuxissa. Yli kahdeksanmerkkisetkin salasanat kyllä näennäisesti
toimivat, koska kahdeksannen merkin jälkeinen osa pudotetaan pois
kaikkialla.
Jos Linuxin passwd-komennolla ottaa käyttöön yli kahdeksanmerkkisen
salasanan, salasana kyllä hyväksytään ja se välittyy
Windows-järjestelmään täydellisenä. Tässä tilanteessa siis
käyttäjälle tulee Linuxiin ja Windowsiin tosiasiassa eri salasana.
Kahdeksan merkin rajoitus Linuxissa johtuu salasanojen
säilytyksessä käytettävästä DES-salausmenetelmästä. Linux-järjestelmän
kehityksen nykytilanteessa
olisi mahdollista siirtyä käyttämään MD5-salausmenetelmällä
säilytettäviä salasanoja. MD5-salasanoissa ei ole kahdeksan
merkin pituusrajoitusta. Jotta yhteensopivuus vanhojen järjestelmien
kanssa säilyisi, DES-salattuja salasanoja kuitenkin käytetään edelleen
käyttäjien tunnistuksessa. Silti salasanat talletetaan
salasanan vaihdon yhteydessä myös MD5-muotoon.
Lähitulevaisuudessa MD5-salattuja salasanoja
siirrytään käyttämään käyttäjien tunnistuksessa. Sitten yli
kahdeksanmerkkiset salasanat tulevat virallisesti toimimaan
sekä CS Linux 2:ssa että Windows-järjestelmässä.
Tosin vielä jäljellä olevissa CS Linux 1 -koneissa (muun
muassa sähköpostipalvelin mail.cs.helsinki.fi ja interaktiivinen
palvelin melkinkari.cs.helsinki.fi) käyttäjien
tunnistus täytyy joka tapauksessa tehdä salasanan ensimmäisen
kahdeksan merkin perusteella. Sähköpostipalvelinkin
päivitettäneen CS Linux 2:een lähikuukausien aikana.
TKTL:n sähköpostijärjestelmän kuormitus on kasvanut
haitallisen suureksi. Postipalvelin on tarkoitus uusia lähikuukausina,
jolloin saadaan käyttöön sekä moninkertainen määrä muistia että uudempi
käyttöjärjestelmä CS Linux 2. Uusien häiriötilanteiden välttämiseksi
ylläpito kuitenkin suosittelee käyttäjille seuraavia toimia:
- Postiohjelman uuden postin tarkistusväli kannattaa säätää
kohtuulliseen arvoon (3-10 min). Muutaman kymmenen
sekunnin välein tapahtuva tarkistus aiheuttaa kohtuutonta kuormaa,
kun tällaisia käyttäjiä useita.
- Saapuvan postin laatikoiden (inbox) koko kannattaa pitää
mahdollisimman pienenä (koko näkyy esimerkiksi
Neomaililla). Näin
säästyy postipalvelimen muistia ja sähköpostin käyttö on nopeampaa.
Erityisesti isoja liitetiedostoja sisältävät viestit kannattaa joko
poistaa tai siirtää johonkin muuhun postikansioon.
CSL 2 -koneissa pico-editorissa
tekstialueen merkitseminen ei toimi.
|
Alkuun
Nyt ajankohtaista
Pian ajankohtaista
Kehityshankkeita
Ongelma-asioita
>Briefly in English
The CS Department's IT News concerns current computing facilities
issues at the Department of Computer Science,
University of Helsinki.
The IT news is updated every two weeks.
Links:
Computing facilities home
Computing facilities staff
|
The new fs file server was brought fully on line
last week. All users' home directories were transferred to the
new server between August 15th and August 19th. The old fs
file server was finally shut down on August 23th. The implementation
of the new fs file server was an exceptionally tedious project
with various technical problems.
Fs is the main file server of the Department of Computer Science.
Most other network services depend on fs. Storing all critical
data on one server makes it easier to build a fool-proof computing
system. Naturally, the operating system of the fs file server is
CS Linux 2 which is based on
RedHat Linux.
The hardware of the new fs file server was put together
for more than a year ago. We decided to use the Linux kernel raid
controller and a journaling file system. We spent months testing
the server with the
ext3
file system but it used to crash even without any particular load. Finally,
we increased the main memory from one to four gigabytes and replaced
the self-compiled Linux kernel with the kernel provided by RedHat.
This should have worked around some potential cache problems. RedHat's
kernel also includes custom features and it's well tested. The server
turned out to be stable enough with this configuration.
The most useful new features of the fs file server include:
- The Linux kernel raid contoller. We have been using
hardware raid controllers with previous file servers but they
have not been very reliable. An open-source software raid controller
is easier to maintain than an exotic piece of hardware.
- The ext3 file system. Ext3 is an extension of the widely
used ext2 file system. It includes journaling technology.
- A gigabit ethernet adapter (1 Gbit/s). Our backbone
network still has 100 Mbit/s connections but multiple clients can
simultaneously utilise the full bandwidth now.
- A double processor guarantees the necessary server capacity
for a large amount of clients and server processes, e.g. virus scanning.
- The disk capacity is almost one terabyte now. The two
gigabyte size limit for individual files is history, too.
The fs file server is especially optimised for reliable
data storage. The reliability is enhanced with the following
methods, among others:
- The raid disk system protects from the failure of
individual hard disks.
- The ext3 file system protects from the loss of data and
delay in the case of an accidental interrupt. The journaling
technology always maintains the file system consistency.
- Uninterruptable and flawless electricity is supplied
by an ups device. The server also has a double power supply unit.
- Full backups are made on
SuperDLT
media weekly. The media are stored in a special
data protection cabinet
which protects from fire, heat, moisture and external magnetic
fields.
- Incremental backups of changed data are made on
DLTIV media daily. Whichever day's situation can be restored within
the latest two weeks.
- Some full backups are stored outside the building in
a bank vault.
CS Linux 2 includes some deprecated software.
These old programs are available on the basis that they may
work but are not supported any longer. We want to keep the
software range consistent with RedHat Linux to take advantage of
RedHat's maintenance work. Most deprecated software is also
not developed any longer by anyone.
The following programs are considered deprecated and users
are advised to use the suggested alternatives instead:
- Netscape WWW browser (version 4.x) => suggested
alternatives are Mozilla and
Galeon
- ML mail client => suggested alternatives are
Mozilla and
Kmail (graphical interface) or
Pine (text interface)
- XV image viewer => suggested alternatives are
Gimp (image manipulation) or
display (ImageMagick)
and Kview (image viewer)
The CS Linux 2 software range has been updated close to
the RedHat 7.3 level. Details of each update are elaborated on
the Linux updates WWW pages. The IT
News is only going to describe the most important updates
in the future. The latest software updates include:
- Adobe
Acrobat Reader version 5.0.6. Unfortunately the new
Linux version cannot handle scandinavian letters nor some other
special characters in PDF forms. The old version 4.0.5 is still
available on the network drive and starts with the command
acroread4.
- The Linux kernel was updated to a slightly modified version
of the RedHat kernel. It's named 2.4.18-5.csl2.
- The XFree86 X Windows
server was updated to version 4.2.0.
- The Xine multimedia
and DVD player was installed. Xine
plays most mpg and avi files and some mov files.
- The NTP time server was enabled on all Linux hosts.
The PC clocks are so inaccurate that the daily time synchronization
couldn't keep them on time.
The CS Department's Windows servers were updated to
Windows 2000 in June. The Windows 2000 servers ease the
maintenance of the Windows workstations and enhance Windows
security.
More disk space was installed to the db.cs.helsinki.fi
database server on August 26th. The new 60 GB hark disk is allocated
for db's local home directories.
The harmaja class (A215) workstations have been
equipped with more memory and new hard disks. The workstations
are now suitable for running larger software and we can keep them
in dual boot configuration. Details on the hardware and software
configuration of the classrooms is on a
web page.
The workstations stubben-13 and stubben-14 in the
classroom D326 have been equipped with a CDRW drive and a 250 MB
zip drive. More information on writing to CDs is
available on a web page.
The ruby programming language
interpreter is available in the Linux system network path
/opt/ruby/.
The new computer science students' user accounts will be
given at the department in room A414 on Tuesday, September 3th
at 12:00 a.m. User accounts are also given in rooms B429 and B425
at other times. Students are required to show official identification
and sign the Rules for the use of
University of Helsinki information systems and networks.
If you have problems or questions regarding the
CS Department's computing facilities or user accounts, please contact
the user account manager or
email support@cs.helsinki.fi.
New data projectors will be borrowable soon for
teaching and presentations. The new
Infocus
LP530 projectors resemble the current Infocus projectors
galileo and sergei
(Infocus
LP335). The borrowing policy will be changed so that users
are always required to prove their identity and give their
signature before picking up anything. More information on the
borrowable hardware items is available on
a
web page (the link works with the CS Department's staff members
user accounts only).
The group file server will be upgraded with the
hardware of the old fs file server. Almost 300 GBytes of
reliable, redundant disk space will be available for the
group directories after the upgrade.
Mail.cs.helsinki.fi has been overloaded lately.
We are looking forward to upgrading the server in the next few
months. The new server is already being installed but the
converting of the electronic mail system for CS Linux 2 is
a big task. Certain measures are recommended for all users
so that we can put up with the old server for the time being:
- The new mail check interval should be set to 3-10 minutes in
the e-mail client software. A shorter interval causes unnecessary
load.
- The inbox e-mail folder should be kept as small as possible
so that it will consume less memory. Especially e-mail messages
with large attachments should be deleted or saved in another
folder.
|
