Arto Wikla 14.3.2016
Kurssi on tietojenkäsittelytieteen aineopintojen valinnainen kurssi. Kurssilla perehdytään Scala-kielen nykyaikaisiin tekniikoihin. Kurssilla on aihepiireihin johdattelevia luentoja, jotka eivät mitenkään edes pyri olemaan kattavia: Itsenäisellä työskentelyllä ja harjoittelulla on keskeinen merkitys kurssin sisällön omaksumisessa. Kurssi edellyttää hyvää ohjelmointitaitoa ja valmiutta itsenäiseen työskentelyyn. Hyvästä Java-taidosta on hyötyä Scalan oppimisessa.
Painopiste on itse kielen tarjoamiin tekniikoihin perehtymisessä, ei niinkään niiden soveltamisessa konkreettisten reaalimaailman ohjelmointiongelmien ratkaisemiseen. Myöskään valmiiden kirjastojen käyttöön ei paljon kajota. Ajatuksena on sen sijaaan yllyttää ja innostaa osallistujia keksimään uusia, entistä tyylikkäämpiä, selkeämpiä ja turvallisempia ohjelmointitekniikoita ja työkaluja Scalan tarjoamien erittäin monipuolisten perusrakenteiden avulla.
Luennot ovat 15.3.-28.4. tiistaisin ja torstaisin klo 14-16 kellariauditoriossa CK112.
Kurssin verkkomateriaali on sivulla http://www.cs.helsinki.fi/u/wikla/OTS/Sisalto/.
Kurssi perustuu oppikirjaan Odersky, Spoon, Venners: Programming in Scala. Artima Press. Kirjan ohjelmaesimerkkejä ja muuta tietoa on julkaistu sivulla http://booksites.artima.com/programming_in_scala. Esimerkeillä on Apache 2.0 -lisenssi, joten niitä voidaan käyttää melkoisen vapaasti tälläkin kurssilla, ks. esimerkkien sisällysluettelo.
Oppikirjasta on myös uudempi (2.) painos. Koska ensimmäistä painosta on kurssikirjastossa lainattavissa, kurssin jäsentely perustuu ensimmäiseen painokseen. Kieleen tulleita muutoksia esitellään kurssimateriaalissa. Scalan sivuilta löytyy virallinen muutosloki. Laitoksella käytettävä versio (22.2.2016) on 2.11.5. Materiaali pyrkii olemaan tämän version mukainen.
Harjoitusryhmät kokoontuvat viikottain 21.3.-29.4.
1. Jenny Tyrväinen ke 12-14 B222
2. Jenny Tyrväinen to 16-18 B222
3. Arto Wikla pe 12-14 C222
Harjoituksissa käsitellään kotitehtäviä; keskustellaan tehtävien ongelmista, vertaillaan erilaisia ratkaisutapoja, ...
Kullakin harjoituskerralla on kolme tehtäväryhmää. Jokainen niistä on yhden kurssipisteen arvoinen. Pisteen saa, kun on tehnyt kaikki ryhmän tehtävät ja on valmis esittelemään ja keskustelemaan ratkaisuista.
Opiskelijan on siis varauduttava tavalla tai toisella esittelemään ratkaisunsa harjoitussalin videotykin avulla: tiedostot omassa kotihakemistossa, läppärillä, muistitikulla, tms.
Harjoitusaktiivisuudesta saa arvosanaan vaikuttavia pisteitä enimmillään 15 (kokeesta voi saada 45)
Kurssikokeen aika ja paikka on syytä tarkistaa laitoksen Kurssikokeet-sivulta.
Kokeesta voi saada enimmillään 45 pistettä (harjoituksista 15). Kurssilla on käytössä ns. koeleikkuri: kurssin suorittamiseksi koepisteitä on saatava vähintään 23. Pistemäärä lasketaan kaavalla: maksimi(koepisteet+harjoituspisteet, 60/45*koepisteet). Arvosana määräytyy (alustavasti) seuraavasti:
pisteitä: 30 35 40 45 50 arvosana: 1 2 3 4 5