Ohjelmoinnin jatkokurssi: koevihjeitä syksyllä 2009

Koealue:

• Kirjassa: luvut 2-5, ei kuitenkaan kappaletta 4.3.4 linkitetyistä listoista (s. 174-179), luvun 5.3 sarjallistetuista olioista ei kysytä, luvun 5 tiedostojenkäsittelytavat ovat "vanhentuneita". Aika monessa muussakin asiassa www-materiaali on kehittynyt kirjan sisältöä monipuolisemmaksi ja uudenaikaisemmaksi.
• Www-sivuilla: luvut 2-5, ei kuitenkaan luvun 4.3. kohtaa "Linkitetyt rakenteet" eikä luvun 4.6 kohtaa "Pakkaukset Unixissa/Linuxissa (bash-shell)". Luvun 5.1. kaikenlaisia eri poikkeusluokkia ei tarvitse opetella ulkoa: jos poikkeuksia kokeessa kysellään, riittää osata käyttää pelkästään poikkeusta Exception. Luvun 5.1. kohdasta "Virheiden käsittelyä" ei tule koekysymyksiä. Luvun 5.2 kohta "Sarjallistaminen - binääritiedostoja" ei kuulu koealueeseen. Luvusta 5.3 riittää osata käyttää geneerisiä tietorakenneluokkia ArrayList<E> ja HashMap<K,V>. Luku 6 ei kuulu koealueeseen.
• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä, erityisesti "vaikeat" tehtävät.

Tärkeitä asioita, vihjeitä, ...

• Luvut 1 ja 2 ovat taustatietoja. Koska kurssi Ohjelmoinnin perusteet on kurssin esitietovaatimus, noiden lukujen asiat on osattava, vaikkei niitä erityisesti testatakaan.

• Luku 3:
  • Tiivis kertaus ja täydennys algoritmien laadintavälineistä
  • "Varattuja sanoja ei tarvitse osata luetella!"
  • Alkeistyypit - viitaustyypit: tärkeä käsitepari.
  • Numeeristen tyyppien lukualueita yms. ei kysytä. Myöskään ylivuotoasiat eivät tällä kurssilla ole keskeisiä.
  • Eksplisiittistä tyyppimuunnosta (cast) ei pyydetä tekemään, on järkevää silti ymmärtää, mistä on kyse ja milloin implisiittinen on luvallinen.
  • Matemaattisia perusfunktioita ei tarvitse osata ulkoa.
  • Laskentajärjestystä ja operaatioiden sitovuutta ei kysytä, mutta ne on tietenkin käytännössä osattava - tai ainakin on ymmärrettävä käyttää sulkumerkkejä.
  • Keskeytyslauseita break ja continue ei pyydetä käyttämään ohjelmoinnissa. Toki niitä saa käyttää, jos osaa tehdä sen hyvin.
  • Mitään tehtävää ei pyydetä ratkaisemaan rekursiolla. Saa toki käyttää, jos on aivan varma että osaa... Tuskin kuitenkaan tulee tehtäviä, joissa rekursio edes olisi järkevä tekniikka.

• Luku 4:
  • Kurssin keskeisin luku, koko jutun ns. "pihvi":
  • Javan olio-ohjelmointikalusto: idea ja kayttötavat
  • kapseloinnin ja abstraktin tietotyypin idea, "API-kuvauksien" ymmärtäminen ja lukutaito: kokeissa on usein annettu tuollaisia sekä pyydetty toteuttamaan ja/tai käyttämään niitä

  • ilmentymämuuttujat ja luokkamuuttujat
  • ilmentymämetodit ja luokkametodit
  • mutta luokkamuuttujan käyttöä Jonotuskoneen tapaan "juoksevan numeron generointiin" ei enää kysytä kokeessa

  • luokan lataaminen ja olion luonti
  • luokkamäärittelyn rakenne ja mahdollisuudet
  • luokan käyttötavat

  • periytyminen, yli- ja aliluokat, konstruktorit periytymisessä, polymorfismi
  • abstrakti luokka ja rajapintaluokka; esseiden lisäksi näitä voidaan tarvita myös ohjelmointitehtävissä

  • pakkausten käyttö Java-tasolla on ymmärrettävä, mutta kokeessa ei kysytä pakkauksien toteuttamisesta erityisissä käyttöjärjestelmissä, esim. Linuxissa, Windowsissa tms.
  • näkyvyyden säätely on ymmärrettävä sekä teoriassa että käytännössä.

• Luku 5:
  • Poikkeusten käsittelystä on ymmärrettävä perusperiaatteet. Oppimateriaalin esittelemä taso riittää.
  • Jos try-catch- lausetta tai throws-ilmausta tarvitaan, riittää osata käyttää poikkeusten yliluokkaa Exception. Nykyään kokeissa yleensä on tarvittu try-catch-taitoa...
  • On hyvä osata tekstitiedostojen lukemista ja kirjoittamista. Luokkien File, PrintWriter ja Scanner yksinkertainen käyttötaito on siis syytä osata. Näiden API-määrittelyä ei anneta kysymyspaperissa.
  • ArrayList<E>- ja HashMap<K,V>-luokkien yksinkertainen käyttö on hyvä osata. Jos niitä pyydetään käyttämään, tarpeellinen osa API-määrittelyä annetaan kysymyspaperissa.

• Kannattaa muistaa, mistä kokeessa oikeastaan on kysymys ja mistä ei: Koevastaus on teksti, jolla tarkastaja saadaan uskomaan - tai edes luulemaan - että vastaaja osaa asiat. Ajattele koetilanteessa tarkastajan psykologiaa, älä omaa intoasi tai ahdistustasi! Koe on kuin esitys, jonka vastaanottaja on tarkastaja.
• On järkevää vastata ensin niihin kysymyksiin, jotka osaa. Sitten voi yrittää sitten niitä toisia ...
• On järkevää käyttää kuvaavia tunnuksia ja kirjoittaa hyvin selkeätä ohjelmatekstiä! Silloin tarkastaja saattaa ymmärtää, mitä hivenen virheelliselläkin ratkaisulla on tarkoitettu.
• Tarkastajalle on annettu ohje "jos lausekkeen ymmärtämiseen kuluisi enemmän aikaa kuin 15 sekuntia, lauseketta ei tarvitse yrittääkään ymmärtää". On siis syytä kirjoittaa selkeitä lausekkeita.
• System.out.println-lauseen saa lyhentää muotoon "S.o.p".
• Harjoitustehtävät ovat tärkeitä!
• Vanhat kokeet saattavat olla kiinnostavia. Linkkipolkujen alkuja löytyy kurssin luennointikertojeni luettelosta. On syytä kuitenkin huomata, että kurssin sisältö on vuosien varrella muuttunut melkoisesti! Vanhoihin malliratkaisuihin on muutenkin syytä suhtautua terveellä kritiikikillä, koska kehitys kehittyy...

Takaisin koetulos- ja koeselityssivulle.