Ohjelmistojärjestelmien erikoistumislinja

Uutisia Tutkimus Linjan kurssit LuK-tutkinnossa Linjan kurssit FM-tutkinnossa Seminaareja Pro gradu -tutkielmat

Sivuaineet Opintojaksojen korvaavuuksista Opintokokonaisuusmerkinnät Linjaväkeä Linjavastaava ja FM-tuutori

Uutisia

Ohjelmistotehdas (Software Factory) avautui 4.3.2010.

Linjan profiili

Ohjelmistojärjestelmien (software systems, programvarusystem) erikoistumislinjalla tarkastellaan suurten ja monimutkaisten ohjelmistojen systemaattista tuottamista. Tällaisten ohjelmistojen kehittäminen vaatii teknisiä taitoja, mutta niiden lisäksi keskeisiksi kysymyksiksi nousevat ryhmä- ja projektityö, kurinalainen laadukas tuotantoprosessi, dokumentointi ja uudelleenkäyttö.

Linjalta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat tyypillisesti teknisiksi ohjelmisto- tai tiedonhallinta-asiantuntijoiksi ja kehitysprojektien vetäjiksi ohjelmistoalan yrityksiin. Täten vaativilla käytännön harjoitustöillä on keskeinen osuus linjan opinnoissa. Linjan syventävissä opinnoissa opiskelija voi erikoistua ohjelmistotekniikkaan, palvelusuuntautuneeseen ohjelmistotuotantoon tai tietokantajärjestelmiin.

Ohjelmistotekniikan (software engineering) opetuksen tavoitteena on kouluttaa suurten ja laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisen asiantuntijoita. Keskeisellä sijalla opetuksessa ovat tekniset valmiudet. Palvelusuuntautuneen ohjelmistotuotannon (service-oriented software engineering) opetuksen tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita palveluohjelmistojen ja organisaatiorajat ylittävien palveluverkostojen tuottamiseen ja hallitsemiseen, tai näissä tehtävissä tarvittavien ohjelmistovälineiden kehittämiseen. Tietokantajärjestelmien (database systems) opetuksen tavoitteena on kouluttaa tietokantaa käyttävien ohjelmistojärjestelmien asiantuntijoita. Keskeisellä sijalla opetuksessa on hajautetussa ympäristössä toimivan tietokantajärjestelmän hallinta.

Ennen 1.8.2008 voimaan astunutta linjauudistusta edellä mainittujen aihepiirien opetusta tietojenkäsittelytieteen laitoksella on annettu entisillä Ohjelmistotekniikan, Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen sekä Tiedonhallinnan erikoistumislinjoilla.

Tutkimus

Ohjelmistotekniikan aihepiiriin kuuluva tutkimus on keskittynyt ohjelmistojen suunnitteluvaiheeseen ja ohjelmistojen arkkitehtuuriin, jotka ovat ratkaisevassa asemassa hallittaessa kehitteillä olevan ohjelmiston laatua. Uudempia kiinnostuksen kohteita ovat empiirinen ohjelmistotutkimus, vaatimusten määrittelyyn, kuvaamiseen ja hallintaan sekä ohjelmistojen laatuun liittyvät kysymykset. Aihepiirin tutkimushankkeet muodostivat aiemmin olioperustaisten ohjelmistoarkkitehtuurien tutkimusryhmän ROOSA — Research on Object-Oriented Software Architectures. Uusimmissa tutkimushankkeissa keskeisellä sijalla on 4.3.2010 avautuva Ohjelmistotehdas (Software Factory).

Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto muodostaa sillan Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen linjan sivustolla mainitun verkon yhteistoimintapalveluiden aihepiirin ja yleisen ohjelmistotekniikan aihepiirin välille. Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto siis keskittyy tuottamaan palveluja tukevia ohjelmistoja globaaliin verkostoon käyttäen hyväksi yleisen sovellusalustan palveluita.

Tietokantajärjestelmien aihepiirin tutkimus on keskittynyt dokumenttien hallintamenetelmiin, tiedonhakumenetelmiin, tietokantarakenteisiin sekä transaktioiden (tietokantatapahtumien) käsittelyalgoritmeihin. Tietokantaopetukseen on kehitetty opetusympäristöä, viimeksi verkko-opetukseen perustuen.

Linjan uuteen professuuriin, jonka alaksi on täsmennetty ohjelmistojen laatu ja laadunvarmistus, on 1.3.2009 alkaen nimitetty FT, tutkimusprofessori Pekka Abrahamsson Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta. Viran haltijan tehtäviin kuuluu tutkimushankkeiden käynnistäminen ja johtaminen ohjelmistotekniikan alalla.

Erikoistumislinjan tutkimus jakaantuu tarkemmin seuraaviin tutkimusaiheisiin (sulkeissa luetellaan aiheen tutkijoita):

• oliomenetelmät (Jukka Paakki, Harri Laine, Juha Vihavainen, Arto Wikla)
• ohjelmistoarkkitehtuurit (Jukka Paakki, Juha Gustafsson, Toni Ruokolainen)
• ohjelmistoprosessit (Jukka Paakki, Harri Laine, Juha Taina)
• ohjelmistojen testaus (Jukka Paakki, Juha Taina, Pietu Pohjalainen)
• ohjelmistojen laatu ja laadunvarmistus (Pekka Abrahamsson, Juha Taina, Juha Gustafsson, Pietu Pohjalainen, Kimmo Simola, Marko Ikonen)
• käyttöliittymät (Timo Jokela)
• ohjelmointikielet ja kääntäjät (Jukka Paakki, Juha Vihavainen, Arto Wikla, Pietu Pohjalainen)
• palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto (Lea Kutvonen, Pirjo Moen, Alex Norta, Toni Ruokolainen, Juha Puustjärvi)
• tietokoneavusteisen systeemityön välineet (Jukka Paakki, Harri Laine)
• tietokannan hallinta (Seppo Sippu, Satu Eloranta, Harri Laine, Miro Lehtonen, Antti Leino, Jan Lindström, Pirjo Moen, Otto Nurmi, Juha Puustjärvi)
• tiedonhaku (Miro Lehtonen, Greger Lindén)
• tietokonegrafiikka (Otto Nurmi)
• pelit ja virtuaaliympäristöt (Tomi Pasanen, Juha Vihavainen)

Linjan kurssit LuK-tutkinnossa

Lukuvuonna 2008–09 opintonsa aloittaneet opiskelevat 1.8.2008 voimaan astuvien uusien tutkintovaatimusten mukaan. Luonnontieteiden kandidaatin (LuK) tutkintoon sisältyy tietojenkäsittelytieteen perusopintoja 25 op ja aineopintoja 61 op. Näihin sisältyvät seuraavat, ohjelmistojärjestelmien linjan järjestämät, kaikille tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoille pakolliset perus- ja aineopintojaksot:

• Ohjelmoinnin perusteet (5 op), luennoitu joka lukukausi sekä avoimen yliopiston kurssina myös kesällä; luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla I (Wikla) periodilla III (Sorri).
• Ohjelmoinnin jatkokurssi (ent. Java-ohjelmointi) (4 op), luennoitu joka lukukausi sekä avoimen yliopiston kurssina myös kesällä; luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla II (Wikla) ja periodilla IV (Sorri).
• Ohjelmistojen mallintaminen (4 op), korvaa entisen kurssin Ohjelmistotekniikan menetelmät (4 op); luennoitu joka syyslukukausi sekä avoimen yliopiston kurssina myös kesällä; luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla II (Luukkainen).
• Ohjelmoinnin harjoitustyö (4 op), ryhmiä järjestetään kummankin lukukauden kummallakin periodilla, aloitusluento (Pasanen).
• Tietokantojen perusteet (4 op), luennoitu aiemmin joka lukukausi (Kujala, Laine, Moen); järjestetään lukuvuonna 2009–10 periodilla I verkko- ja harjoituskurssina (Moen) ja periodilla IV luentokurssina (Laine).
• Tietokantasovellus (4 op), ryhmiä järjestetään kummankin lukukauden kummallakin periodilla sekä kesällä; lukuvuonna 2009–10 aloitusluennot pitää ja ohjausta valvoo kaikilla periodeilla Laine.
• Ohjelmistotuotanto (4 op); luennoitu viime vuosina joka kevätlukukausi; luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla III (Luukkainen).
• Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op); projektiryhmiä järjestetään joka lukukausi, joskus myös kesäisin; lukuvuonna 2009–10 syys- ja kevätlukukaudella; projektiryhmien ohjausta valvovat vastuuhenkilöt Taina ja Luukkainen.
• Tieteellisen kirjoittamisen kurssi (10 op); kurssi luennoidaan joka lukukausi; kurssi on keväästä 2008 lähtien ollut ohjelmistojärjestelmien linjan vastuulla; syksyllä 2009 ja keväällä 2010 kurssin luennoi Sippu.

Ohjelmistojärjestelmien linjalla filosofian maisterin tutkinnon (FM-tutkinnon) suorittavalla on lisäksi pakollisena seuraava aineopintojakso, jonka voi sisällyttää joko LuK-tutkintoon vapaasti valittavana opintona tai FM-tutkintoon syventävien opintojen lisäksi (osana FM-tutkinnon opintokokonaisuutta ''muut pääaineopinnot''):

• Tietokannan suunnittelu (4 op), luennoidaan joka syyslukukausi (Sippu, Eloranta); korvaa entisen samannimisen syventävän opintojakson, joka oli pakollisena 1.8.2005 voimaan astuneissa vanhoissa tutkintovaatimuksissa Tiedonhallinnan erikoistumislinjalla; luennoitiin lukuvuonna 2008–09 periodilla I (Sippu). Esitiedot: Tietokantojen perusteet, Tietokantasovellus ja Tietorakenteet.

LuK-tutkintoa ei ole sisällöllisesti sidottu mihinkään linjaan, joten vapaasti valittavat opinnot oppilas voi koota eri linjojen järjestämistä aineopintojaksoista (tai muiden oppiaineiden opintojaksoista) haluamallaan tavalla.

LuK-tutkinnon vapaasti valittavia aineopintojaksoja, joita suositellaan erityisesti niille, jotka aikovat suorittaa FM-tutkinnon Ohjelmistojärjestelmien linjalla:

• Käyttöliittymät (4 op), 1.8.2005 voimaan astuneissa vanhoissa tutkintovaatimuksissa kaikille pakollinen aineopintojakso, uusissa tutkintovaatimuksissa vapaaehtoinen; luennoidaan joka lukuvuosi, seuraavan kerran keväällä 2010 (Jokela).
• XML-metakieli (4 op), luennoidaan joka toinen lukuvuosi; luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla I (Lehtonen).

LuK-tutkinnon vapaavalintaisiksi opinnoiksi soveltuvia ohjelmistojärjestelmien alan kursseja:

• Ketterä web-kehitys ja Ruby on Rails (4 op), luennoidaan ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla II (Vihavainen ja Paksula).
• Ohjelmointitekniikka (Scala) (4 op), luennoidaan ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla III (Wikla).
• AI for Games (3 op), luennoidaan ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla I (Pasanen ja Spronck).
• Johdatus peliohjelmointiin (4 op), luennoidaan lukuvuoden 2009–10 periodilla I (Vihavainen).
• Programming in Python (4–op), luennoidaan ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla I (Jarkko Toivonen).
• TDD-ohjelmointimenetelmä ja koodin suunnittelu (5 op), luennoidaan ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla I (Luontola).
• Versionhallinta (1 op), järjestetään syksyllä 2009 (Paksula).
• Innovaatioharjoitustyö (3 op), järjestetään ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla II (Kurhila, Kaipiainen ja Paksula).
• Ohjelmointitekniikka (C++) (4 op), 4 op:n laajuuteen supistettu versio entisestä 6 op:n kurssista, jota luennoitu syyslukukausina 2003–06 (Vihavainen); luennoitu viimeksi lukuvuonna 2008–09 periodilla I (Vihavainen).
• Ohjelmointitekniikka (Java) (5 op); luennoitu viimeksi 2008 (Wikla).
• Digitaalisten pelien perusteet (4 op), luennoitu syksyllä 2006 (Pasanen).
• Digitaalisen median tekniikat (4 op); luennoitu viimeksi keväällä 2009 (Laine, Kaipiainen ja Paksula).
• Kyselykielet (4 op), luennoitu syksyllä 2006 (Laine).
• Grafiikkaohjelmointi (4 op), luennoidaan lukuvuoden 2009–10 periodilla III (Nurmi).

Linjan kurssit FM-tutkinnossa

Ohjelmistojärjestelmien linjalla filosofian maisterin (FM) tutkinnon suorittavalta vaaditaan Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen LuK-tutkinto (tai sitä sisällöltään vastaava alempi korkeakoulututkinto) sekä siihen sisältyvänä tai erikseen suoritettuna edellä mainittu kurssi Tietokannan suunnittelu. FM-tutkinnon 80 op:n laajuiset syventävät opinnot muodostavat Ohjelmistojärjestelmien linjalla seuraavan kokonaisuuden:

Linjan kaikille opiskelijoille pakollinen kurssi:

• Ohjelmistoarkkitehtuurit (8 op), luennoidaan joka lukuvuosi; luennoidaan lukuvuonna 2009–10 syyslukukaudella (Laine). Esitiedot: Ohjelmistojen mallintaminen (Ohjelmistotekniikan menetelmät) ja Ohjelmistotuotanto.

Tämän pakollisen kurssin lisäksi FM-tutkintoon kuuluu 23–26 op valinnaisia syventäviä pääaineopintoja, joihin on sisällytettävä ainakin yksi seuraavista kolmesta peruskurssista:

• Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4 op), ohjelmistotekniikan aihepiirin peruskurssi; kurssi on 4 op:n laajuuteen supistettu versio aiemmasta samannimisestä 8 op:n kurssista; luennoidaan ainakin joka toinen vuosi; lukuvuonna 2009–10 periodilla IV (Taina). Esitiedot: Ohjelmistotuotanto ja Ohjelmistotuotantoprojekti.
• Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto (4 op), palvelusuuntautuneen ohjelmistotuotannon aihepiirin peruskurssi; luennoidaan ainakin joka toinen vuosi, ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla III (Kutvonen, Ruokolainen). Esitiedot: Ohjelmistoarkkitehtuurit-kurssin luento-osuus.
• Transaktioiden hallinta (4 op), tietokantajärjestelmien aihepiirin peruskurssi; luennoidaan ainakin joka toinen vuosi, lukuvuonna 2009–10 periodilla II (Sippu). Esitiedot: Tietokannan suunnittelu.

Linjan muita valinnaisia syventäviä kursseja, jotka pyritään luennoimaan säännöllisesti joka toinen vuosi:

• Ohjelmistojen testaus (4 op), ohjelmistotekniikan aihepiirin kurssi; 4 op:n laajuuteen supistettu versio aiemmasta samannimisestä 5 op:n kurssista; luennoitu v:sta 1999 noin joka toinen syyslukukausi (Paakki tai Taina); viimeksi 2007 (Taina); lukuvuonna 2008–09 periodilla I (Taina). Esitiedot: Ohjelmistotuotanto ja Ohjelmistotuotantoprojekti.
• Ohjelmistojen suorituskyvyn suunnittelu (4 op), ohjelmistotekniikan aihepiirin kurssi; 4 op:n laajuuteen supistettu versio aiemmasta samannimisestä 5 op:n kurssista; luennoitu viimeksi syksyllä 2007 (Taina). Lukuvuonna 2009–10 kurssista järjestetään kirjatenttejä ja harjoitustyö (Taina). Esitiedot: Ohjelmistotuotanto ja Ohjelmistotuotantoprojekti.
• Ohjelmointikielten periaatteet (4 op), ohjelmistotekniikan aihepiirin kurssi; 4 op:n laajuuteen supistettu versio nykyisestä samannimisestä 8 op:n kurssista, joka luennoitu v:sta 2000 lähtien noin joka kolmas vuosi (Vihavainen), viimeksi keväällä 2007 (Wikla); luennoidaan keväällä 2009 (Wikla). Esitiedot: LuK-tutkinnon pakolliset kurssit, ohjelmointikokemus ja jonkin yleisen ohjelmointikielen hyvä tuntemus.
• Hajautetut järjestelmät (4 op); palvelusuuntautuneen ohjelmistotuotannon aihepiirin kurssi; kurssin järjestää Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen linja; luennoidaan joka vuosi.
• Autonomisten järjestelmien yhteistoiminta (4 op), palvelusuuntautuneen ohjelmistotuotannon aihepiirin kurssi; 4 op:n laajuuteen supistettu versio aiemmasta 6 op:n kurssista Autonomisten järjestelmien yhteistyö, joka luennoitu viimeksi syksyllä 2005 (Kutvonen); kurssin järjestää Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen linja; luennoidaan vuosittain, vuorovuosin englanniksi (Kutvonen).
• Ohjelmointikielten kääntäjät (4 op), palvelusuuntautuneen ohjelmistotuotannon aihepiirin kurssi; 4 op:n laajuuteen supistettu versio aiemmasta samannimisestä 9 op:n kurssista; luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla III (Vihavainen). Esitiedot: Laskennan mallit ja Tietorakenteet.
• Hajautetut tietokannat (4 op), tietokantajärjestelmien aihepiirin kurssi; luennoitu joka toinen vuosi, seuraavan kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla III (Sippu). Esitiedot: Transaktioiden hallinta.
• Tiedonhakumenetelmät (4 op), tietokantajärjestelmien aihepiirin kurssi; 4 op:n laajuuteen supistettu versio aiemmasta, nimellä Information retrieval methods englanniksi luennoidusta 6 op:n kurssista; luennoitu viimeksi lukuvuonna 2008–09 periodilla I englanniksi (Lehtonen).

Seuraavassa luetellaan linjaväen aiemmin järjestämiä syventäviä kursseja, joita Ohjelmistojärjestelmien linja saattaa resurssien sallimissa rajoissa ja kysynnän mukaan järjestää valikoiden myös tulevaisuudessa, mutta edellä mainittuja kursseja epäsäännöllisemmin ja mahdollisesti laajuudeltaan ja sisällöltään muutettuina:

• Ohjelmistojen vaatimusmäärittely (5 op), luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla III (Taina).
• Empiirinen ohjelmistotutkimus (4 op), luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla II (Taina).
• Käyttöliittymät II (8 op), luennoitu viimeksi 2006 (Laakso).
• Tietovarastot (4 op), luennoitu viimeksi lukuvuonna 2008–09 periodilla III (Sippu). Esitiedot: Tietokannan suunnittelu.
• XML-tietokannat (4 op), luennoidaan lukuvuonna 2009–10 periodilla IV (Lehtonen).
• Geometriset menetelmät (8 op), luennoitu v:sta 2000 lähtien joka toinen syyslukukausi, luennoidaan keväällä 2010 (Nurmi).
• Tietokonegrafiikka (8 op), luennoitu v:sta 2001 lähtien joka toinen syyslukukausi, viimeksi 2007 (Nurmi); ei luennoida lukuvuonna 2009–10.
• Tekoäly tietokonepeleissä (4 op), luennoitu syksyllä 2007 (Pasanen); ei luennoida lukuvuonna 2008–09.
• Spesifioinnin ja verifioinnin perusteet (4 op), Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen linjan järjestämä kurssi.
• Semanttinen web (4 op), luennoitu lukuvuonna 2008–09 periodilla III (Puustjärvi).

Uusia syventäviä kursseja:

• Käytettävyyssuunnittelu (4 op), luennoidaan ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla II (Jokela).
• Ohjelmistoprojektien johtaminen ja ryhmädynamiikka (5 op), luennoidaan lukuvuoden 2009–10 periodilla II (Ikonen). Kurssi korvaa aiemmin luennoidun kurssin Ohjelmistoprojektien johtaminen (5 op).
• Palveluperustaisten liiketoimintaprosessien suunnittelu ja toteuttaminen (4 op), luennoidaan ensi kerran lukuvuoden 2009–10 periodilla I (Puustjärvi).

FM-tutkintoon voidaan sisällyttää myös muiden linjojen pakollisia ja valinnaisia syventäviä kursseja linjavastaavan tai FM-tuutorin kanssa erikseen sovittavassa laajuudessa. FM-tutkinnon syventävien opintojen tulee minimilaajuudessaan kuitenkin koostua pääosin oman linjan opinnoista.

Seminaareja

FM-tutkintoon kuuluu kaksi tai kolme seminaaria (yhteensä 6–9 op). Linjalla järjestetään lukukausittain seminaareja ajankohtaisista ohjelmistotekniikan, palvelusuuntautuneen ohjelmistotuotannon ja tietokantajärjestelmien aihepiireistä. Aikaisempina vuosina järjestettyjä seminaareja on lueteltu Ohjelmistotekniikan, Hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen sekä Tiedonhallinnan linjojen sivustoilla.

Seminaareja lukuvuonna 2008–09:

• Avoin ohjelmistokehitys, syksy 2008 (Paakki).
• Tekoäly kortti- ja lautapeleissä, syksy 2008 (Pasanen).
• Tapahtumakäsittely Internetissä, syksy 2008 (Puustjärvi).
• Ohjelmistotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2009 (Paakki).
• Ohjelmistotuotanto ja tietokonepelit, kevät 2009 (Vihavainen).
• Palvelusuuntautuneet järjestelmät, kevät 2009 (Kutvonen ja Ruokolainen).
• Tietokannat nyt (tarvittaessa englanniksi), kevät 2009 (Lindström).

Seminaareja lukuvuonna 2009–10:

• Malliperustainen ohjelmistotuotanto, syksy 2009 (Ruokolainen).
• Advanced eBusiness Transactions for B2B-Collaborations, fall 2009 (Kutvonen ja Norta).
• Ohjelmistojen testaus, syksy 2009 (Paakki).
• Suurten ohjelmisto-intensiivisten järjestelmien ketterä kehittäminen, syksy 2009 (Abrahamsson).
• Tietokantojen suorituskykyoptimointi, syksy 2009 (Lindström).
• Software Business, fall 2009 (Oza).
• Software Architecture Development in Open and Closed Communities, spring 2010 (Jaring).
• Ohjelmistotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2010 (Taina).
• Yksityisyyden hallinta avoimissa järjestelmissä, kevät 2010 (Moen).
• Sähköisen terveydenhuollon standardit ja menetelmät, kevät 2010 (Puustjärvi).

Pro gradu -tutkielmat

FM-tutkintoon kuuluvan pro gradu -tutkielman (40 op) kirjoittamisen voi Ohjelmistojärjestelmien linjalla aloittaa, kun on linjan syventävissä opinnoissa (laudaturkursseilla tai seminaareissa) hankkinut riittävät pohjatiedot tutkielman aihepiiristä. LuK-tutkinnon lisäksi pitää olla suoritettuna vähintäänkin linjan pakollinen aineopintokurssi (Tietokannan suunnittelu), linjan pakollinen syventävä kurssi (Ohjelmistoarkkitehtuurit) sekä yksi linjan kolmen aihepiirin peruskursseista (Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu, Palvelusuuntautunut ohjelmistotuotanto tai Transaktioiden hallinta).

Pro gradu -tutkielmia ohjaavat linjan professorit, lehtorit ja muut väitelleet tai lisensiaattitutkimuksen tehneet opettajat ja tutkijat. Kullekin tutkielmalle määrätään laitokselta kaksi ohjaajaa (pääohjaaja ja toinen ohjaaja). Viime kädessä tutkielma-aihetta voi aina tiedustella linjavastaavalta, joka ohjaa opiskelijan tämän aihepiiritoivomuksen tai syventävien opintojen suuntautumisen perusteella sopivalle ohjaajalle.

Tutkielma-aiheita on saatavissa ohjaajilta jokaisesta aihepiiristä, josta linja järjestää syventävän kurssin tai seminaarin. Myös itse kehitettyä, linjan aihepiireihin sopivaa aihetta voi ehdottaa. Tutkielma on mahdollista tehdä myös jollekin yritykselle, yleensä tämän johonkin ohjelmistokehitysprojektiin liittyen; silloinkin tutkielman täytyy täyttää kaikille pro gradu -tutkielmille asetetut yhteiset tieteelliset vaatimukset.

Oman tai yrityksestä saadun aiheidean soveltuvuudesta pro gradu -tutkielman aiheeksi on keskusteltava linjan jonkun professorin tai lehtorin kanssa. Yritykselle tehtävästä tutkielmasta sovitaan suoraan linjavastaavan kanssa. Yritykselle tehtävää tutkielmaa varten pitää hankkia yritykseltä kirjallinen sitoumus, jossa yritys mm. ilmoittaa hyväksyvänsä työn käyttämisen pro graduna ja tutkielman arkistoimisen julkisesti laitoksen kirjastoon.

Pro gradu -tutkielma aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkemmin selvitetty laitoksen pro gradu -ohjeiston kohdassa aloittaminen. Kun tutkielman aiheesta on sovittu pääohjaajan kanssa, valmis aihemäärittely lähetetään yhdessä täytetyn gradulomakkeen ja tuoreen opintosuoritusotteen (verkko-ote riittää) joko paperikopiona tai sähköpostitse linjavastaavalle vahvistettavaksi. Yritykselle tehtävän gradun tapauksessa vaadittava yrityksen sitoumus pitää toimittaa allekirjoitettuna paperilla.

Sivuaineet

LuK-tutkinnon sivuaineopintojen laajuus on 50 op; opinnot voivat koostua yhdestä tai useammasta opintokokonaisuudesta seuraavasti: (1) matematiikan tai menetelmätieteiden 25 op:n laajuisesta opintokokonaisuudesta ja toisen, vapaasti valittavan, sivuaineen 25 op:n laajuisesta opintokokonaisuudesta tai (2) matematiikan tai menetelmätieteiden 50 op:n laajuisesta opintokokonaisuudesta. Menetelmätieteiden sivuaineopintokonaisuudessa on kummassakin vaihtoehdossa oltava vähintään 10 op matematiikkaa ja vähintään 10 op tilastotiedettä.

Ohjelmistojärjestelmien linjan FM-tutkinnossa ei ole erityisiä sivuainevaatimuksia. Koska ohjelmistotuotteiden kehittäjiltä vaaditaan monipuolisia taitoja, suositellaan linjalle aikoville LuK-tutkinnossa matematiikan tai menetelmätieteiden sivuainekokonaisuuden ohella toisen sivuaineopintokokonaisuuden suorittamista jossakin toisessa yliopiston tiedekunnassa tai JOO-sopimuksen puitteissa jossakin muussa yliopistossa. Esimerkkejä sopivista sivuaineista ovat kognitiotiede, tilastotiede, kieliteknologia, tuotantotalous (TKK), ohjelmistoliiketoiminta (TKK, HKKK), johtaminen ynnä muut kauppatieteet (HKKK) sekä erilaiset taideaineet (TaiK). Sivuaineet kannattaa valita suunniteltua erikoistumista ja pro gradu -tutkielmaa tukeviksi.

Opintojaksojen korvaavuuksista

Vanhojen eli 2005–07 voimaan astuneiden tutkintovaatimusten mukaan Ohjelmistotekniikan tai Tiedonhallinnan erikoistumislinjalla opiskelevan tulee varautua siihen, että vanhojen vaatimusten mukaisia opintojaksoja poistuu opetusohjelmasta. Vanhojen vaatimusten opintojaksoja voi korvata uusien vaatimusten mukaisilla opinnoilla ja uusien vaatimusten mukaisia vanhojen vaatimusten mukaisilla seuraavasti:

Ohjelmistotekniikan tutkintovaatimusten pakollisen kurssin Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (8 op) korvaa Ohjelmistojärjestelmien tutkintovaatimuksissa ohjelmistotekniikan aihepiirin samanniminen syventävä peruskurssi (4 op). Vanhojen vaatimusten mukaan opiskelevan riittää suorittaa mainittu 4 op:n laajuuteen supistettu kurssi ynnä sen lisäksi 4 op muita ohjelmistotekniikan syventäviä kursseja.

Tiedonhallinnan tutkintovaatimusten pakollinen syventävä opintojakso Tietokannan suunnittelu (4 op) ja Ohjelmistojärjestelmien tutkintovaatimusten samanniminen ja samanlaajuinen pakollinen aineopintojakso korvaavat toisensa molemmissa suunnissa.

Tiedonhallinnan tutkintovaatimusten pakollista kurssia Tiedon louhinnan menetelmät (6 op) vastaa sisällöllisesti Algoritmien ja koneoppimisen linjan tutkintovaatimuksissa syventävä kurssi Tiedon louhinta (4 op) yhdessä tähän liittyvän erillisen opintojakson Tiedon louhinnan harjoitustyö (2 op) kanssa. Tiedonhallinnan linjan vaatimusten mukaan opiskelevan riittää suorittaa mainittu 4 op:n laajuinen Tiedon louhinta -kurssi ja sen lisäksi 2 op muita tiedonhallinnan alan syventäviä kursseja.

Ohjelmistotekniikan linjan syventävät opinnot hyväksytään pääsääntöisesti myös Ohjelmistojärjestelmien linjan syventäviksi opinnoiksi, ja Ohjelmistojärjestelmien ohjelmistotekniikan aihepiirin syventävät opinnot Ohjelmistotekniikan linjan syventäviksi opinnoiksi. Tiedonhallinnan linjan tietokantoihin ja tiedonhakuun liittyvät syventävät opinnot hyväksytään pääsääntöisesti myös Ohjelmistojärjestelmien linjan tietokantajärjestelmien aihepiirin syventäviksi opinnoiksi, ja Ohjelmistojärjestelmien linjan tietokantajärjestelmien aihepiirin syventävät opinnot Tiedonhallinnan linjan syventäviksi opinnoiksi.

Ks. myös sivu Tutkinnonuudistus (1.8.2005) ja tutkintovaatimusten muutos 1.8.2008.

Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa yhteys linjavastaavaan.

Opintokokonaisuusmerkinnät

Pääaineen sekä muiden opintojen opintokokonaisuusmerkinnät antaa LuK-tutkintoa varten opintoesimies ja FM-tutkintoa varten linjavastaava. FM-tutkintoa varten merkintöjä haettaessa tarvitaan: (1) opintosuoritusote (verkko-ote riittää), (2) syventävien opintojen opintokokonaisuuslomake ja (3) muiden opintojen opintokokonaisuuslomake valmiiksi täytettyinä. Opintokokonaisuuslomakkeet löytyvät html-muotoisina laitoksen sivulta Opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien suoritusmerkinnät. Täytetyt lomakkeet ja opintosuoritusote (verkko-ote) riittää lähettää linjavastaavalle sähköpostitse.

Pro gradu -tutkielma sisältyy syventävien opintojen kokonaisuuteen, joten pro gradun tarkastuslausunnon on oltava valmiina ennen kuin opintokokonaisuusmerkinnän voi saada. Opintokokonaisuus viedään rekisteriin sen jälkeen, kun laitoksen johtoryhmä on gradun hyväksynyt.

Linjaväkeä

Pekka Abrahamsson, FT, professori.

Satu Eloranta, FL, tohtorikoulutettava.

Hannu Erkiö, FT, dosentti.

Fabian Fagerholm, FM, tohtorikoulutettava (Software Factory).

Marko Ikonen, FM, tohtorikoulutettava (SoSE)

Michel Jaring, Ph.D., tohtoritutkija.

Timo Jokela, FT, yliopistonlehtori.

Teija Kujala, FM, amanuenssi.

Jaakko Kurhila, FT, yliopistonlehtori, opintoesimies.

Lea Kutvonen, FT, dosentti, professori (mvs), hajautettujen järjestelmien ja tietoliikenteen linjavastaava.

Sari A. Laakso, FM, yliopistonlehtori, virastaan vapaana.

Harri Laine, FL, lehtori.

Kjell Lemström, FT, dosentti, yliopistonlehtori, linjan FM-tuutori.

Antti Leino, FT, tutkija.

Greger Lindén, FT, tutkimuskoordinaattori.

Jan Lindström, FT, dosentti.

Matti Luukkainen, FT, yliopistonlehtori.

Pirjo Moen, FT, yliopistonlehtori.

Alex Norta, Ph.D., tutkija.

Otto Nurmi, Dr. rer. pol., lehtori.

Nilay Oza, Ph.D., tutkija (VTT).

Jukka Paakki, FT, professori, linjavastaava.

Tomi Pasanen, FT, yliopistonlehtori.

Pietu Pohjalainen, FM, tohtorikoulutettava.

Juha Puustjärvi, FT, dosentti.

Toni Ruokolainen, FL, tohtorikoulutettava.

Marko Salmenkivi, FT, TM, yliopistotutkija, dosentti, virastaan vapaana.

Seppo Sippu, FT, professori.

Reijo Sivén, FK, suunnittelija.

Juha Taina, FT, yliopistonlehtori.

Juha Vihavainen, FL, lehtori.

Arto Wikla, FM, lehtori.

Linjavastaava ja FM-tuutori

Ohjelmistojärjestelmien linjavastaavana 1/1 2011 alkaen toimii Jukka Paakki.

Linjan FM-tuutorina toimii lukuvuonna 2010–11 Kjell Lemström.